TALOUSARVIOALOITE 1183/2001 vp

TAA 1183/2001 vp - Martti Tiuri /kok ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien elektroniikan, tietoliikennetekniikan ja tietotekniikan opetukseen

Eduskunnalle

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto on noussut yli 100 miljardin markan ja vienti lähes kolmasosaan Suomen koko viennistä. Vuoden 2001 taantuman arvioidaan olevan tilapäinen ja tuotannon kasvavan jälleen lähivuosina. Viime vuosina lähes puolet Suomen kansantuoton kasvusta on ollut sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ansiota, ja alan merkitys on ratkaiseva lähivuosien kansantuoton kasvun kannalta. Myös ohjelmistoteollisuus kasvaa. Tuotannon kasvun toteutuminen edellyttää korkeatasoisen henkilökunnan saantia ja huipputason tutkimusta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvioiden mukaan yli kolmasosalla uusista työntekijöistä on oltava alan diplomi-insinöörikoulutus. Myös tekniikan tohtoreita tarvitaan runsaasti.

Alan uusien korkeakouluopiskelijoiden sisäänottomäärä on tarpeen tyydyttämiseksi nostettu muutaman viime vuoden aikana kaksinkertaiseksi ja tohtorikoulutusta on laajennettu, mutta opetus- ja tutkimusresurssit eivät ole vastaavasti nousseet. Lisäopiskelijaa kohti korkeakoulut ovat saaneet 30 000 mk vuodessa, mikä on vain hieman yli puolet siitä, mitä korkeakoulut saavat toimintavaroja keskimäärin opiskelijaa kohti. Perusteluna on ollut, että lisättäessä jonkin alan opiskelijoita infrastruktuuri on jo olemassa, joten kustannukset lisäopiskelijaa kohti ovat kohtuulliset.

Perustelu ei pidä paikkaansa, kun opiskelijoiden määrä kaksinkertaistuu ja lisäopiskelijat edellyttävät uusia erikoisaloja ja laboratorioita. Kaiken lisäksi opetusministeriön käyttämä painokerroin korkeakoulujen toimintaresursseja laskettaessa on tekniikan ja luonnontieteiden alalla aivan liian alhainen (1,75) eikä ota huomioon alojen opetuksen kalleutta. Painokertoimen tulee olla sama kuin lääketieteessä (3,25).

Opettajien sekä opetus- ja tutkimusresurssien vajauksen vuoksi opetusta ei teknillisissä korkeakouluissa ja tiedekunnissa voida hoitaa kunnollisesti alalla, jolla on ratkaiseva merkitys Suomen viennin ja kansantulon kasvulle. Opettajien ylirasittamisella on rajansa, vaikka innostus alaan on tähän asti auttanut selviämään. Esimerkiksi Tukholman Kungliga Tekniska Högskolanissa, jossa professorien ja opiskelijoiden määrä on yhtä suuri kuin Teknillisessä korkeakoulussa, budjettivarat ovat keskimäärin kaksinkertaiset ja resurssit erittäin hyvät elektroniikan, tietoliikenteen ja tietotekniikan aloilla.

Resurssien jälkeenjääneisyys on korjattava viipymättä. Kaikille korkeakouluille on toimintamenoihin esitetty yhteensä noin 87 miljoonan euron lisäystä, mutta siitä palkkojen korotus vie puolet, joten reaalinen lisäys on noin 43 miljoonaa euroa. Se ei riitä korkeakoulujen kasvaneisiin tarpeisiin. Teknilliset korkeakoulut ja tiedekunnat tarvitsevat v. 2002 15 miljoonan euron lisäyksen käytettäväksi elektroniikan, tietoliikenteen ja tietotekniikan opetuksen vahvistamiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2002 talousarvioon momentille  29.10.21 lisäyksenä 15 000 000 euroa teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien elektroniikan, tietoliikennetekniikan ja tietotekniikan opetukseen.