TALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 14/2011 vp

TaVL 14/2011 vp - VNS 1/2011 vp

Tarkistettu versio 2.0

Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2012—2015

Valtiovarainvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 2011 lähettäessään valtioneuvoston selonteon valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille 2012—2015 (VNS 1/2011 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan samalla päättänyt, että muut erikoisvaliokunnat voivat halutessaan antaa lausuntonsa valtiovarainvaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

alivaltiosihteeri Markku Wallin ja budjettineuvos Mika Niemelä, työ- ja elinkeinoministeriö

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Yrittäjyyden edistämisestä

Hallitusohjelmassa painotetaan yrittäjyyden edistämistä, suotuisan toimintaympäristön luomista yrittäjyydelle ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Teollisuudessa, palveluissa ja luovilla aloilla rakennetaan uusia kasvualoja. Elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä tuetaan erityisesti kasvuhakuisia, työllistäviä ja kansainvälistyviä yrityksiä. Yritystukia suunnataan entistä selkeämmin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kansainvälistyviin kasvuyrityksiin ja viennin lisäämiseen.

Työ- ja elinkeinoministeriön kehyksistä talousvaliokunnalle antaman lausunnon mukaan tavoitteena on synnyttää ja ylläpitää kilpailukykyistä yritystoimintaa kaikilla aloilla, mutta erityisesti yrityksiä, joista voi kehittyä kasvavia kansainvälisiä yrityksiä ja joissa jatkuvasti luodaan uutta osaamista.

Tavoitteen saavuttamisessa on keskeistä yritysrahoituksen saatavuus. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että hallitus valmistelee ohjelmansa mukaisesti yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa vuoden 2012 loppuun mennessä kansallisen pääomamarkkinastrategian, jonka tavoitteena on turvata yritysten kasvurahoitus ja tukea Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Pääomamarkkinastrategiassa tulee osoittaa keinoja yritysrahoituksen saatavuuteen. Yritysten kilpailukyky ja viennin kasvu tukevat talouskasvua, jolla rahoitetaan hyvinvointipalveluita ja tasapainotetaan julkista taloutta. Suomalaisyrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä 99,8 prosenttia, joten niiden toimintaympäristöstä huolehtiminen, kasvuhalukkuus ja kilpailukyvyn turvaaminen kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti on kansantalouden ja työllisyyden kannalta olennaisen tärkeää. Julkisen rahoituksen painopistettä siirretäänkin pk-yrityksiin sekä kasvuhakuisiin, työllistäviin ja kansainvälistyviin yrityksiin.

Yritys- ja t&k-rahoituksesta

Myönteisenä kehyksissä on pidettävä, että Finnveran riskinottokykyä vahvistetaan ja että sen rahoitusta lisätään 15 miljoonalla eurolla vuonna 2013 ja 18 miljoonalla eurolla kahtena seuraavana vuonna. Eduskuntakäsittelyyn on tulossa lähiaikoina Finnveraa koskevia lakien muutoksia. Mm. viennin rahoitusta kehitetään niin, että vientiyrityksille on mahdollisuus tarjota nykyistä tasavertaisempi rahoitus tärkeimpiin kilpailijamaihin nähden.

Kehyskauden loppuun, vuoteen 2015 mennessä, teknologia- ja innovaatiopolitiikan rahoitusta vähennetään noin 85 miljoonaa euroa vuodessa. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että julkinen rahoitus kohdistetaan entistä tehokkaammin ja yrityksiä kannustetaan itse sijoittamaan lisää tutkimukseen ja kehitykseen. Hallitusohjelmassa sanotaan, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen riittävä taso varmistetaan ja että vaalikauden tki-menojen tavoitteena on 4 prosentin bkt-osuus. Talousvaliokunta kantaa huolta siitä, saavutetaanko tavoitetaso. Hallitus lupaa ohjelmassaan selvittää t&k-verokannustinten käyttöönoton mahdollisuuksia.

Kehyspäätöksen mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle myönnetään vuoden 2012 talousarviossa 4,5 miljoonan euron määräraha uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon. Seuraavana vuonna myönnetään lisää 3,5 miljoonaa euroa. Lisäksi vihreän talouden kasvuun panostetaan vuosittain lisää 4,4 miljoonaa euroa. Näillä toimenpiteillä on mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa, suunnata yritystoimintaa uusille aloille ja kannustaa kansainvälistymiseen.

Ohjelmansa mukaan hallitus laatii strategian ulkomaisten investointien ja pääomien houkuttelemiseksi Suomeen. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Suomeen saadaan ulkomaisia investointeja ja pääomaa, joilla kehitetään Suomen elinkeinorakennetta ja luodaan uutta yritystoimintaa. Suomessa tuetaan ja lainoitetaan myös julkisin varoin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Tällaisessa tapauksessa on huolehdittava siitä, että julkisella rahoituksella saadut tulokset jäävät hyödyttämään Suomen kansantaloutta eivätkä valu ulkomaille.

Julkista rahoitusta saaneita yrityksiä myydään ulkomaisille omistajille. Myynti saattaa kiihdyttää yrityksen kasvua Suomessa, mutta myynnillä saattaa olla muitakin tarkoitusperiä. Tällaisten yritysmyyntien varalle tulee tarkkaan harkita, millainen politiikka on viisainta lainan tai tuen takaisin perimisessä tai perimättä jättämisessä osittain tai kokonaan. Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta asetuksen (298/2008) puitteissa määritellyin ehdoin mm. mahdollisuus jättää lainan maksamaton pääoma ja korot osittain tai kokonaan takaisin perimättä.

Aluekehitysrahoituksesta

Kehysten mukaan Euroopan aluekehitysrahaston hankerahoitusta kohdennetaan ohjelmakaudella 2014—2020 entistä voimakkaammin uusien elinkeinojen aikaansaamiseen, työllisyyden parantamiseen, kasvuhakuiseen yritystoimintaan ja päästöjen vähentämiseen.

Aluekehitysrahaston rahoituksen kohdentaminen on linjassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa. Rahoitusta tulee kohdentaa myös niin, että se tukee maan eri alueiden tasapuolista kehittämistä ja pienentää alueiden välisiä kehityseroja. Valiokunta pitää tärkeänä, että EU:n rakennerahastojen ja valtion rahoitusosuudet ovat tasapainossa keskenään ja että EU:n rakennerahasto-osuuden myöntämisvaltuus käytetään täysimääräisesti.

Energiaverotuksesta

Hallitusohjelman mukaan energiaintensiivisten toimialojen energiaverotusta alennetaan EU-säännösten sallimille minimitasoille vuoden 2012 loppuun mennessä. Tällä tavoin tuetaan yritysten kykyä työllistää, tehdä investointeja ja kasvaa sekä ylläpidetään Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Talousvaliokunta kiinnitti lausunnossaan TaVL 24/2010 vp huomiota energiaintensiivisten yritysten ns. veroleikkurin kohdistumisepäkohtiin. Valiokunta totesi, että verotuksen epäoikeudenmukaisella kohdistumisella ei saa vaarantaa yrityksen elinmahdollisuuksia, investointeja ja työllistämistä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että energiaveron alennus toteutetaan hallitusohjelman mukaisesti. Suomessa energiaintensiivisten toimialojen korkeampi energiavero on kilpailukykyä heikentävä lisärasitus kilpailijamaihin nähden.

Hallitusohjelman mukaan energiatehokkuus, toimitusvarmuus, energian kohtuuhintaisuus ja energian omavaraisuuden lisääminen muodostavat yhteensovitettavien tavoitteiden kokonaisuuden, kun päästöjä on vähennettävä ja samalla energiansaanti on turvattava. Hallitus lupaa lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta asetetun EU-tavoitteen mukaisesti määrätietoisesti ja kustannustehokkaasti. Lisäksi energiatehokkuutta ja energiansäästöä edistetään niin, että kansantalous kasvaa, ilman että samalla energiankulutus kasvaa.

Talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että hallitusohjelman tavoitteista pidetään kiinni ja että Suomi noudattaa kansainvälisiä sitoumuksiaan. Valiokunta painottaa, että energiapoliittisten toimenpiteiden kokonaisuudessa Suomen on huolehdittava energiaomavaraisuudestaan.

Nuorisotyöttömyydestä

Tilastokeskuksen 25.10.2011 julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan 15—24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli syyskuussa 16,8 prosenttia, 0,6 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisen vuoden syyskuussa. Nuorten työttömyysasteen kausi- ja suhdannevaihteluista tasoitettu trendi oli 20,1 prosenttia. Työttöminä työnhakijoina työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuussa 27 000 alle 25-vuotiasta työtöntä. Heidän määränsä oli 3 000 pienempi kuin edellisen vuoden syyskuussa.

Kehyspäätöksen mukaan hallitus käynnistää työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteisen hankkeen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi vuoteen 2013 mennessä. Tähän tarkoitukseen lisätään vuosittain 60 miljoonaa euroa vuosina 2013—2015. Siitä 30 miljoonaa euroa kohdistuu vuosittain TEM:n hallinnonalalla työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että työttömille nuorille tarjottavia mahdollisuuksia kehitetään, jotta he eivät pysyvästi jäisi työelämän ulkopuolelle ja vieraantuisi ja passivoituisi. Työn tai muun aktiviteetin hakeminen ja vastaanottaminen on tehtävä houkuttelevaksi työttömänä olon sijaan. Nuorten aktivoiminen on tärkeää senkin vuoksi, että vastaisuudessa työn tekijöistä tulee olemaan pulaa.

Lausunto

Lausuntonaan talousvaliokunta esittää,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Mauri Pekkarinen /kesk
  • vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • jäs. Lars Erik Gästgivars /r
  • James Hirvisaari /ps
  • Harri Jaskari /kok
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Pia Kauma /kok
  • Miapetra Kumpula-Natri /sd
  • Jukka Kärnä /sd
  • Eero Lehti /kok (osittain)
  • Päivi Lipponen /sd (osittain)
  • Jari Myllykoski /vas
  • Sirpa Paatero /sd
  • Arto Pirttilahti /kesk
  • Juha Sipilä /kesk
  • Kaj Turunen /ps
  • vjäs. Hanna Mäntylä /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eelis Roikonen

ERIÄVÄ MIELIPIDE 1

Perustelut

Kataisen hallitus sai edeltäjältään perinnöksi vahvassa kasvussa olevan kansantalouden ja Euroopan parhaimpiin kuuluvan julkisen talouden. Keskustajohtoisten hallitusten kasvupolitiikan jäljiltä Suomen talous oli vahvassa nousussa ja näkymät eteenpäin olivat suotuisat.

Euroopan velkakriisin nopea vaikeutuminen, väestörakenteen raju muutos ja globalisaation uusi vaihe edellyttäisivät nyt kasvupolitiikan vahvistamista entisestään. Hallituksen talousarvioesitys ja kehykset seuraaville vuosille kertovat päinvastaisesta. Hallituksen talouspolitiikka johtaa talouskasvun hiipumiseen, taantumaan ja sitä tietä menoleikkauksiin.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä Suomi tarvitsee nyt pitkäjänteisen kasvun ohjelman. Tuottavuuden kasvua ja kasvuyrittäjyyttä on vauhditettava, yrittäjyyttä kannustettava, työuria pidennettävä, investointeja infraan ja uuden tuotannon perustaan sekä uusiutuvaan energiaan ja muun muassa kaivostoimintaan on lisättävä sekä viennin ja kansainvälistymisen asiaa on autettava.

Voimavarat kasvun vauhdittamiseksi on otettava hillitsemällä ensisijassa tarpeettominta tuontiin perustuvaa kulutusta. Vaalikauden menokehyksissä tälle politiikalle on varmistettava edellytykset.

Suomen nousu 1990-luvun alun lamasta perustui innovaatiopolitiikan voimavarojen erittäin vahvaan kasvuun, koulutuksen ja yrittäjyyteen. Tähän vuoteen saakka näitä resursseja on lisätty ja tuottavuuden vahva kasvu on taannut Suomen talouden kilpailijoitamme paremman kehityksen. Nyt hallitus leikkaa enemmän kuin vuosikymmeniin näitä uuden kasvun voimavaroja.

Keskustan mielestä nyt on aika entisestään tehostaa toimia tuottavuuden parantamiseksi, työpanoksen lisäämiseksi ja yrittäjyyden edellytysten kohentamiseksi.

1 Innovaatiorahoitus

Tutkimus- ja kehittämisrahoituksen voimavaroja on lisättävä ja monipuolistettava ja niiden kohdentumista erityisesti pk-yritysten tarpeisiin on parannettava.

Tässä tarkoituksessa:

  • Tekesin myöntämisvaltuuksien 3—4 %:n kasvu on tutkimus- ja innovaationeuvoston päätösten mukaisesti turvattava kehyskauden jokaisena vuotena. Jo edellisellä vaalikaudella aloitettua suuntausta energia- ja ympäristöteknologian osuuden nostamiseksi on jatkettava.
  • Pk-yritysten kannalta tärkeästä innovaatiotoiminnan valmistelurahoituksen puolittamisesta luovutaan.
  • Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan vauhdittamiseksi on otettava ensi tilassa käyttöön TEM:ssä jo vuonna 2008 valmisteltu innovaatiokannustin, verotuksessa t&k-henkilöstön palkkauksesta aiheutuvista lisäkustannuksista on myönnettävä ylimääräinen vähennys.
  • VTT:n voimavarojen lisääminen on turvattava.
  • OSKE- ja SHOK-ohjelmia on uudistettava ja niiden voimavarat on turvattava.
2 Riskirahoituksen parantaminen ja kasvuyrittäjyyden kannustaminen
  • Yrityskiihdyttämötoiminnan (Vigo) voimavarat tulee varmistaa.
  • Yritysten kasvun vauhdittumista edelleen vaikeuttavia riskirahoituksen pullonkauloja on avattava. Markkinarahan kannustamista riskisijoituksiin tulee palkita veroratkaisuin.
  • Yksin markkinaehtoisin toimin riskirahoituksen puutteet eivät korjaannu. Julkisten riskirahoittavien Tesin, Finnveran ja Averan pääomittamista on jatkettava.
  • Lainarahoittaja Finnveran riskinottomahdollisuuksia on parannettava rohkeasti erityisesti suhdannetilanne huomioon ottaen.
3 Vienti ja kansainvälistyminen
  • Viennin ja kansainvälistymisen määrärahojen leikkaukset kansainvälisen kysynnän heikentyessä on hallitukselta täysin väärä linjaus.
  • Yritysten vientiponnistelujen yhteishankkeisiin myönnettyjen määrärahojen tasot tulee palauttaa ja kääntää ne asteittain nousuun.
  • Viennin rahoituksen uudistaminen TEM:ssä jo edellisellä vaalikaudella valmistellulla tavalla tulee toteuttaa.
  • Yrittäjyyden edellytysten kohentamiseksi tarvitaan ensi tilassa maailmantalouden nykytilanteen päivitetty edistämisohjelma.
4 Maakuntien liittojen aluekehittämisen edellytykset turvattava — alue- ja rakennepolitiikan alasajosta luovuttava
  • Maakunnan kehittämisraha tulee palauttaa aluekehitystyön edellytysten turvaamiseksi.
  • EU:n alue- ja rakenneohjelmiin liittyvän kansallisen vastinrahan määrä on nostettava tasolle, jolla varmistetaan niiden Suomen EU:lle maksamista varoista meille takaisin luvattu osuus.
  • Innovaatiorahoituksen mahdollisuuksia tasapainoisen aluekehityksen vauhdittamiseksi on jatkettava.
5 Uusiutuvan energian lisäys toteutettava
  • Kataisen hallitus on päättänyt leikata ensi töikseen keskustahallituksen johdolla valmistellun uusiutuvan energian edistämispaketin voimavaroja. Linja vaarantaa uudistuksen toteutumisen ja Suomen antamat kansainväliset sitoumukset.
  • Keskusta edellyttää, että uusiutuvan energian rahoitustaso palautetaan paketissa sovitulle tasolle heti.
6 Luonnonvarat ja suomalainen kaivosomistus
  • Kansallisen elinkeinopolitiikan tehoa on mahdollista kohentaa myös edistämällä määrätietoisesti suomalaisten luonnonvarojen hyödyntämistä.
  • Edellisellä vaalikaudella käynnistettyjä toimia asiassa on vauhditettava. Erityiset mahdollisuudet tässä mielessä liittyvät kaivannaisteollisuuteen. Alan suomalaista omistusta on lisättävä perustamalla alalle kansallinen sijoitusrahasto.

Mielipide

Edellä olevan perustella esitämme,

että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.

Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 2011

  • Mauri Pekkarinen /kesk
  • Arto Pirttilahti /kesk
  • Juha Sipilä /kesk

ERIÄVÄ MIELIPIDE 2

Perustelut

Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen pitkän aikavälin talouskasvusta. Mielestämme Suomen innovaatiopolitiikan pitäisi tukea nykyistä enemmän innovatiivisia kasvuyrityksiä sekä lisätä Suomen houkuttelevuutta tutkimus- ja kehitysinvestointien kohdemaana. Perussuomalaiset ovat valmiit panostamaan t&k-verotukeen. Suurimmalla osalla OECD-maista on jo verojärjestelmässään t&k-toimintaa tukevia elementtejä, joiden tulokset ovat poikkeuksetta olleet rohkaisevia. Hallitusohjelman mukainen lupaus selvittää t&k-verokannustinten käyttöönoton mahdollisuuksia on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Pk-yritysten tuotekehityksen ja innovaatioiden tie katkeaa liian usein pääomien puutteeseen. Nykyiset rahoitusmallit ovat puutteellisia etenkin siemenvaiheen kasvuyrityksille, sillä yksityiseen vaurauteen perustuva ns. enkelisijoittaminen on maassamme suhteellisen vähäistä. Enkelisijoittamisen tappioiden verovähennysoikeus pääomatulosta edesauttaisi kasvuyritysten pääomittamista yksityiseltä sektorilta. Kasvuhakuisten pk-yritysten toimintaedellytyksiä pitää mielestämme parantaa. Hallitus kuitenkin leikkaa kehyskauden loppuun, vuoteen 2015 mennessä, teknologia- ja innovaatiopolitiikan rahoitusta 85 miljoonaa euroa vuodessa. Pidämme tätä leikkausta vääränä toimenpiteenä.

Hallitus esittää jo päätetyn dieselpolttoaineen 7,90 sentin korotuksen lisäksi vielä 2,65 senttiä vuoden 2012 alusta eli yhteensä 10,50 senttiä. Sen esityksessä ei ole huomioitu aiempaa. Yhteisvaikutus on 140 milj. euroa. Hetemäen työryhmän mukaan dieselpolttoaineen jokainen sentin nousu tekee 14—15 miljoonaa euroa kuluja kuljetusliikkeille.

Kehyksiin olisi lisättävä energiaveron palautus niille yrityksille, jotka kärsivät dieselpolttoaineen veronkorotuksista.

Polttoaine-, energia- ja ympäristöverotus koskee erityisen voimakkaasti talouskurimuksessa painivaa maa- ja karjataloutta. Maatalouden energiaveron palautus tulee säilyttää myös tulevalla kehyskaudella.

Uusiutuvan energian saaman rahoituksen kasvu on hyvä, mutta kohdentuminen epävarmaa. Viime vuosina tuulienergian rakentaminen ja käyttöönotto eivät ole tapahtuneet odotetulla tavalla, joten määrärahan puitteissa on syytä varautua siihen, että varoja siirretään tukemaan muita uusiutuvan energian muotoja nopeasti ja joustavasti, jotta Suomi pystyy pyrkimään Kioton sopimuksen tavoitteisiin. Tämä tulisi ottaa valtiontalouden kehyksissä huomioon.

Aluekehitysrahoituksessa tehtävät uudistukset eivät säästä valtion menoja, vaan vievät rahaa alueitten kehittämiseltä kuntien ja maakuntien kautta. Kohdennettavat säästöt tulisi uudelleen neuvotella komission kanssa, joka päättää rakennerahoista, ja näin saada ohjelma-asiakirjoihin muutos. Aluelähtöinen tapa on suoraviivaisempi ja vähemmän byrokraattinen tapa kehittää maakuntia. Elinkeinopoliittiset investoinnit eivät ministeriövetoisesti tue niin hyvin koko Suomen kehitystä, ja yhdessä kehysajan leikkauksen kanssa tämä on alueitten kehitystä heikentävä ratkaisu. Hankkeet, jotka ovat selkeästi maakuntalähtöisiä ja alueen vahvuuksista lähteviä, on selkeintä rahoittaa maakuntalähtöisesti. Kun tarvitaan nopeita toimenpiteitä kasvuyritysten saamiseksi, paikallinen osaaminen ja vahvuuksien tunteminen on tarpeen. Kasvuyritykset ja kaikki yritystoiminta tukevat osaltaan vientiteollisuutta. Lisäksi lähialueyhteistyön kannalta aluekehitysrahat ovat merkittävässä asemassa. Maan kehittäminen uhkaa jäädä kapealle rannikkoseudulle Etelä-Suomeen. Tulossa oleva kuntauudistus tuo osaltaan leikkauksia kuntien nettovaltionosuuksiin, ja tämä yhdessä rakennerahojen leikkaamisen kanssa luo kohtuuttomia paineita maakuntien kehitykselle ja investoinneille.

Työ- ja elinkeinoministeriölle siirrettävien kotouttamistoimien vuosittainen rahoitus on 115 miljoonaa euroa vuosina 2013—2015. Kotouttamista tarvitsevan maahanmuuton hillitsemisellä aikaansaataisiin tältä sektorilta säästöjä.

Nuorten yhteiskuntatakuun lisäksi kehyksiin olisi varattava taloudelliset resurssit myös yli viisikymmentävuotiaiden yhteiskuntatakuusta työelämässä pysymiseksi. Koko kehyskaudelle olisi mielestämme rakennettava malli, jossa ammattiin valmistuvalle, yli kuusi kuukautta ilman oman alan työtä olevalle henkilölle suunnitellaan jatkokoulutusmalli. Jatkokoulutus rakennettaisiin yhteistyössä yrityksen ja työntekijän kanssa.

Mielipide

Edellä olevan perustella esitämme,

että valiokunta ei hyväksy hallituksen ehdotusta valtiontalouden tarkistetuiksi kehyksiksi vuosille 2012—2015.

Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 2011

  • Kaj Turunen /ps
  • James Hirvisaari /ps