Perustelut
Hallitusohjelma 15.4.1999
Nykyisen hallituksen ohjelmassa todetaan, että valtion
omistajapolitiikkaa kehitetään osana elinkeinojen
kehittämistä. Valtionyhtiöiden omistusjärjestelyistä luodaan
yhtenäiset periaatteet. Järjestelyissä käytetään
hyväksi kauppa- ja teollisuusministeriön valtion
omistajapolitiikan yksikön asiantuntemusta.
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.9.1999
Valtioneuvosto on 16.9.1999 hyväksynyt periaatepäätöksen
valtioneuvoston omistajapolitiikasta. Hallintoneuvoston asemaa ja
tehtäviä koskeva täydennys on annettu
31.5.2000. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriössä on
laadittu menettelytavat järjestelyissä, jotka
koskevat valtion omistamia osakkeita valtioyhtiöissä tai osakkuusyhtiöissä.
Periaatepäätöksessä todetaan,
että toimiessaan muiden osakeyhtiöiden tavoin
valtionyhtiöiden toiminnan tulee olla tuotannon vakiintuneessa
vaiheessa kannattavaa ja siten terveellä pohjalla. Terveellä pohjalla
harjoitettava liiketoiminta edellyttää, että yhtiöt
eivät ylläpidä tuotantoyksiköitä tai
tuotantolinjoja, jotka eivät pitkällä tähtäimellä muodostu
kannattaviksi. Kannattavuuden toteutuminen merkitsee niin ikään valtionyhtiöiden
tehokasta ja kilpailukykyistä toimintaa sekä siten
myös niiden laajentamismahdollisuuksien turvaamista. Vain
kannattava toiminta turvaa terveesti ja pitkäjänteisesti
työpaikat ja uusien työpaikkojen syntymisen.
Kannattavuusvaatimuksesta seuraa, että valtionyhtiöillä tulee
olla samat toimintaedellytykset kuin muillakin yhtiöillä.
Mikäli kannattavuustavoitteen lisäksi valtionyhtiöille
asetetaan muita tavoitteita, jotka voivat liittyä muun
muassa teollisuus-, alue- ja työllisyyspolitiikkaan sekä ympäristönsuojeluun,
on kannattavuudelle aiheutuvat lisärasitukset korvattava
ETA-sopimuksen ja EU-jäsenyyden sallimissa rajoissa eduskunnan
tai valtioneuvoston etukäteen tekemien päätösten
perusteella, taikka nämä rasitukset tulee ottaa
huomioon yhtiölle tuottovaatimuksia asetettaessa.
Periaatepäätöksessä selostetaan
omistuspohjan muutoksia ja omistajajärjestelyjä.
Periaatepäätökseen viitaten myös
hallituksen esityksessä arvioidaan valtion omistuksen tarvetta
ja merkitystä. Valtion omistamat yhtiöt voidaan
periaatteessa jakaa kolmeen ryhmään: 1) yhtiöt,
jotka toteuttavat valtion erityistehtävää (esim.
erityisrahoitusyhtiöt), 2) muut valtiolle strategisesti
tärkeät yhtiöt, joilla on huomattava
merkitys maamme yhteiskunnan ja/tai kansantalouden kehityksessä ja
3) yhtiöt, joissa valtiolla on pääasiassa
sijoittajaintressi.
Ensimmäisessä ryhmässä sijoittajaintressi
on olematon taikka hyvin vähäinen, ja tällaiset
yhtiöt tulevat aina olemaan valtion määräysvallassa,
useimmiten valtion sataprosenttisessa omistuksessa, koska ne toimivat
yleensä valtion elinkeino- tai muun politiikan instrumentteina.
Toisessa ryhmässä ovat valtio-omistajan kannalta olennaisia
sekä sijoittaja- että erityisintressi. Yleensä nämä yhtiöt
toimivat normaalissa kilpailuympäristössä.
Valtion erityisintressi voidaan ottaa huomioon valtion omistusosuuden mitoituksessa
ja tarvittaessa tavoitteiden asettelussa. Valtion merkittävä omistus
on yleensä perusteltu. Kolmannessa ryhmässä valtiolla
on pääsääntöisesti
sijoittajaintressi. Näissä yhtiöissä valtiolle
voi yleensä riittää merkittävä vähemmistöosakkuus,
joko määrävähemmistö (vähintään
1/3 yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä)
tai pienempi mutta kuitenkin merkittävä omistusosuus,
taikka valtio voi luopua omistuksistaan kokonaan.
Hallintoneuvostoja koskevassa periaatepäätöksen
täydennyksessä yhtiöt on jaettu kolmeen ryhmään,
joihin hallintoneuvoston asema ja kehittäminen perustuu.
1) Kun valtiolla on vain tai lähes yksinomaan sijoittajaintressi
yhtiössä, ei hallintoneuvosto ole perusteltu toimielin.
Mikäli tällaisessa yhtiössä on
nykyään hallintoneuvosto, pitäisi siitä vastaisuudessa
luopua. Jos perustetaan uusi tällainen yhtiö,
joka on toiminnaltaan merkittävä, ei siihen tulisi
ottaa hallintoneuvostoa. 2) Siinä tapauksessa, että valtiolla
on merkittävä yhteiskunnallinen tms. erityisintressi
pörssiyhtiössä tai muussa valtionyhtiössä,
jossa valtiolla on myös vahva sijoittajaintressi, voidaan
pitää tarkoituksenmukaisena hallintoneuvostoa,
jonka tehtävät rajautuvat osakeyhtiölain mukaisiin
valvonnallisiin vähimmäistehtäviin. 3)
Yhtiössä, jossa valtio-omistajalla on pääsääntöisesti
vahva yhteiskunnallinen tms. erityisintressi eikä olennaista
sijoittajaintressiä, on tarkoituksenmukaista, että hallintoneuvostolla
on osakeyhtiölain mukaista vähimmäistasoa
laajemmat valtuudet. Valtuuksien laajuus tulee kuitenkin harkita
tapauskohtaisesti.
Hallituksen esityksestä
Talousvaliokunta näkee valtionyhtiöiden elinkeinopoliittisen
merkityksen laajasti. Yhtiöt ovat jatkossakin monin tavoin
Suomen talouden keskeisiä vaikuttajia ja voimatekijöitä.
Valtionyhtiöillä on edelleen myös vahvaa
alue- ja työllisyyspoliittista merkitystä. Talousvaliokunta haluaa
korostaa valtionyhtiöiden merkitystä maamme teollisuuden
ja kansantalouden kehitykselle. Valiokunta korostaa kuitenkin ratkaisujen
taloudellisia perusteita ja niiden vaikutuksia yhtiöiden
kilpailukykyyn.
Kun valtio luopuu omistuksistaan ja saa niistä tuloja,
valiokunnan mielestä on tärkeää,
että näitä varoja osoitetaan uuteen muun
muassa sellaiseen yritystoimintaan, johon ei ole saatavissa riittävästi
tai ollenkaan yksityistä riskirahoitusta. Teollisuussijoitus
Oy:n kautta valtio voisi harjoittaa sellaista aktiivista omistajapolitiikkaa,
joka voi sisältää uusien valtionyhtiöiden
ja osakkuusyhtiöiden rahoittamisen. Nykyisin tällaista
toimintaa harjoittaa Suomen Teollisuussijoitus Oy, joka toimii oman
pääoman ehtoista sijoitustoimintaa harjoittavana
valtionyhtiönä.
Valiokunta korostaa, että sillä on tarvittaessa valmiudet
nopeasti käsitellä valtionyhtiöiden omistusjärjestelyt,
jotka vaativat eduskunnan suostumuksen.
Altia Group Oy
Hallitus esittää, että valtion omistusosuus
ja osuus äänistä voisi laskea alle 50 %:iin,
mutta ei kuitenkaan alle yhden kolmanneksen.
Valiokunta on muuttanut hallituksen esitystä siten,
että valtion omistusosuus ja osuus äänistä voi
laskea alle kahden kolmasosan, mutta ei kuitenkaan alle 50,1 %:n.
Valiokunnan mielestä Altia Group Oy:n merkitys on laajempi
kuin hallitus esittää. Altian konserniyhtiön
tuotantolaitoksilla Koskenkorvalla ja Rajamäellä on
tärkeä alueellinen merkitys niiden sijoituspaikkakunnille.
Heijastusvaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Etanoli-, tärkkelys-
ja rehutuotannolla Koskenkorvalla on työllistämisen
ohella maatalouselinkeinolle huomattavaa merkitystä toiminta-alueellaan.
Tämän vuoksi Altiaa yksityistettäessä tai
yritysjärjestelyjä tehtäessä on
tärkeää turvata paikallinen tuotanto
ja tuotemerkin säilyminen kotimaisen raaka-aineen käyttäjänä.
Tästä syystä valiokunta ei puolla esitystä.
Valiokunta tiedostaa hyvin, että alkoholin tuonnin vapautuessa
kilpailu markkinoilla kovenee oleellisesti ja uskoo, että Altia
Group Oy saa nykyisellä osaamisellaan ja tuotteistollaan
sekä tällä valtion omistusosuudella haluamiaan
yhtiön kilpailukykyä vahvistavia kumppaneita.
Kemijoki Oy
Hallitus esittää tässä yhtiössä vastaavaa
valtion omistuksen laskua kuin Altia Group Oy:ssä.
Kemijoki Oy:n osakekanta muodostuu A-sarjan (vesivoimaosakkeet)
ja B-sarjan (rahaosakkeet) osakkeista. Valtiolla on omistuksessaan vain
rahaosakkeita, joiden perusteella valtion omistusosuus ja osuus äänivallasta
on tällä hetkellä 69,99 %. Eduskunta
on antanut valtuudet laskea valtion suora omistusosuus 51 %:iin.
Valiokunta katsoo, että nämä valtuudet
riittävät tässä vaiheessa.
Talousvaliokunta yhtyy hallituksen näkemykseen Kemijoki
Oy:n alue- ja työllisyyspoliittisesta merkityksestä ja
tärkeydestä koko Suomen energiahuollon kannalta.
Tästä syystä talousvaliokunta kuitenkin
katsoo, että valtion ei tule luopua suorasta enemmistöstään
B-sarjan osakkeita. Näyttää myös
siltä, että eräissä muissa maissa
valtio säilyttää tärkeissä energiayhtiöissään
enemmistöasemansa huolimatta siitä, että yhtiöitä viedään
pörssiin ja osa omistuksesta siirtyy yksityiselle.
Energia-alan kansainvälinen kehitys on tavattoman suuressa
muutoksessa ja epävarmuudessa ja tähän
liittyen voidaan olettaa, että ei ole tarkoituksenmukaista
Suomessa tehdä suuria muutoksia valtion omistukseen.
Rautaruukki Oyj
Hallitus esittää, että Rautaruukki
Oyj:n omistusosuutta voidaan alentaa 15 %:iin. Valiokunnalle ei
ole esitetty riittäviä perusteita valtuuksien
antamisesta edellä mainittuun rajaan. Tämän
vuoksi valiokunta on muuttanut ehdotusta siten, että valtuuden
alaraja on 20 %.
Rautaruukki Oyj:llä on valiokunnan käsityksen
mukaan suuri kansallinen merkitys perusmetallin keskeisenä yhtiönä.
Vapo Oy
Hallitus esittää, että valtion omistusosuus
voi laskea Vapossa nykyisestä 100 %:sta enintään 50,1 %:iin.
Vapon päätoimialat ovat energiaturve ja muut biopolttoaineet,
puuteollisuuden tuotteet, kasvualustat, lämpö ja
sähkö sekä ympäristötuotteet.
Vapo on valtiolle strategisesti tärkeä yhtiö, koska
se on keskeinen uusiutuvien kotimaisten energialähteiden
hyödyntämisen kehittäjä. Valiokunta
toteaa, että Vapo Oy:llä on ollut merkitystä maan
energiastrategian mukaisen puuaineksen ja turpeen käytön
teknologian ja logistiikan edistämisessä. Valiokunta
pitää tärkeänä, että valtion
säilyessä pääomistajana mahdolliset omistusjärjestelyt
eivät vaaranna Vapo Oy:n mahdollisuuksia jatkaa puuenergian
käytön edistämistä hyväksytyn
energiastrategian mukaisesti. Määräysvallan
säilyttäminen valtiolla yhtiössä on
perusteltua.
Vapo Oy:n osakekannan kolmanneksen myymisestä Metsäliitto
Osuuskunnalle on tehty sopimus. Vapoon tulee valtio-omistajan lisäksi
strateginen kotimainen vähemmistöomistaja osaltaan
tukemaan Vapon liiketoiminnan kannattavaa kehittämistä ja
kasvattamista.
Kemira Oyj, Outokumpu Oyj ja Inspecta Oy
Valiokunta ehdottaa, että näitä yhtiöitä koskevat
valtion omistusosuuksien alentamisvaltuudet hyväksytään
hallituksen esityksen mukaisina. Kemira ja Outokumpu toimivat kilpailluilla kansainvälisillä
markkinoilla,
ja niillä on valtiolle lähinnä sijoittajaintressi.
Myös Inspectalle kuuluvat tehtävät on
avattu kilpailulle, joten sillä ei ole valtiolle strategista
merkitystä.
Tulevista omistusjärjestelyistä
Valiokunta korostaa, että nyt myönnettävien
uusien valtuuksien käyttäminen ei minkään
yhtiön kohdalla saa olla itsetarkoitus. Valiokunnan mielestä hallituksen
tulee noudattaa suurta varovaisuutta ja harkintaa valtuuksien käyttämisessä.
Toisaalta valiokunta painottaa sitä, ettei se ole saanut
riittävästi tietoja eri yhtiöiden suunnitelmista,
mikä on heikentänyt valiokunnan mahdollisuuksia
kokonaisvaltaisten arvioiden tekemiseen. Tästä syystä valiokunta
pitää tärkeänä, että sitä informoidaan
säännöllisesti hallituksen omistuspolitiikan
toimista.
Hallinnosta
Hallituksen esityksessä käsitellään
myös valtionyhtiöiden hallintoa koskevia valtioneuvoston
päätöksiä. Valiokunta toteaa,
että silloin kun valtiolla on yhtiössä omistusta
ja yhtiöllä on strategista merkitystä,
hallintoneuvostot ovat laajemman omistajavalvonnan kannalta tärkeä väline.
Erityisesti silloin, kun valtion omistus on yli yhden kolmasosan,
hallintoneuvostoilla on tärkeä omistajavalvonnan
tehtävä. Myös tätä rajaa
alemmallakin omistusosuudella hallintoneuvostot voivat olla käyttökelpoisia.
Valiokunta toteaa, että jos strategisesti tärkeällä yhtiöllä ei
ole hallintoneuvostoa, niin tällöin hallituksen
kokoonpanossa on huomioitava eri yhteiskunnallista näkemystä oleva
edustus.
Valiokunnan käsityksen mukaan valtionomistajapolitiikka
tulisi koota kaikkien yhtiöiden osalta yhteen ministeriöön.