Perustelut

Eduskunnan tilintarkastajien eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, kirjanpidosta ja hallinnosta vuodelta 2013 antaman tilintarkastuskertomuksen johdosta tarkastusvaliokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että tilintarkastuksella hankitaan kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallintojohtaja ja tilitoimiston päällikkö syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus eduskuntaa kohtaan, taikka rikkoneet Valtiokonttorin määräyksiä, talousarvioasetusta tai eduskunnan tilisääntöjä. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta.

Eduskunnalle (pl. luvut 30 ja 40) myönnettiin määrärahoja kaikkiaan 154,2 miljoonaa euroa. Talousarviokirjanpidon mukaan vuonna 2013 myönnetyistä määrärahoista käytettiin 144,4 miljoonaa euroa. Eduskunnan rakennusten peruskorjauksen vuonna 2013 käytettävissä ollut määräraha oli 52,4 miljoonaa euroa sisältäen edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat. Tilikauden aikana tästä käytettiin 47,3 miljoonaa euroa. Kyseistä määrärahaa siirtyi tilivuodelle 2014 5,1 miljoonaa euroa. Eduskunnan tietohallinnon investointien vuonna 2013 käytettävissä ollut määräraha oli 4,2 miljoonaa eroa. Tilikauden aikana tästä käytettiin 2,3 miljoonaa euroa. Määrärahaa siirtyi tilivuodelle 2014 1,9 miljoonaa euroa. Seuraavalle vuodelle määrärahoja siirtyi yhteensä 7,0 miljoonaa euroa. Eduskunnan peruskorjaukseen liittyviin toimintamenoihin (21.10.02) myönnettiin 3 918 000 euroa. Määräraha ylittyi 289 627 eurolla. Eduskunnan kansliatoimikunta myönsi 6.2.2014 ylitysluvan ko. arviomäärärahan ylittämiseen.

Eduskunnan toiminnan kulut vuonna 2013 olivat yhteensä 85,7 miljoonaa euroa. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna oli 2,5 prosenttia. Suurin kuluerä oli palveluiden ostot 59,5 miljoonaa euroa (kasvua 80,2 prosenttia). Seuraavaksi suurin kuluerä oli henkilöstökulut 59,2 miljoonaa euroa, jotka laskivat 0,2 prosenttia.

Eduskunnan kansliassa vuosi 2013 oli ensimmäinen uudelleen organisoidun sisäisen tarkastuksen toimintavuosi. Työohjelmaan vuonna 2013 sisältyivät mm. seuraavat aiheet: peruskorjaushankkeen kustannusriskien hallinta, ryhmäkansliarahan käyttö ja kirjanpito sekä hankintatoimi. Tarkastusaiheiden valinta perustuu ensisijaisesti sisäisen tarkastajan tekemään riskinarviointiin ja sen lopputuloksena riskipisteytykseen. Vuonna 2014 työohjelmaan sisältyvät mm. tietoturvapolitiikka ja ohjeet sekä kansliatoimikunnan kokousten valmistelu ja päätösten toteutumisen seuranta.

Valiokunta pitää tärkeänä ja oikeana sisäisen tarkastajan aietta keskittyä tarkastuksessaan kansliatoimikunnan kokousten valmisteluun ja päätösten toteutumisen seurantaan. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että eduskunnan kansliassa toteutuu hyvän hallinnon periaatteet, kuten päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys. Hyvän hallinnon periaatteita vahvistavat ja ohjaavat eduskunnan kanslialle hyväksytyt arvot, jotka ovat: hyvä palvelu, avoimuus ja vuorovaikutus sekä oikeudenmukaisuus. Näiden periaatteiden tulee näkyä kaikessa toiminnassa.

Asiantuntijakuulemisessa ei tullut esiin perusteltua syytä sille eduskunnan käytännölle, jossa avustajia kohdellaan osin eriarvoisesti muihin henkilöstöryhmiin nähden. Tarkastusvaliokunta pitää ongelmallisena ja sekä hyvän hallinnon periaatteiden että oikeudenmukaisen työnantajapolitiikan vastaisena vallitsevaa käytäntöä.

Valiokunta toteaa lopuksi, että eduskunnan tilintarkastajien lausunnon mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.