TALOUSARVIOALOITE 822/2001
         vp
      
      TAA 822/2001
            vp - Markku Markkula /kok ym.
      
      Tarkistettu versio 2.0
      Määrärahan osoittaminen kalastusalan
         järjestöjen tukemiseen
      
    
   
   
      
Eduskunnalle
   
   
   
      
      Vuoden 1994 alusta voimaan astuneen kalastuslain uudistuksen
         valmistelun yhteydessä suunniteltiin kalastusalan järjestöille
         osoitettavien määrärahojen sisällyttämistä aikaisempaa
         enemmän veroluontoisten kalastuksenhoitomaksujen kertymän
         mukaisiin varoihin. Lopullisessa muodossaan laki kuitenkin sisälsi
         uusia käyttötarkoituksia näille varoille.
         Kalastusalan järjestöjen osalta tilanne heikkeni,
         koska lakiuudistuksen valmistelun seurauksena poistettiin valtion
         vuoden 1994 talousarvioehdotuksesta talousarviossa vuodesta 1976
         alkaen omalla momentillaan ollut kalastusalan järjestöjen
         tukemiseen tarkoitettu määräraha. Vuoden
         1994 alusta kalastuksenhoitomaksu tosin nousi 80 markkaan, koska
         silloin yhdistettiin kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtainen
         pilkintämaksu, minkä seurauksena maksujen kertymä kasvoi.
         Samalla kuitenkin myös jakajia tuli lisää,
         koska laki edellytti edelleen maksettavaksi kalavesien omistajille
         korvauksia pilkintämaksuista maksettujen korvausten tapaan. Suurimmat
         muutokset ovat kuitenkin koituneet siitä, että kalastuksenhoitomaksun
         maksavien määrä on vähentynyt
         vuosien kuluessa tämän maksukorotuksen radikaalisuuden
         (160 %) ja välittömään
         kalastustapahtumaan osallistumattomien (mm. verkonsoutaja)
         vapautuessa maksun suorittamisvelvollisuudesta. Kehitys on edelleen jatkunut
         siihen sinänsä tarkoituksenmukaiseen ratkaisuun,
         että nykyisin onkijat ja pilkkijät sekä alle
         18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet kalastavat kansalaiset
         on vapautettu kalastuksenhoitomaksun suorittamisvelvollisuudesta.
      
      
      1990-luvulla tehdyt kalastuslakiin sisältyvän veroluonteisen
         kalastuksenhoitomaksun muutokset eivät ole turvanneet menetettyä kalastusalan järjestöjen
         tukemiseen tarkoitettua määrärahaa. Sen
         puuttuessa ei myöskään ole onnistuttu
         ristiriidattomasti toteuttamaan tarvittavia kalastusalan painopistealojen
         edellyttämiä muutoksia valtionavustusten suuntaamisessa
         ja ohjailussa. Tältä osin erityisesti vapaa-ajankalastuksen
         kehittämiseen ja edistämiseen tähtäävässä toiminnassa
         muutoksia on odotettu ja kuluvan vuoden määrärahajaossa
         jo hiukan nähtykin. 
      
      
      Viime vuosina on osoitettu noin parin miljoonan suomalaisen
         harrastavan kalastusta. Harrastajamäärät
         ovat pysytelleet muutaman vuosikymmenen ajan samoissa lukemissa,
         vaikka kaupungistuminen ja harrastuslajien kirjon kasvu ovat muuttaneet  kansalaisten
         harrastusympäristöjä ja -tapoja todella
         rajusti. Kalastuksen piirissä ovat vapakalastustavat kasvattaneet
         suosiotaan. Tätä kehitystä on tukenut
         myös kalastuslain uudistuneet yleiskalastusoikeutta laajentaneet
         pykälät kuten onkimisen ja pilkkimisen jokamiehenoikeus
         ja läänikohtainen viehekalastusjärjestelmä. Näin
         laajan vesistöpinta-alan Suomessa kalastuksen harrastajien
         määrä on pitänyt pintansa muuttuneissakin
         olosuhteissa. Muutos näkyy kuitenkin vesillä siinä,
         että yhä harvemmat ovat monipuolisia kautta vuoden
         eri kalastusmenetelmin kalastavia kansalaisia, vaikka vesistöjemme tarjoamat
         vapaa-ajankalastusedellytykset kestäisivät nykyistä enemmän
         monipuolisia kalastuksenharrastajia. Luonnonvarainen kalastomme
         antaa tälle kehitystyölle hyvän perustan,
         jota tarkoin harkituilla hoitotoimilla voidaan vielä paikoitellen
         parantaakin.
      
      
      Vapaa-ajankalastuksen järjestökenttä,
         joka paraikaa on muokkautumassa yhden keskusjärjestön
         alaiseksi laajaksi seuraverkostoksi, haluaa kasvattaa ja kouluttaa
         nykyiset harrastajat ylläpitämään
         monipuolista kalastustoimintaa ja hankkia tämän
         meille luonnostaan sopivan harrastusmuodon piiriin uusia harrastajia
         niin nuorista kuin vanhemmistakin ikäpolvista. Tämä työ edellyttää myös
         yhteiskunnan tukea seuratasolle saakka muiden ulkoilu- ja liikuntamuotojen
         lailla. Maa- ja metsätalousministeriön hyväksymässä vapaa-ajankalatalouden
         ohjelmassa esitetään tämänkaltaisen
         määrärahan talousarvioon ottamista.
      
      
    
   
   
      
      
      Edellä olevan perusteella ehdotamme
         kunnioittaen,
      
      
      että eduskunta ottaa valtion vuoden 2002 talousarvioon
         momentille  30.41.51 lisäyksenä 1 500 000
         euroa kalastusalan järjestöjen toiminnan tukemiseen.
      
      
      
    
   
   
      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta
         2001
      
      
         - Markku Markkula /kok
- Juhani Sjöblom /kok
- Matti Saarinen /sd
- Tanja Karpela /kesk
- Hanna Markkula-Kivisilta /kok
- Risto Kuisma /rem
- Tarja Kautto /sd
- Raija Vahasalo /kok