Yleisperustelut
Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotukset hyväksytään
arvopaperimarkkinalakiehdotukseen ja Rahoitustarkastuslakiehdotukseen
tehdyin muutoksin.
Esityksellä pannaan kansallisesti täytäntöön direktiivi
julkisista ostotarjouksista. Sen pakolliset määräykset
saatetaan voimaan pääasiassa arvopaperimarkkinalain
6 luvun säännösten uudistamisella.
Samalla mainittuun lukuun tehdään kansallisista
tarpeista johtuvia muutoksia. Sääntelyn yhtenäistäminen
EU:ssa tehostaa osaltaan myös suomalaisten arvopaperimarkkinoiden
toimintaa.
Arvopaperimarkkinalakiehdotuksen 6 luvun 10 §:n mukaan
osakkeenomistajan, jonka osuus kasvaa yli 30 prosentin yhtiön
osakkeiden äänimäärästä julkisen
kaupankäynnin kohteena olevassa yrityksessä, on
tehtävä julkinen ostotarjous. Saman
luvun 15 §:ssä annetaan Rahoitustarkastukselle
oikeus myöntää 6 luvussa säädetystä velvollisuudesta
poikkeus erityisestä syystä.
Talousvaliokunnan käsityksen mukaan tarjousvelvollisuudesta
tulisi myöntää poikkeus muun muassa sukupolvenvaihdoksissa
ja tilanteissa, joissa määräysvalta ei
tosiasiallisesti siirry tai joissa se siirtyy yleishyödylliselle
yhteisölle. Tarjousvelvollisuudesta olisi voitava poiketa,
jos 1) määräysvalta siirtyy perintökaaren
1 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla saannolla tai perintökaaren
2 luvussa, jossa säädetään sukulaisten
perintöoikeudesta, tarkoitetuille henkilöille
muulla tavalla (sukupolvenvaihdos), 2) määräysvalta ei
tosiasiallisesti siirry, kuten siirrettäessä määräysvallan
tuottamat osakkeet tai osa niistä siirtäjän
määräysvallassa olevaan yhteisöön,
tai 3) ostotarjousvelvollisuuden synnyttävä omistusosuus
siirretään yleishyödylliseen säätiöön,
eikä vastaanottajan äänivalta ylitä 50
prosenttia yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänivallasta.
Uudistetun arvopaperimarkkinalain nojalla asetetaan Keskuskauppakamarin
yrityskauppalautakunta, joka antaa hyvän arvopaperimarkkinatavan
noudattamisen edistämiseksi julkisia ostotarjouksia koskevaan
direktiiviin liittyviä suosituksia ja lausuntoja yrityskauppatilanteissa.
Lautakunta voisi antaa hakemuksesta ratkaisusuosituksia myös
edellä mainittuihin suosituksiin liittyvissä yksittäiskysymyksissä.
Talousvaliokunta pitää lautakunnan asettamista
perusteltuna ja yhtyy hallituksen esityksen perusteluihin, joiden
mukaan suosituksissa voidaan luoda hyvää arvopaperimarkkinatapaa,
vaikka suositukset eivät olekaan oikeudellisesti sitovia
eikä niistä poikkeamisesta säädetä laissa
seuraamuksia. Lautakunnan suosituksilla ja lausunnoilla luoma linjakkuus
valiokunnan käsityksen mukaan riippuu kuitenkin siitä,
kuinka paljon suosituksia ja lausuntoja lautakunnalta sille säädettävältä rajatulta
toimialalta pyydetään.
Lautakunnan on pyydettävä suosituksista ennen
niiden antamista Rahoitustarkastuksen lausunto. Rahoitustarkastuslakiin
tehtävän muutoksen mukaan Rahoitustarkastus voi
antaa tarpeellisia tietoja Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnalle.
Lautakunnalle ei ole tarkoitus säätää päällekkäistä toimivaltaa
valvovana ja ohjaavana viranomaisena toimivan Rahoitustarkastuksen
kanssa. Valiokunta pitää tätä tärkeänä järjestelmän
selkeyden kannalta.
Yksityiskohtaiset
perustelut
1. Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta
6 luvun 17 §.
Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi
Keskuskauppakamarin yrityskauppalautakunnasta. Pykälän
3 momentissa on säännökset yrityskauppalautakunnan
päätösvaltaisuudesta sekä sen
toimintaa ja asettamista koskevaan menettelyyn sovellettavista säännöksistä. Hallituksen
esityksen mukaan yrityskauppalautakunta olisi päätösvaltainen,
kun läsnä olisi puheenjohtaja sekä vähintään
neljä muuta jäsentä.
Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi
vastaamaan kauppakamarilain 5 §:ssä säädettäviä lautakuntaa
koskevia säännöksiä. Arvopaperimarkkinalaissa
säädettävä yrityskauppalautakunta
on päätösvaltainen, kun läsnä on
puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai kummankin ollessa esteellinen
tilapäiseksi puheenjohtajaksi valittu jäsen sekä vähintään
neljä muuta jäsentä. Päätökset
lautakunnan kokouksessa tehdään yksinkertaisella
enemmistöllä, ja äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni. Viittaus kauppakamarilain
5 §:ään käy tarpeettomaksi.
Lautakunnan jäsenen ja toimihenkilön virkavastuuseen
sekä asioiden käsittelyyn lautakunnassa sovelletaan
muuten, mitä kauppakamarilain 6 §:n 1 momentissa
on säädetty.
Arvopaperimarkkinalain 6 luvun 17 §:n 3 momenttiin
tehtävät muutokset ovat sopusoinnussa HE:ssä 109/2005
vp kauppakamarilakiin ehdotettujen muutosten kanssa.
Voimaantulosäännös.
Ehdotetussa voimaantulosäännöksessä ei
sanota, mitä säännöksiä sovelletaan
jo päättyneisiin tai lain voimaan tullessa käynnissä oleviin
julkisiin ostotarjouksiin.
Tilanteen selkeyttämiseksi voimaantulosäännökseen
on lisätty uusi 2 momentti, jonka mukaan uusia 6 luvun
säännöksiä sovelletaan vain sellaisiin
julkisiin ostotarjouksiin, joita koskeva tarjousasiakirja julkistetaan
uuden lain voimaantulon jälkeen. Niiden julkisten ostotarjousten tarjousmenettelyihin,
joita koskeva tarjousasiakirja on julkistettu ennen uuden lain voimaantuloa,
sovelletaan kokonaisuudessaan uuden lain voimaan tullessa voimassa
olevia säännöksiä. Sen sijaan
tarjousvelvollisuus määräytyy tarjouksen
päätyttyä uuden lain mukaisesti.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
lakiehdotuksen 2 luvun 9 §:ssä säänneltävää liputusvelvollisuutta
eräiltä osin. Kolmasosan omistus- tai ääniosuuden
asemesta liputusrajana uuden lain mukaan on kolme kymmenesosaa.
Muutosehdotus liittyy 6 luvun 10 §:ssä säänneltävään
tarjousvelvollisuuden rajaan, joka on kolme kymmenesosaa kohdeyhtiön
osakkeiden äänimäärästä.
Hallituksen esityksen mukaan voimaantulosäännöksessä ei
säännellä liputusvelvollisuutta tilanteessa,
jossa osakkeenomistajan omistus- tai ääniosuus
on uuden lain voimaan tullessa kolmen kymmenesosan ja yhden kolmasosan
välillä. Voimaantulosäännökseen
on lisätty tätä ilmoitusvelvollisuutta
koskeva uusi 4 momentti.
2. Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta
Voimaantulosäännös.
Lain 24 b §:ssä säädetään
rikemaksun ja 26 a §:ssä seuraamusmaksun määräämisestä.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi
näitä säännöksiä.
Esityksen voimaantulosäännös voidaan
sanamuotonsa mukaan ymmärtää siten, että siinä rajataan
rike- ja seuraamusmaksun määräämistä koskevien säännösten
soveltamista.
Voimaantulosäännöstä on
muutettu sen tarkoituksen mukaisesti siten, että rike-
ja seuraamusmaksu voidaan määrätä laissa
säädetyistä teoista tai laiminlyönneistä vain,
jos teko tai laiminlyönti on tapahtunut lain voimaantulon
jälkeen.
Voimaantulosäännöstä on
myös täydennetty siten, että ennen nyt
ehdotettavan lain voimaantuloa tehdystä teosta tai laiminlyönnistä,
joka jo voimassa olevan lain mukaan on säädetty
seuraamusmaksun uhan alaiseksi, määrättävään
rike- tai seuraamusmaksuun sovelletaan tämän lain
voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä.