Ehdotus
Euroopan yhteisöjen komissio antoi 6.4.2005 ehdotuksensa
Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen,
teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta
vuosille 2007—2013 (EY-puiteohjelma) ja ehdotuksensa Euroopan
atomienergiayhteisön (Euratom) seitsemännestä ydinalan
tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta vuosille 2007—2011
(Euratom-puiteohjelma). Komission mukaan ehdotus tutkimuksen seitsemänneksi
puiteohjelmaksi tukee Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamista, missä osaaminen
muodostaa perustan kaikille osa-alueille ja missä tutkimuksella
on keskeinen rooli osaamisen tuottamisen ja hyödyntämisen moottorina.
Tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on myös sisältönsä,
organisointinsa, toteutustapojensa ja hallinnointivälineidensä puolesta
suunniteltu siten, että se antaa keskeisen panoksensa Lissabonin
strategian uudelleenkäynnistämiselle.
Tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman tavoitteena
on vahvistaa unionin teollisuuden tieteellistä ja teknologista
perustaa sekä varmistaa sen kilpailukykyisyys sekä edistää työllisyyttä, yhteiskunnallista
kehitystä ja ekologista kestävyyttä.
Puiteohjelmalla on myös keskeinen rooli Lissabonin strategian
tavoitteiden toteuttamisessa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen
(European Research Area, ERA) kehittämisessä jäsenmaiden
oman tutkimustoiminnan lisäksi.
EY-puiteohjelma käsittää neljä erityisohjelmaa
(Yhteistyö, Ideat, Ihmiset ja Valmiudet), joiden avulla
pyritään luomaan eurooppalaisia osaamiskeskittymiä,
sekä Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) toteuttaman tutkimuksen
(suorat toimet).
Komissio esittää tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman
kokonaisbudjetiksi 75 818 miljoonaa euroa, josta EY-puiteohjelman
osuus olisi 72 726 miljoonaa euroa (96 %) ja Euratom-puiteohjelman
osuus 3 092 miljoonaa euroa. Tutkimuksen kuudennen puiteohjelman
(2002—2006) budjettiin verrattuna tämä merkitsisi
tutkimusrahoituksen kaksinkertaistamista.
Valtioneuvoston kirjelmä sisältää yksityiskohtaisen
kuvauksen tutkimusohjelman sisällöstä.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää komission ehdotuksen
lähestymistapaa, tavoitteenasettelua ja tiettyyn jatkuvuuteen
pyrkimistä oikeana. Valtioneuvoston mielestä puiteohjelman
tulee tukea Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamista ja
Euroopan teollisuuden ja tutkimuksen kilpailukyvyn parantamista
sekä vahvistaa unionin tieteellistä ja teknologista
perustaa. Puiteohjelman tulee edistää eurooppalaista
huippuosaamista sekä jatkaa eurooppalaisen tutkimusalueen
(ERA) kehittämistä. Puiteohjelman tulee synnyttää aitoa eurooppalaista
lisäarvoa. Puiteohjelmassa toteutettavan tutkimuksen tulee
siten täydentää kansallista tutkimustoimintaa
ja sen tulee keskittyä sellaisten hankkeiden tukemiseen,
joita ei voida kansallisella tasolla toteuttaa ja joissa eri jäsenmaiden
resursseja yhdistämällä voidaan palvella
sekä eurooppalaisia että kansallisia intressejä. EU:n
tutkimuksen puiteohjelman tulee keskittyä huippuosaamisen
rahoittamiseen.
Budjetti
Komission ehdottama puiteohjelman budjetin merkittävä lisääminen,
noin kaksinkertaistaminen, vastaa yleissuunnaltaan valtioneuvoston alustavia
kannanottoja, joiden mukaan rahoituskaudella 2007—2013
merkittävin kilpailukykymäärärahojen
lisäys tulee suunnata tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen
(tutkimuksen puiteohjelma). Valtioneuvosto edellyttää kuitenkin
sitä, että lisäresursseilla ei korvata
kansallisia tutkimuspanostuksia ja että lisäykset
kytketään lisäarvoa ja kasvua tuottaviin
ohjelmiin. Puiteohjelman sisältöä tulee
tarkastella yhdessä rahoituksen kanssa. EU:n uusia rahoituskehyksiä koskevien
neuvottelujen yhteydessä valtioneuvosto on ottanut kannan,
jonka mukaan kilpailukykyresursseista tulee vähintään
75 prosenttia kohdistaa T&K-toimiin. Valtioneuvosto ottaa
tarkemman kannan tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman
kokonaisbudjettiin osana kilpailukykyotsakkeen kokonaisuutta rahoituskehyksiä koskevien
neuvottelujen edettyä.
Valtioneuvoston mielestä tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta
rahoitettavien hankkeiden valinnan perusteena tulee olla huippuosaaminen
ja suunnitelmien korkea laatu. Rakennerahastojen rahoituksella
tulee sen sijaan vahvistaa erityisesti heikommin kehittyneiden alueiden
T&K-infrastruktuuria, inhimillisiä voimavaroja
sekä innovaatiotoimintaan liittyvää osaamista.
Temaattiset painopisteet
Valtioneuvosto pitää komission esittämää tutkimuksen
seitsemännen puiteohjelman perusrakennetta pääosin
selkeänä. Valtioneuvoston mielestä on
tärkeää, että ohjelman jakaminen alaohjelmiin
on tarkoituksenmukainen ja toimiva myös toimeenpanon näkökulmasta.
Valtioneuvosto pitää komission ehdottamia Yhteistyö-ohjelman
temaattisia painopisteitä pääosin oikeina.
Valtioneuvoston mielestä on tarpeen esittää kuitenkin
vielä joitakin tarkennuksia temaattisten aiheiden sisällä.
Valtioneuvoston mielestä puiteohjelman temaattiset painopisteet
tulee keskittää kasvua tuottaville ja innovaatioiden
syntyä edistäville aloille sekä yhteisöpolitiikkojen
kannalta keskeisille aloille. Mikäli puiteohjelman resurssit
pienenevät oleellisesti ehdotetusta määrästä,
tulee temaattisten painopisteiden fokusointia harkita vastaavasti. Lisäksi
on tärkeää, että puiteohjelma
voi joustavasti vastata ennakoimattomiin tutkimustarpeisiin, jotka
aiheutuvat eri politiikkalohkojen tai tutkimuksen uusista käänteistä.
Valtioneuvosto tukee komission ehdotusta, jonka mukaan puiteohjelmaan
sisällytetään erillinen perustutkimuksen
rahoittamiseen keskittyvä Ideat-ohjelma, koska
myös perustutkimuksen vahvistamista tarvitaan nostamaan
Euroopan talouden ja tutkimuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa.
Valtioneuvoston mielestä uusi järjestelmä ei
saa johtaa siihen, että sillä paikataan kansallisen
rahoituksen puutteita. Siksi valtioneuvosto ei pidä tarkoituksenmukaisena,
että EU-tasolla rahoitettaisiin yksittäisiä pienehköjä hankkeita,
vaan rahoitus tulisi kohdistaa hankkeille, jotka ovat liian laajoja,
monimutkaisia tai riskialttiita yhden maan rahoitettaviksi. Hankkeiden
tulee olla avoimia koko eurooppalaiselle tutkijayhteisölle.
Toiminnan tulee selkeästi tukea eurooppalaista korkeatasoista
tutkimusta.
Valtioneuvosto pitää Ihmiset-ohjelmaesityksen
päälinjauksia hyväksyttävinä.
Erityisen tärkeitä ovat tuki tutkijankoulutusverkostoille,
tuki yliopistojen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden väliselle
yhteistyölle sekä tuki yhteistyölle EU:n ulkopuolisten
maiden kanssa.
Valtioneuvoston mielestä Valmiudet-ohjelma sisältää tärkeitä elementtejä,
kuten tutkimusinfrastruktuurit ja pk-yrityksiä hyödyttävä tutkimus.
Valtioneuvosto suhtautuu varauksellisesti puiteohjelmavarojen
merkittävään käyttöön
heikommin kehittyneiden alueiden tutkimuspotentiaalin kehittämiseen,
mihin tulisi ensi sijassa käyttää rakennerahastovaroja.
Euratom-puiteohjelman ehdotetut painopisteet vastaavat valtioneuvoston
näkemyksiä. Nykyisten reaktorijärjestelmien
käytön jatkamiseen liittyvät tutkimuskohteet
ovat perinteisesti olleet suomalaisten ensisijaista osaamisaluetta. Valtioneuvoston
mielestä ehdotuksessa on oikeansuuntaisesti nostettu esiin
myös tulevien reaktorijärjestelmien
käyttömahdollisuuksien ja turvallisuusnäkökohtien
tutkimus. Valtioneuvosto pitää tärkeänä fuusiotutkimuksen
ITER-hanketta, koska Euroopalla on fuusiotutkimuksen johtoasema
maailmassa ja tämä on tärkeä säilyttää.
Valtioneuvoston mielestä kansallisilla assosiaatio-ohjelmilla
on tärkeä merkitys fuusiotutkimuksen kokonaiskentässä,
ja niiden tuki tulee varmistaa myös tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa.
Yhteiset teknologia-aloitteet
Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää,
että myös Euroopan unioni tukee aktiivisesti teollisuuden
tarpeista lähtevää, teknologisten innovaatioiden
kehittämiseen ja käyttöönottoon liittyvää yksityisen
ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä.
Tässä mielessä valtioneuvosto pitää yhteisiä teknologia-aloitteita
(Joint Technology Initiatives, JTI) mielenkiintoisena ja kunnianhimoisena
uutena teollisen yhteistyön muotona. Valtioneuvoston mielestä teknologia-aloitteet
voivat
sopia pitkän tähtäimen, voimakasta panostamista
vaativaan ja toimialan laaja-alaiseen kehittämiseen tavoitteena
globaalin aseman vahvistaminen. Teknologia-aloitteita voidaan kuitenkin
harkita vain siinä tapauksessa, että tavoitteita
ei voida saavuttaa perinteisillä toimeenpanovälineillä.
Teknologia-aloitteiden on oltava avoimia uusille osallistujille,
ja lisäksi uusien aihealueiden valintaperusteiden sekä tulosten
hyödyntämistä koskevien sääntöjen
on oltava selkeät. Valtioneuvoston mielestä teknologia-aloitteet
voitaisiin ottaa käyttöön harkiten.
Pienet ja keskisuuret yritykset
Valtioneuvosto on pääosin tyytyväinen
komission ehdotukseen koskien pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia.
Valtioneuvoston mielestä on tärkeää,
että pk-yritykset voivat osallistua Yhteistyö-ohjelman
temaattisten painopistealueiden hankkeisiin ja että lisäksi
tuetaan myös pk-yritysten omista tarpeista lähteviä pienempiä hankemuotoja
ja pk-yrityksille tarkoitettuja erityistoimia. Tutkimuksen seitsemännen
puiteohjelman menettelytapoja ja toimeenpanovälineitä tulee
kehittää edelleen siten, että ne tukevat
pk-yritysten osallistumista puiteohjelmaan.
Tulosten levittäminen ja teknologian siirto
Valtioneuvosto pitää tärkeänä,
että tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman rahoittaman
tutkimuksen tuloksia hyödynnetään ja
levitetään mahdollisimman laajasti ja tehokkaasti.
Hankkeiden rahoituksen tulee huippuosaamisen ja korkean laadun lisäksi
perustua mahdollisimman suureen hyödynnettävyyteen
taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti. Tutkimuksen hyödyntäjät tulee
kytkeä alusta alkaen mukaan tutkimuksen suunnitteluun ja
toteutukseen ja hankkeet tulee organisoida siten, että niiden
tulosten hyödyntäminen on joustavaa ja helppoa.
Tämä toteutuu parhaiten julkisen ja yksityisen
T&K-sektorin yhteistyöllä. Myös
tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevien
sääntöjen on tuettava tätä tavoitetta,
ja niiden on oltava osallistujille selkeät ja
tarkoituksenmukaiset.
Puiteohjelman hallinto
Valtioneuvosto tukee komission pyrkimyksiä yksinkertaistaa
ja tehostaa tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman toimeenpanoa
ja hallintoa. Tutkimuspolitiikan toimeenpanon päävastuun
tulee kuitenkin säilyä komissiolla. Valtioneuvosto
katsoo, että komission esittämälle hallintotehtävien
osittaiselle ulkoistamiselle pitää olla riittävät
perustelut, joissa on otettu huomioon sekä tarkoituksenmukaisuus
että taloudelliset näkökohdat. Ulkoistaminen
ei saa johtaa siihen, että hallinnon kokonaiskulujen
osuus budjetista kasvaisi. Valtioneuvosto katsoo, että on
syytä pyytää komissiolta lisäselvitys
ulkoistamisella saavutettavista säästöistä tutkimuspääosastolla.
Komission esitystä Ideat-ohjelman hallinnosta valtioneuvosto
pitää oikeansuuntaisena, mutta hallinnon järjestelyistä ja
eri toimijoiden (ERC, komissio, ohjelmakomitea) vastuusuhteista
tarvitaan vielä tarkempaa tietoa.
Toimeenpanovälineet
Valtioneuvosto pitää komission ehdotusta tutkimuksen
seitsemännen puiteohjelman toimeenpanovälineiden
osalta oikeansuuntaisena. Aikaisempien puiteohjelmien hyväksi
koetut hankemuodot tulee säilyttää ja
korjata niissä havaitut puutteet. Valtioneuvoston mielestä tutkimuksen seitsemännen
puiteohjelman tulee tarjota osallistumismahdollisuuksia sekä isoille
että pienille yrityksille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille sekä muille
mahdollisille osallistujille ja tämän tulee heijastua
myös hankkeiden toimeenpanovälineissä.
On tärkeää taata toimeenpanovälineiden
käyttäjäystävällisyys
ja hallintomenettelyjen sujuvuus sekä se, että hankkeiden
toteuttajat voivat itse valita käytettävissä olevista
välineistä hankkeelleen sopivimman.