Yleisperustelut

Hallituksen esityksen tavoitteena on korkeakouluopintojen aloittamisiän alentaminen ja opiskelupaikkojen parempi kohdentuminen. Näin pyritään saavuttamaan koulutusjärjestelmän tehostuminen, työmarkkinoille siirtymisen nopeuttaminen, työllisyysasteen kohoaminen ja koulutuksen tasa-arvoisuuden parantaminen. Valiokunta kannattaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosesityksin.

Hallitus esittää, että korkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haettaisiin korkeakoulujen yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan nykyisin pelkästään tutkintoon johtavaan korkeakoulukoulutukseen hakeutumiseen on viisi erillistä valtakunnallista väylää sekä erityisesti yliopistojen maisteritason opintojen osalta lukuisia korkeakoulu-, tiedekunta- ja jopa hakukohdekohtaisia hakuväyliä. Valiokunta kannattaa lämpimästi hallituksen esitystä sujuvoittaa korkeakouluopintoihin pääsyä ja selkeyttää hakumahdollisuuksia, mikä on hakijoiden kannalta tärkeää. Korkeakouluopintoihin sijoittuminen nopeutuu, kun tiedot koulutustarjonnasta ovat kattavasti saatavilla selkeänä kokonaisuutena sekä hakijan että opinto-ohjauksen tarpeisiin. Nämä muutokset voivat samalla osaltaan myös ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Toistuva opintoihin hakeutuminen voi vähentyä, kun subjektiivisesti parhaan koulutusvaihtoehdon löytymiselle on paremmat edellytykset kuin erillisten hakuväylien tapauksessa.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että korkeakoulututkintoon johtavan koulutustarjonnan kokoaminen samaan yhteishakuun vahvistaa myös duaalimallia, kun hakijoille syntyy parempi kokonaiskuva korkeakouluopintojen tarjonnasta. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikkien korkeakoulujen hakukohteet esitetään yhtäläisesti samassa palvelussa, jolloin hakija voi vertailla ammattikorkeakouluja ja yliopistoja korkeakoulutasoisina koulutusväylinä, joilla on erilaiset tavoitteet. Näin hakijan on helpompi valita itselleen sopivana joko työelämälähtöisempi ammattikorkeakouluväylä tai teoreettisempi yliopistoväylä. Hakijan tarpeita ja tilannetta vastaava koulutus voi jatkossa paremmin löytyä yhteisten hakupalvelujen avulla koko korkeakoulusektorilta.

Esityksen mukaan yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi myös säännökset, joiden mukaan osa haettavista opiskelupaikoista voitaisiin varata ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville henkilöille. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni ensimmäistä korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaansa hakeva tulisi valituksi korkeakouluun. Hallituksen esityksen mukaan tavoitteena on siten vaikuttaa koulutuksen tasa-arvoisuuden lisääntymiseen, kun periytyväksi havaittu korkeakoulutus olisi yhä useamman saatavilla.

Tutkintoon johtavan koulutuksen yhteishaun ohella hallitus esittää korkeakouluille ja muille koulutuksen järjestäjille mahdollisuutta esittää myös muu koulutustarjonta samassa keskitetyssä verkkopalvelussa. Osaamisen päivittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen tarkoitettujen muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen mahdollisuuksien esille tuominen vähentää yhteishaussa opiskelupaikoista kilpailevien joukkoa.

Valiokunta on huolissaan siitä, että etenkin opiskelumahdollisuuksiaan miettivillä nuorilla on ajoissa riittävästi tietoa tämän uudistuksen vaikutuksista heidän tuleviin valintoihinsa. Valiokunta pitääkin välttämättömänä, että uudistuksesta tiedotetaan tehokkaasti. Tärkeää on tiedottaa mm. siitä, miten järjestelmä toimii. Selkeää tietoa tulee antaa mm. poissaolevaksi ilmoittautuneiden asemasta myöhemmissä hauissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan mikäli hakija vastaanottaa opiskelupaikan ja ilmoittautuu poissaolevaksi, ei hän seuraavana vuonna hakiessaan olisi enää niiden hakijoiden joukossa, joille paikkoja voidaan varata. Vastaavasti mikäli henkilö luopuu kokonaan opiskeluoikeudestaan, hän ei pääse takaisin niiden hakijoiden joukkoon, joille paikkoja voidaan varata.

Valiokunta on useissa mietinnöissään ja lausunnoissaan kantanut huolta opintojen ohjauksesta. Valiokunta korostaa, että myös tämä uudistus ja erityisesti se, että osa aloituspaikoista varataan ensimmäistä opiskelupaikkaa hakeville, lisää tarvetta opintojen ohjaamiseen sekä toisella asteella että korkeakouluissa.

Ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien kiintiö

Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin pääsyä sujuvoitetaan ja opiskelijavalinnan päävalinnat varataan hakijoille, joilla ei ole         aiempaa vastaavan tasoista tutkintoa tai opiskeluoikeutta. Hallitusohjelman kirjaus ehdotetaan toteutettavaksi vaiheittain. Tässä ensimmäsessä vaiheessa hallitus esittää lisättäväksi yliopistolain 36 §:n 3 momenttiin ja ammattikorkeakoululain 22 §:n 3 momenttiin säännökset, joiden nojalla korkeakoulut voivat varata osan haettavista opiskelijapaikoista henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen korkeakoulujärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan korkeakoulut eivät aikataulusyistä ole ottamassa kiintiötä käyttöön lain voimaantullessa. Valiokunta kiirehtiikin hallituksen esityksen antamista toisen vaiheen toteuttamiseksi, jotta järjestelmästä saadaan pysyvät ratkaisut mahdollisimman nopeasti.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta antoi hallituksen esityksestä lausunnon. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan mm., että kysymys on sellaisista koulutuspoliittisista tavoitteista, joiden saavuttamiseksi valiokunta on katsonut yliopistolla olevan mahdollisuus kohtuullisessa määrin suosia tiettyjä yleisin kriteerein määriteltyjä hakijaryhmiä, kuten vastavalmistuneita ylioppilaita. Valiokunta totesi edelleen, että ensimmäistä opiskelupaikkaa hakevien erikoiskohtelua on arvioitava myös perustuslain 16 §:n 2 momentin kannalta. Se velvoittaa julkista valtaa turvaamaan jokaiselle yhtäläisen mahdollisuuden saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta. Perustuslakivaliokunnan mukaan yksilön kannalta tämä oikeus merkitsee elinikäisen koulutuksen periaatteen tunnustamista. Ehdotetulla sääntelyllä on etenkin yliopisto-opintojen osalta liityntä myös perustuslain 16 §:n 3 momentissa turvattuun tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapauteen. Käytännössä kysymys on siitä, käytetäänkö kiintiötä ja kuinka suuri kiintiö on.

Sivistysvaliokunta pyysi maaliskuussa 2013 perustuslakivaliokunnalta uuden lausunnon siitä, täyttävätkö valiokunnan harkinnassa olleet sanamuodot perustuslakivaliokunnan valtiosääntöisen edellytyksen. Lausuntojen sisältöä ja niiden huomioon ottamista selvitetään jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Sivistysvaliokunta pitää välttämättömänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee toisen vaiheen uudistuksen niin, että perustuslakivaliokunnan valtiosääntöiset huomautukset yhdenvertaisuuden toteutumisesta otetaan huomioon jo hallituksen esityksessä. Sivistysvaliokunta pitää ensisijaisena, että kaikkien hakijoiden oikeusturva toteutuu.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että hallituksen esityksessä todetun mukaisesti kehitetään mm. joustavia siirtymäjärjestelyjä korkeakoulujen sisällä ja välillä niille opiskelijoille, jotka opintojensa aikana tai tutkinnon suoritettuaan haluavat siirtyä jatkamaan opintojaan. Opiskelijoiden tasapuolisen kohtelun edellytyksenä on muun muassa, että siirto-opiskelijan käsite ja menettelytavat selkiytetään.