Päätettiin hyväksyä seuraava lausuma:

Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan painottaen erityisesti kielteistä näkemystä eurobondien käyttöönottoon ja tarvetta säilyttää toimielinten väliset toimivaltasuhteet tasapainoisina.

Ed. Myllykoski jätti lausumaan seuraavan eriävän mielipiteen:

Eriävä mielipide

(Myllykoski /vas)

Perustelut

Positiivista on, että Euroopan unionissa halutaan painottaa ennaltaehkäiseviä toimia, joilla voidaan ennakoida ja torjua jäsenmaiden talouskriisejä. Ongelmana on kuitenkin, että kukaan ei tunnu tietävän, mitä toimia taloudellisissa vaikeuksissa olevilta EU-mailta odotetaan. Mitkä ovat ne talouden vakauttamisen mekanismit, joista puhutaan? Velvoitetaanko kriisissä olevia jäsenmaita heikentämään julkisia palveluita, leikkaamaan sosiaaliturvaa vai romuttamaan eläkejärjestelmänsä?

U 34/2010 vp Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksista Euroopan unionin ja euroalueen talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi on osa isompaa kokonaisuutta, johon liittyvät kiinteästi myös U 5/2011 vp luonnoksesta Euroopan rahoitusvakausvälinettä koskevan puitesopimuksen muuttamisesta (Euroopan rahoitusvakausväline), U 6/2011 vp luonnoksesta Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevaksi valtiosopimukseksi (Euroopan vakausmekanismi) ja E 13/2011 vp EU:n talouskriisin hoidosta. Näitä kaikkia tulisikin siksi käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

Keskeinen periaate Euroopan unionissa on ollut, että kukin jäsenmaa vastaa itse omista sitoumuksistaan. On väärin velvoittaa euromaiden kansalaiset vastuuseen yksittäisen jäsenvaltion huonosta taloudenhoidosta. Jo tehdyillä tukipäätöksillä on pelastettu pankkien ja rahoituslaitosten omistajat ja sijoittajat. Vaikeuksiin itsensä ajaneiden unionimaiden tukemisen asemesta pankkien isäntävaltioiden olisi tullut varautua pankkien nopeaan haltuunottoon ja pääomittamiseen. Näin voitaisiin parhaiten varmistaa, että luottamus rahoitusjärjestelmään säilyy eikä synny moraalikadon ongelmaa, joka liittyy eräiden maiden ja niiden rahoittaneiden tahojen toimintaan.

Myös Suomen eduskuntavaalien tulos tukee käsitystä, että kansa vastustaa suurpääoman ehdoilla harjoitettua politiikkaa. Tukea hakevan maan taloudelle asetetut ehdot vaikeuttavat maan selviytymistä. Esimerkiksi Kreikalle asetetut vaatimukset verojen korotuksista ja eräistä säästötoimista tukahduttavat talouskasvua ja vaikeuttavat Kreikan selviytymistä. Kreikka on lisätuen tarpeen edessä.

Euroopan vakausmekanismin sijaan tulisi vastuuttaa velkojat joustamaan takaisinmaksuajoissa ja koroissa. Vain siten pankkien ja muiden rahoituslaitosten omistajat ja sijoittajat voidaan saattaa vastuuseen, joka ei mitenkään kuulu minkään jäsenmaan kansalaisille. Jokaiseen jäsenmaahan tulisi myös rakentaa sellainen talousohjelma, joka turvaa talouden kasvun ja työllisyyden sekä antaa edellytykset selviytyä sitoumuksista.

Tarjolla oleva luonnos Euroopan vakausmekanismiksi ei takaa sitä, etteivätkö korkeilla koroilla jättivoittoja tehneiden pankkien vastuut siirtyisi sellaisinaan veronmaksajien harteille, mikä ainoastaan syventää kulloinkin kyseessä olevan maan ongelmia ja siirtää välttämättömät ratkaisut eteenpäin. Palkkojen, työttömyysturvan ja eläkkeiden leikkaaminen yhdistettynä veronkorotuksiin estää mahdollisuuden synnyttää positiivista kierrettä ja elvyttää taloutta.

Mielipide

Edellä olevan perusteella katson, että en voi yhtyä talousvaliokunnan enemmistön kantaan hyväksyä Euroopan komission lainsäädäntöehdotukset Euroopan unionin ja euroalueen talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi enkä voi hyväksyä Euroopan vakausmekanismin perustamista.

Päätettiin hyväksyä seuraava lausuma:

Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston kantoihin.

Lausumaan jätettiin kolme eriävää mielipidettä:

Eriävä mielipide 1

(Kaj Turunen /ps, James Hirvisaari /ps ja Teuvo Hakkarainen /ps)

Perustelut

EU:ssa solmittiin aikanaan talous- ja vakaussopimus, jossa julkisen talouden alijäämä sai olla korkeintaan 3 prosenttia BKT:sta. Julkisen kokonaisvelan maksimimääräksi asetettiin 60 prosenttia BKT:sta. Suomen lisäksi vain neljä muuta maata ovat noudattaneet tätä sopimusta.

Maastrichtin sopimukseen laitettiin nykyisen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 125 artikla, joka kieltää unionia ja jäsenmaita ottamasta vastatakseen toisen jäsenmaan velkaongelmia. Tämän no-bailout-kirjauksen tehtävä oli sitoa jäsenmaiden kädet, jottei kenellekään syntyisi kiusausta ajautua kriisiin ja antautua toisten elätettäväksi. Tämä sopimus artikloineen rikkoutui heti, kun euro kohtasi ensimmäisen suuren vaikeutensa, 2000-luvun jälkipuoliskolla alkaneen talouskriisin.

EU:n poliitikkojen johtamissa talouselimissä tehtiin ja tehdään yhä edelleen toimenpiteitä, jotka tosiasiassa vain pahentavat Euroopan taloudellista kriisiä. Samalla ovat myös EU:n eurossa mukana olevat jäsenvaltiotkin joutuneet niin moraaliseen kuin lakitekniseen kriisiin.

Esimerkiksi Euroopan vakausmekanismin (EVM) säännöt ovat vaaralliset valtioiden itsemääräämisoikeudelle. Mikäli EVM-säännöt hyväksyttäisiin sellaisinaan, Suomen eduskunnan rooli Suomen talouden ja budjetin korkeimpana päättävänä elimenä olisi epäselvä. Voiko Suomi ylipäänsä jatkossa itse laatia budjettinsa? Jos ei voi, kuka sen laatii ja millä periaatteilla? Jos Suomi saa jatkossakin laatia itse budjettinsa, tuleeko se kuitenkin ensin hyväksyttää EU:ssa?

Tapahtui niin tai näin, EVM:n ja ERVV:n luominen ei ole ratkaisu euron kriisiin. Euron kriisi ratkeaa vain sillä, että talousvaikeuksissa olevien valtioiden talous pannaan kuntoon näiden valtioiden omilla, sisäisillä toimenpiteillä. Samalla sijoittajien ja pankkien on kannettava vastuunsa ja osallistuttava talouskriisin kustannuksiin, koska juuri nämä tahot ovat suurimpia syyllisiä talouskriisin syntymiseen. Kriisiä ei myöskään ratkaista vauhdittamalla Euroopan liittovaltiokehitystä talouskriisin varjolla.

Eurooppa voisi siis vielä parantua taudistaan puhdistamalla ylivelkaisuutensa euro-järjestelmästään ja noudattamalla omia sopimuksiaan. Tekemällä nämä toimenpiteet avoimesti ja rehellisesti markkinat ja ongelmavaltiot kärsivät lyhytaikaisen kolhun, mutta voivat ajan myötä toipua aloittaakseen taloudellisesti puhtaalta pöydältä. Sen sijaan velkamaiden tukeminen, Suomen takausten kasvattaminen ja pysyvä puskurirahasto sekä yhteisten pelisääntöjen rikkominen pankkien ja muiden velkojien pelastamiseksi eivät sitä tee. Heti, kun pelisääntöjä muutetaan yhden kerran liikaa tai rahat loppuvat, tuloksena on rahoitusmarkkinoiden sekaantuminen, siitä seuraava paniikki ja pitkäaikainen talouslama sekä luottamuksen menetys muun maailman silmissä. Tästä eivät kärsi pelkästään yksittäiset ylivelkaantuneet eurovaltiot, vaan koko Eurooppa mukaan lukien kriisiin syytön Suomi.

Mielipide

Edellä olevan perusteella katsomme, että emme voi yhtyä talousvaliokunnan enemmistön kantaan, ja toteamme, että Suomi hyväksymällä suunnitellut EVM- ja EVRR-mekanismit samalla todellisuudessa on mukana pitemmällä tähtäimellä syventämässä euro-alueen kriisiä vaarantaen oman kansansa hyvinvoinnin sekä vauhdittaa Euroopan unionin liittovaltiokehitystä ja antaa Brysselille sellaista päätösvaltaa, joka kuuluu Euroopan unionin jäsenvaltioiden itsenäiseen päätöksenteko-oikeuteen.

Eriävä mielipide 2

(Lasse Hautala /kesk ja Mirja Vehkaperä /kesk)

Perustelut

1. Väliaikainen Euroopan rahoitusvakausväline ERVV (U 5/2011 vp)Suomen vastuullista linjaa euromaiden talouskriisien hoitamisessa on jatkettava. Suomen on samalla pidettävä tiukka linjansa väliaikaisen rahoitusvakausvälineen osalta.

Tämän mukaisesti Suomen ei tule sitoutua takausvastuiden yli kaksinkertaistamiseen nyt esitetyllä tavalla.

Aiempien linjausten mukaisesti Suomi edellyttää jatkossa turvaavia vakuuksia saatavilleen.

2. Pysyvä Euroopan vakausmekanismi EVM (U 6/2011 vp)

Suomen vastuullista linjaa euromaiden talouskriisien hoitamisessa on jatkettava. Suomen on pidettävä tiukka linjansa pysyvän vakausmekanismin osalta.

Aiempien linjausten mukaisesti Suomen on pidettävä välttämättömänä, että rahoitusmarkkinoiden kansainväliseen kriisinhallintaan on olemassa mekanismeja paitsi maailmanlaajuisesti (IMF) myös Euroopan mittakaavassa (EVM).

Suomi hyväksyy pysyvän Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisen seuraavilla jo aiemmin linjatuilla ehdoilla:

— EVM:n perustamisen yhteydessä hyväksytään velkajärjestelyä edesauttavat yhteistoimintalausekkeet.

— EVM:n lainoilla on ensisijainen asema verrattuna yksityisen sektorin lainoihin.

— EVM täyttää kokonaisuudessaan muutkin Suomen siihen esittämien aiempien kantojen mukaiset pankkien ja sijoittajien vastuuseen liittyvät yksityiskohdat.

— EVM:n rakenne ei saa olla sellainen, että euromaat siirtyisivät valtioiden veloissa yhteisvastuuseen, vaan jokaisen valtion tulee vastata omasta julkisesta taloudestaan ja omista veloistaan.

Suomen on esitettävä sijoittajavastuun täsmennystä siten, että sijoittajavastuu toteutuisi nyt esitettyä paremmin ennen pysyvän mekanismin voimaantuloa syntyneiden velkojen osalta.

Mielipide

Edellä olevan perusteella esitämme, että talousvaliokunta ei kannanotossaan hyväksy Euroopan rahoitusvakausvälineen Suomen takausvastuiden kaksinkertaistamista ja ottaa edellä kuvatut ehdot huomioon Suomen päättäessä osallistumisestaan Euroopan vakausmekanismin perustamiseen.

Eriävä mielipide 3

(Myllykoski /vas)

Perustelut

Positiivista on, että Euroopan unionissa halutaan painottaa ennaltaehkäiseviä toimia, joilla voidaan ennakoida ja torjua jäsenmaiden talouskriisejä. Ongelmana on kuitenkin, että kukaan ei tunnu tietävän, mitä toimia taloudellisissa vaikeuksissa olevilta EU-mailta odotetaan. Mitkä ovat ne talouden vakauttamisen mekanismit, joista puhutaan? Velvoitetaanko kriisissä olevia jäsenmaita heikentämään julkisia palveluita, leikkaamaan sosiaaliturvaa vai romuttamaan eläkejärjestelmänsä?

U 34/2010 vp Euroopan komission lainsäädäntöehdotuksista Euroopan unionin ja euroalueen talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi on osa isompaa kokonaisuutta, johon liittyvät kiinteästi myös U 5/2011 vp luonnoksesta Euroopan rahoitusvakausvälinettä koskevan puitesopimuksen muuttamisesta (Euroopan rahoitusvakausväline), U 6/2011 vp luonnoksesta Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevaksi valtiosopimukseksi (Euroopan vakausmekanismi) ja E 13/2011 vp EU:n talouskriisin hoidosta. Näitä kaikkia tulisikin siksi käsitellä yhtenä kokonaisuutena.

Keskeinen periaate Euroopan unionissa on ollut, että kukin jäsenmaa vastaa itse omista sitoumuksistaan. On väärin velvoittaa euromaiden kansalaiset vastuuseen yksittäisen jäsenvaltion huonosta taloudenhoidosta. Jo tehdyillä tukipäätöksillä on pelastettu pankkien ja rahoituslaitosten omistajat ja sijoittajat. Vaikeuksiin itsensä ajaneiden unionimaiden tukemisen asemesta pankkien isäntävaltioiden olisi tullut varautua pankkien nopeaan haltuunottoon ja pääomittamiseen. Näin voitaisiin parhaiten varmistaa, että luottamus rahoitusjärjestelmään säilyy eikä synny moraalikadon ongelmaa, joka liittyy eräiden maiden ja niiden rahoittaneiden tahojen toimintaan.

Myös Suomen eduskuntavaalien tulos tukee käsitystä, että kansa vastustaa suurpääoman ehdoilla harjoitettua politiikkaa. Tukea hakevan maan taloudelle asetetut ehdot vaikeuttavat maan selviytymistä. Esimerkiksi Kreikalle asetetut vaatimukset verojen korotuksista ja eräistä säästötoimista tukahduttavat talouskasvua ja vaikeuttavat Kreikan selviytymistä. Kreikka on lisätuen tarpeen edessä.

Euroopan vakausmekanismin sijaan tulisi vastuuttaa velkojat joustamaan takaisinmaksuajoissa ja koroissa. Vain siten pankkien ja muiden rahoituslaitosten omistajat ja sijoittajat voidaan saattaa vastuuseen, joka ei mitenkään kuulu minkään jäsenmaan kansalaisille. Jokaiseen jäsenmaahan tulisi myös rakentaa sellainen talousohjelma, joka turvaa talouden kasvun ja työllisyyden sekä antaa edellytykset selviytyä sitoumuksista.

Tarjolla oleva luonnos Euroopan vakausmekanismiksi ei takaa sitä, etteivätkö korkeilla koroilla jättivoittoja tehneiden pankkien vastuut siirtyisi sellaisinaan veronmaksajien harteille, mikä ainoastaan syventää kulloinkin kyseessä olevan maan ongelmia ja siirtää välttämättömät ratkaisut eteenpäin. Palkkojen, työttömyysturvan ja eläkkeiden leikkaaminen yhdistettynä veronkorotuksiin estää mahdollisuuden synnyttää positiivista kierrettä ja elvyttää taloutta.

Mielipide

Edellä olevan perusteella katson, että en voi yhtyä talousvaliokunnan enemmistön kantaan hyväksyä Euroopan komission lainsäädäntöehdotukset Euroopan unionin ja euroalueen talouspolitiikan koordinaation tehostamiseksi enkä voi hyväksyä Euroopan vakausmekanismin perustamista.