Kuluttajavalituslautakunta on kauppa- ja teollisuusministeriön
alainen virasto, joka siirretään Vanhasen hallituksen
ohjelman mukaan oikeusministeriön hallinnonalalle. Oikeusministeriö on asettanut
työryhmän valmistelemaan lautakunnan siirtoa,
joka on suunniteltu tapahtuvaksi 1.9.2005.
Tarvetta kuluttajavalituslautakunnan voimavarojen lisäämiseen
on kahdesta syystä. Kuluttajavalituslautakunnan toiminnan
perusongelma on vuosia jatkunut asioiden ruuhkautuminen ja kohtuuttoman
pitkät käsittelyajat. Ruuhkautuminen johtuu erityisesti
siitä, että lautakunnan tehtäviin lisättiin
vuonna 1995 asuntokauppa-asiat lisäämättä kuitenkaan
resursseja. Lautakunnalle on viime vuosina saapunut vuosittain 400—500
uutta asuntokauppavalitusta, ja ne ovat monena vuonna olleet lautakunnan
suurin asiaryhmä.
Lisäksi on tarvetta laajentaa kuluttajavalituslautakunnan
toimivaltaa, mikä ei voi tapahtua ilman resurssien lisäämistä.
Kuluttajavalituslautakuntaan saapuneet asiat ovat lisääntyneet
viime vuosina olennaisesti ja jatkuvasti. Vuonna 1998 saapui valituksia
2 782, ja vuonna 2003 määrä oli
3 765. Vuosittain päätettyjen asioiden
määrä kasvoi samana aikana 2 600
asiasta 3 300 asiaan. Vuonna 2003 päätettyjen
asioiden määrä oli poikkeuksellisen suuri. On
arvioitu, että lautakunnan nykyinen henkilöstö kykenee
kaikkien tehostamistoimien toteuduttua käsittelemään
keskimäärin enimmillään 3 200
asiaa vuosittain. Ruuhka kasvaa pian kestämättömäksi,
kun käsittelemättä jäävien
asioiden määrä kasvaa vuosittain useilla
sadoilla.
Apulaisoikeuskansleri on kahdesti kiinnittänyt huomiota
lautakunnan asioiden ruuhkautumiseen ja käsittelyaikojen
pitkittymiseen perusoikeussuojan kannalta. Apulaisoikeuskansleri
Jukka Pasanen on päätöksessään
24.11.2000 todennut, ettei tilannetta voida pitää Suomen
perustuslain 21 §:n joutuisuussäännöksen
mukaisena. Apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka on 24.9.2003 katsonut,
ettei tilannetta voida pitää perustuslain 21 §:n
1 momentin joutuisuussäännöksen kannalta
tyydyttävänä, ja on pitänyt
tärkeänä, että kuluttajavalituslautakunnan
toimintaedellytysten kehittämisessä päästään
mahdollisimman pian perustuslain joutuisuussäännöksen edellyttämälle
tasolle.
Hallinnon kehittämiskeskuksella teetetyssä kuluttajavalituslautakunnan
toiminnan arvioinnissa esitettyjä sisäisten toimintatapojen
muutoksia on toteutettu ja niillä on saatu aikaan myönteisiä tuloksia.
Nämä toimet eivät kuitenkaan yksinään
riitä perustuslain joutuisuusedellytysten täyttämiseksi.
Tilanteen korjaaminen edellyttää välttämättä lisäresursseja.
Vakinaisen työvoiman vaje on yhteensä 3 esittelijää ja
2 tarkastajaa. Viroista aiheutuvat palkkauskustannukset työnantajamaksuineen
ovat noin 200 000 euroa/vuosi.
Huoneenvuokra-asioita käsitelleet asunto-oikeudet lakkautettiin
vuoden 2003 alusta. Lakkauttamista valmisteltaessa tuotiin eri tahoilta esille
tarve harkita uusia keinoja oikeusturvan takaamiseksi asumisasioissa.
Muun muassa hallituksen asuntopoliittisessa strategiassa 21.6.2000 ja
kuluttaja-asiain neuvottelukunnan kuluttajapoliittisessa ohjelmassa
2000—2003 kiinnitettiin huomiota tuomioistuimelle vaihtoehtoisten
ratkaisumenettelyjen kehittämiseen asumisasioissa.
Eduskunnan lakivaliokunta kiinnitti asunto-oikeuksien lakkauttamista
koskevasta hallituksen esityksestä antamassaan mietinnössä (LaVM 8/2002
vp — HE 31/2001 vp)
huomiota siihen, että asuntoasioihin liittyy uudenlaista
oikeusturvan tarvetta. Valiokunta viittasi kuluttajariitatyöryhmän
tuolloin vielä keskeneräisiin selvityksiin mm.
vaihtoehtoisista riidanratkaisumenettelyistä ja piti välttämättömänä,
että asian hoitamiseksi ryhdytään todellisiin
ja riittäviin toimenpiteisiin.
Oikeusministeriön asettaman työryhmän
tehtävänä on valmistella hallituksen
esitys kuluttajavalituslautakuntaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta
siten, että toimivallan laajennus koskee kuluttajariitatyöryhmän
niitä esityksiä, joista työryhmä oli
yksimielinen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa syksyllä 2004.
Toimivalta tulisi laajenemaan 1.9.2005 alkaen huoneenvuokrasuhteisiin
tietyin rajoituksin sekä asumisoikeusasioihin. Lisäksi
tehtävät laajenisivat arvopaperisijoittamista
koskeviin erimielisyyksiin. Tämä laajennus perustuu
osaltaan työryhmän mietintöön
ja osaltaan työryhmän työn päätyttyä annettuun
direktiiviin 2002/65/EY rahoituspalvelujen etämyynnistä kuluttajille.
Ellei kuluttajavalituslautakunnalle saada lisärahoitusta,
tehtävien laajentaminen ei ole mahdollista.
Toimivallan laajentamisen arvioidaan lisäävän
vuosittain saapuvien valitusten määrää 1 050—1 200
asialla, joista suurin osa on asumisturva-asioita. Arvio perustuu
kuluttajariitatyöryhmän tekemään
selvitykseen siitä, kuinka paljon eri tahoihin on ollut
asumisasioita koskevia yhteydenottoja. Asiamäärä edellyttää noin 7 henkilön
(4 esittelijää ja 3 valmistelijaa) lisäämistä.
Lisäksi toimivallan laajentaminen edellyttää varapuheenjohtajan
viran perustamista. Päätöksiä valmistelevan
henkilöstön lisääminen lisäisi
siten kuluja vuositasolla noin 400 000 eurolla.
Esittelijöiden ja valmistelijoiden lisäys
edellyttää myös avustavan toimistohenkilöstön
lisäämistä kahdella (osastosihteeri ja
toimistosihteeri). Lisäksi lautakunta tarvitsee virastomestarin, koska
Kuluttajaviraston tuottamat vahtimestaripalvelut lakkaavat. Nämä henkilöt
lisäisivät kuluja vuositasolla noin 90 000
euroa.
Vuoden 2005 talousarviossa tulee lisäksi huomioida
henkilöstön määrän
lisäämisestä aiheutuvat perustamiskustannukset
(mm. kalusteet ja laitteet) ja tarvittavat lisätilat. Uudet
tehtävät edellyttävät vielä lautakunnan
sivutoimisen jäsenistön lisäämistä.
Sivutoimisten puheenjohtajien palkkioista, jäsenten kokouspalkkioista
ja matkakuluista aiheutuvat kulut lisääntyisivät
vuositasolla noin 30 000 euroa.
Nykyisten tehtävien hoitaminen perustuslain edellyttämällä tavalla
aiheuttaa palkkakuluihin 200 000 euron lisätarpeen.
Tehtävien laajenemisesta aiheutuva palkkakulujen lisätarve
on 490 000 euroa ja sivutoimisesta jäsenistöstä johtuvien
kulujen 30 000 euroa. Edellä esitetyn perusteella
kuluttajavalituslautakunnan lisärahoitustarve vuositasolla
on siten yhteensä noin 720 000 euroa.
Vuoden 2005 budjetissa lisärahoitustarve on 240 000
euroa ilman kalusteiden ja laitteiden hankintamenoja.