Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
TAA 397/2001 vp - Sulo Aittoniemi /alk
Tarkistettu versio 2.0
Osaa lintulajeistamme, kuten myös muista eläinlajeistamme, on kohdannut tuho. Suurimpia menettäjiä lintulajeistamme ovat olleet kottaraiset ja pääskyset. Kun 20—30 vuotta sitten esimerkiksi kottaraisia esiintyi maaseudulla vielä suurina parvina, havaintoja kyseisestä linnusta ei ole ollut enää lainkaan siinä elinpiirissä, jossa itse olen elänyt. Samaa voidaan sanoa pääskysestä. Parhaiten tämän havaitsee syksyisin lintumuuton aikaan. Ennen sähkö- ja puhelinjohdoilla oli pääskysiä satamäärin, nyt ei ainuttakaan. Samoin on monen muun lintulajin laita. Kun aamuneljältä viitsii nousta kuulemaan luonnon ääniä, saa korviinsa vain kaukaisen variksen raakunnan. Se konsertti, jota pikkulinnut pitivät metsikössä, on kuollut.
Kymmenen vuoden kuluttua meillä ei ole kuin variksia.
Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2002 talousarvioon momentille 35.60.21 lisäyksenä 2 000 000 euroa laajan linnustomme tilaa ja tulevaisuutta koskevan tutkimuksen tekemiseen niin kauan kuin on vielä tutkittavaa.
Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2001