Perustelut

Dieselöljyn ja moottoribensiinin vähimmäisverotasojen lähentäminen

Komissio ehdottaa dieselöljyn ja moottoribensiinin vähimmäisverotasojen lähentämistä siten, että vuonna 2018 dieselöljyllä olisi sama energia- ja hiilisisältöön perustuva vähimmäisverotaso kuin moottoribensiinillä.

Tämä tarkoittaisi dieselöljyn vähimmäisverotason nousua nykyisestä. Myös lämmityspolttoaineiden vähimmäisverotasot nousisivat selvästi nykyisestä.

Jos liikennepolttoaineita haluttaisiin verottaa yhtenäisesti kansallisten energia- ja hiilisisältöverotasojen mukaisesti, dieselpolttoaineen vero olisi Suomessa nostettava tasolle 70,20 senttiä litralta nykyisestä tasosta 36,40 senttiä litralta (44,30 senttiä litralta vuodesta 2012 alkaen) käytettäessä yhdenmukaisia verotuskriteerejä bensiinin (63,70 senttiä litralta) kanssa.

Vaikka samassa yhteydessä dieselhenkilöautoilta kannettavasta käyttövoimaverosta luovuttaisiin, lisäisi muutos verotuloja 550 miljoonalla eurolla. Tämä jäisi valtaosin hyötyliikenteen kustannuksiksi, koska ehdotuksen mukaan ammattidieselillä ei voisi olla alempaa verotasoa.

Kataisen hallitus kannattaa liikennepolttoaineiden verotuksen yhdenmukaistamista parantavia toimia. Hallitus ei pidä lähtökohtaisesti tarpeellisena säilyttää ammatti- ja yksityisdieselin verotasojen eriyttämistä.

Toisaalta kirjelmässä mainitaan, että hallitus suhtautuu varauksellisesti ammatti- ja yksityisdieselin verotasojen eriyttämiseen, ellei samassa yhteydessä voida turvata kuljetuselinkeinon ja joukkoliikenteen kilpailukyvyn säilymistä eri jäsenvaltioissa.

Komission ehdottamat muutokset lisäisivät kuljetussektorin ja siten myös muun elinkeinoelämän, erityisesti raskaan vientiteollisuuden, sekä kansantalouden kustannuksia dieselöljyn verorasituksen nousun takia.

Dieselöljyn ja moottoribensiinin vähimmäistasojen lähentäminen tulee torjua, mikäli pitkien etäisyyksien ja vientiteollisuudesta riippuvaisten maiden, kuten Suomen, etuja ei voida turvata.

Biopolttonesteet

Direktiiviehdotuksen mukaan kestävät biopolttonesteet ja päästökauppasektorin polttoaineet olisi vapautettava kokonaan hiilidioksidiverosta.

Bioperäisten lämmityspolttoaineiden verotus noudattaisi samaa rakennetta ja periaatteita kuin liikenteen biopolttoaineet. Siten esimerkiksi kestävistä biopolttoöljystä ei kannettaisi hiilidioksidiveroa.

Ehdotettu verorakenteen muutos ei vaikuttaisi turpeen eikä kiinteiden biomassojen, kuten puun, verotukseen, vaan ne säilyisivät nykyisen kaltaisesti energiaverodirektiivin soveltamisalan ulkopuolella.

Suomen nykyiseen verojärjestelmään verrattuna muutokset vähentäisivät jonkin verran verotuottoja, sillä nykyisin ainoastaan vain niin sanotut toisen polven biopolttonesteet on kokonaan vapautettu hiilidioksidiverosta.

Suomen kansantalouden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että muutoksessa turvataan kestävien kotimaisten biopolttonesteiden kilpailukyky.

Hiilivuotoalat

Ehdotuksen mukaan päästökauppasektorin toiminnot, kuten lämmön ja sähköntuotannon polttoaineet, olisi aina vapautettava hiilidioksidiverosta. Vastaavasti päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla lämmityksen ja sähköntuotannon polttoaineista kannettaisiin hiilidioksidivero.

Edellä mainitun lisäksi direktiivin muutosesityksessä ehdotetaan hiilivuotoaloille uutena toimenpiteenä energian mediaanikulutuksen perusteella laskennallista, hiilidioksidiverosta tehtävää hyvitystä, jonka määrä ei saisi ylittää maksettua hiilidioksidiveroa.

Tämän säännöksen yksityiskohtainen sisältö on epäselvä.

Ehdotuksen mukaan olisi edelleen mahdollista alentaa energiaintensiivisen teollisuuden verotusta verrattuna muihin toimialoihin.

Merkittävä muutos seuraisi nestekaasun verotuskohtelun muuttumisesta. Nestekaasu tulisi verotettavaksi lämmityspolttoaineena samoilla perusteilla kuin muutkin lämmityspolttoaineet. Nestekaasu on Suomessa tällä hetkellä täysin verotonta niin kotitalouksille kuin yrityksillekin.

Nestekaasua käytetään Suomessa vuosittain vajaat 300 000 tonnia. Sitä käytetään pienpakkauksissa grillikaasuna, lämmityksessä ja erilaisissa teollisuuden prosesseissa.

Nestekaasua käytetään merkittävästi muun muassa terästeollisuudessa, jossa sen verottaminen lämmityspolttoaineiden verotasolla aiheuttaisi kustannuksia ja saattaisi heikentää merkittävästi kilpailukykyä. Lisäksi noin 50 kasvihuoneyritystä käyttää nestekaasua lämmitykseen.

Veronkorotuksella olisi lisäksi huomattava merkitys hyötyliikenteen ja erityisesti kaasukäyttöisten bussien kannattavuudelle.

Verotuottoja nestekaasun vero voisi lisätä arviolta 10—15 miljoonaa euroa vuodessa.

Tässä vaiheessa valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti nestekaasun verottamiseen lämmityspolttoaineena, mikäli sen käyttö teollisuudessa ei osoittaudu pääosin verottomaksi.

Valtioneuvosto pitää keinotekoisena ja tarpeettomana monimutkaista ja määräaikaista hiilivuotoalojen hyvitystä hiilidioksidiverosta, koska direktiiviehdotuksen mukainen päästökauppasektorin pakollinen vapauttaminen hiilidioksidiverosta on jo sinällään riittävä toimi päästökaupan huomioimiseksi ja koska päästökauppadirektiiviin sisältyy hiilivuotoalojen lievempää kohtelua koskevat säännökset.

Suomen kansantalouden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että hiilivuodolle alttiiden alojen toiminta- ja kilpailukyky turvataan.