TALOUSARVIOALOITE 204/2013 vp

TAA 204/2013 vp - Jari Lindström /ps ym.

Tarkistettu versio 2.0

Määrärahan osoittaminen Kotkaniemen kunnostamiseen

Eduskunnalle

Museovirasto lopetti museotoiminnan ylläpitämisen Luumäellä sijaitsevassa presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseossa keväällä 2012 osana vuosibudjettinsa merkittävästä leikkaamisesta johtuvia säästöjä. Kesällä 2012 kotimuseota pidettiin ensimmäisen kerran auki Luumäen kunnan ja P. E. Svinhufvudin muistosäätiön sekä varsin huomattavan vapaaehtoisten joukon voimin. Sama käytäntö jatkui kesällä 2013.

Ennen kotimuseon sulkemispäätöstä Museovirasto oli valmistellut Kotkaniemen rakennuksen ja siinä harjoitetun toiminnan kehittämistä. Kehittämishankkeessa valmistuivat suunnitelmat:

• Kotkaniemi — Maisema-, rakennushistoria- ja tilaselvitys (Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy, arkkitehti (SAFA) Vilhelm Helander ja arkkitehti (SAFA) Juha Leiviskä,
• Kotkaniemen kehittämishanke — Esiselvitysraportti (Anna-Kaisa Ek ja Kaisa Munnukka).

Kotkaniemi-säätiön perustamisasiakirjat allekirjoitettiin joulukuussa 2012 ja sen jälkeen säätiö on viety Patentti- ja rekisterihallituksessa ylläpitämään säätiörekisteriin. Säätiön hallituksen järjestäytymiskokous järjestettiin 20.8.2013 Kotkaniemessä. Sääntöjensä mukaisesti säätiön päätehtävä on ylläpitää Kotkaniemen museota. Säätiön perustajia ovat Luumäen kunta ja P. E. Svinhufvudin muistosäätiö, joiden lisäksi säätiön hallituksessa on edustajat Museovirastosta, Lappeenrannan teknillisen yliopiston Etelä-Karjala instituutista, Lappeenrannan kaupungin museotoimesta sekä Etelä-Karjalan liitosta. Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Etelä-Karjala instituutin johtaja Pertti Kolari, varapuheenjohtajaksi P. E. Svinhufvudin muistosäätiön hallituksen puheenjohtaja, lehdistöneuvos Jyrki Vesikansa ja asiamieheksi toiminnanjohtaja Mari Kurkan.

Jotta Kotkaniemi-säätiön toiminta saataisiin turvattua, seuraavat kolme toimenpidekohtaa tulee toteuttaa:

Ensimmäinen kohta on kiinteistönsiirto niin, että Kotkaniemi-säätiö kiinteistön vastaanottajana ei maksa Senaatille kiinteistöstä mitään tai maksaa muodollisena korvauksena muutaman euron.

Toinen kohta: vuotuinen avustus suoraan ministeriöltä. Avustuksen suuruus: 50 000 euroa vuodessa. Summa on sama, jonka Ainolaa ylläpitävä Ainola-säätiö saa samanlaisella järjestelyllä eli avustus tulee suoraan ministeriöltä eikä esimerkiksi ole sidoksissa museoviraston vuosittain jakamiin museoiden harkinnanvaraisiin avustuksiin.

Kolmantena kohtana on kiinteistön korjaustöiden kustannusten kattaminen. Museoviraston arvion mukaan korjauskustannus on kaksi miljoonaa euroa. Se pitää sisällään sekä päärakennuksen täydellisen korjauksen että pihaan rakennettavan uudisrakennuksen, johon tulee mm. sosiaalitilat, joita ei päärakennukseen saada riittävässä määrin mahtumaan. Korjauskustannukset jakautunevat vuosille 2014—2016. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2017 Kotkaniemi olisi itsenäisyyden satavuotisen juhlan kunniaksi valmiina vastaanottamaan vieraita.

Esityksenä on, että Kotkaniemen kunnostaminen toteutettaisiin aikanaan Sotahistoriakeskus Kannakselle OKM:n varoista myönnetyn kahden miljoonan euron määrärahalla, jota ei ole käytetty. Lappeenrannan kaupunki päätti keväällä 2014, että keskusta ei rakenneta ja ilmoitti OKM:lle, ettei tuota määrärahaa siten tarvita. 2 miljoonan määräraha käytettäisiin vuosien 2014—2016 aikana.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2014 talousarvioon momentille  29.80.54 lisäyksenä 950 000 euroa ja lisää momentin perusteluihin maininnan, että määrärahaa saa käyttää Kotkaniemen kunnostamiseen.