Perustelut

Yleistä

Romanien aseman parantaminen on vähemmistöjen aseman ja yhdenvertaisuuden edistämisen suurimpia haasteita Euroopan unionissa. Romanien syrjintää esiintyy kaikissa jäsenmaissa, myös Suomessa. On hyvä, että asia on nyt nostettu korkealle sijalle EU:n asialistalla ja siihen etsitään ratkaisuja niin jäsenmaissa kuin EU:n toimielimissäkin.

Valtioneuvoston selvitys on kattava. Se antaa hyvän käsityksen romanien aseman parantamiseen liittyvästä kansallisesta, kansainvälisestä ja institutionaalisesta kehityksestä sekä Euroopan tason toimijoista. Selvityksen näkökulma on kuitenkin hyvin hallinnollinen, eikä siinä juurikaan arvioida kansallisten ja kansainvälisten politiikkojen syitä ja seurauksia eikä romanien mahdollisuuksia vaikuttaa heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Selvityksessä olisi ollut hyvä analysoida tarkemmin, mikä on syynä EU:n päätösten toimeenpanon tehottomuuteen ja millaisia toimia tarvitaan tilanteen korjaamiseksi.

Romanien tilanne Euroopan unionin alueella

Euroopassa arvioidaan olevan 10—12 miljoonaa romania. Länsi-Euroopan romaneista paikoillaan asuu Espanjan noin miljoona Cale-ryhmän romania ja Suomen Kaaleet, joista Suomessa asuu noin 12 000 ja Ruotsissa noin 3 500. Muut Länsi-Euroopan romaniryhmät ovat kiertäviä. Euroopan kiertävistä romaneista suurin osa elää vailla kansalais- ja perusoikeuksia. Esimerkiksi äänestysoikeutta kansallisissa vaaleissa ei ole vieläkään Ranskassa jo 600 vuotta eläneen romaniryhmän jäsenillä, joita on noin puoli miljoonaa.

Itä-Euroopassa romanien asema on vieläkin huonompi kuin Länsi-Euroopassa. Romaniassa romanit olivat lähes 400 vuotta orjia ja orjuus lakkautettiin vasta 1800-luvun puolessa välissä. Kommunistihallinnon aikana romanit työllistettiin valtio-omisteisille tehtaille ja sovhooseille. Järjestelmän kaaduttua sovhoosien maat reformoitiin, mutta niitä ei jaettu maatiloilla työskennelleille romaneille. Valtion tehtaiden lopettaessa jäivät heikosti koulutetut romanit työttömiksi, eikä kukaan ollut halukas palkkaamaan heitä. Romaniväestön työllisyysaste on edelleen erittäin alhainen Romanian lisäksi myös Unkarissa, Tsekissä, Slovakiassa ja Bulgariassa.

Romanien tilanne on osa EU-alueen laajaa köyhyys- ja syrjäytyneisyysongelmaa, joka on viime vuosina kärjistynyt talouskriisin ja lisääntyneen työttömyyden myötä ja jota julkisen talouden heikentyminen ja siihen liittyvät sosiaaliturvan leikkaukset vain pahentavat. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja syrjityt vähemmistöt, kuten romanit. Kyse on koko EU:ta koskettavasta ongelmasta: miten turvataan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen ja inhimillinen kohtelu kaikille EU:n alueella asuville?

EU:n viime keväänä hyväksymässä Eurooppa 2020 -strategiassa asetetaan tavoitteeksi sosiaalisen osallisuuden lisääminen. Strategian määrällisistä päätavoitteista työllisyysasteen nostaminen, nuorten koulutus ja köyhyyden vähentäminen tukevat myös romanien aseman parantamista.

Syrjäytymisen ehkäisy pitää aloittaa jo varhaislapsuudesta, jotta sukupolvet ylittävä syrjäytymiskehitys saadaan katkaistua. Heti lapsen synnyttyä tulee huolehtia lapsen kirjaamisesta väestörekisteriin niin, että hänen kansalaisuutensa tunnustetaan ja hän tulee kaikkien yhteiskunnan palvelujen piiriin. Oppimisvalmiuksien kehittämiseksi romanilapsille tulee turvata laadukkaat varhaiskasvatus- ja esikoulupalvelut. Myös heidän koulunkäyntiään tulee tarvittaessa tukea erityistoimenpitein, jotta he saavuttavat perusasteen oppimistavoitteet ja voivat jatkaa opintojaan ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Tyttöjen koulunkäynnin tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska heihin saattaa kohdistua myös yhteisön sisäistä syrjintää. Tavoitteet vähentää koulunsa varhaisessa vaiheessa keskeyttäneiden osuus alle 10 %:iin ja antaa vähintään 40 %:lle nuorista kolmannen asteen koulutus voivat edesauttaa myös romanilasten koulutuksen kehittämistä.

Äärimmäisessä köyhyydessä elävien romanien kannalta keskeinen on tavoite vähentää köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrää vuoteen 2020 mennessä 25 %:lla. Esimerkiksi Romaniassa koko väestöstä elää köyhyydessä 10—30 %, romaneista jopa 70—80 %.

Romanien aseman kestävä kohentuminen edellyttää heidän työllisyystilanteensa paranemista. Tätä voi tukea strategian tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 %:iin. Romanien työllisyysaste on selvästi muuta väestöä heikompi joka puolella EU:ta, myös Suomessa. Paras tapa ehkäistä syrjäytymistä on nostaa romanien työllisyysastetta tukemalla erityistoimin työllistymistä ja työmarkkinoilla pysymistä sekä panostamalla ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen ja nuoren aikuisväestön koulutuksen tukitoimiin.

Suomen vaikuttaminen EU:ssa romanien aseman parantamiseksi

Euroopan romaniväestön elinolojen parantamistarpeet mainittiin jo Tampereen huippukokouksen loppupäätelmissä vuonna 1999. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi jatkaa aloitteellista toimintaansa ja käyttää aktiivisesti kaikkia selvityksessä esiteltyjä vaikuttamiskeinoja.

Valiokunta tukee Suomen kansainvälisen romanipolitiikan vaikuttamisstrategian laatimista ja pitää tärkeänä, että Suomi edistää aktiivisesti eurooppalaisen romanistrategian aikaansaamista. Valiokunta korostaa, että kaikki kansainväliset toimijat, kuten EU ja sen jäsenmaat, Euroopan neuvosto ja ETYJ tulee saada nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön niin, että romanien aseman parantamisen voimavarat saadaan nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan ja katsoo, että Suomen käytäntöjä romanien ottamisesta mukaan heitä koskevien asioiden valmisteluun muun muassa valtakunnallisen ja alueellisten romaniasiain neuvottelukuntien kautta voidaan ylpeinä esitellä ja levittää muihin EU-maihin.

Valiokunta yhtyy selvityksen näkemykseen, että jäsenmaiden kannustamiseen tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa. Nykyisten EU-tukien käyttöasteet ovat alhaiset. Esimerkiksi Romanialle kaudelle 2007—2013 varatuista noin 20 miljardista eurosta on käytetty vasta noin 10 % johtuen mm. hallinnollisista ongelmista, vaikeuksista omarahoitusosuuksien järjestämisessä sekä asiantuntemuksen puutteesta, etenkin paikallistasolla, jossa hankkeita olisi tarkoituksenmukaista toimeenpanna.

Jotta tuloksia saadaan aikaan, on välttämätöntä luoda EU:lle rahoitusjärjestelmä, josta jäsenmaat ja myös ruohonjuuritasolla toimivat kansalaisjärjestöt voivat ilman kohtuutonta byrokratiaa ja omarahoitusosuutta saada rahoitusta romanien olojen kohentamiseen. Tarvittaessa hakijoita tulee tukea myös hallinnollisesti esimerkiksi koulutusta järjestämällä ja auttamalla tukihakemusten ja -selvitysten teossa.

Samalla kun huolehditaan rahoituksesta, pitää jäsenmaille asettaa konkreettiset maakohtaiset tavoitteet ja määräaika niiden saavuttamiseksi. Lisäksi komissiolle on annettava valtuudet ja tehokkaat sanktiot tavoitteiden saavuttamisen valvomiseksi. Myös rahojen käyttöä tulee valvoa tehokkaasti niin, että rahat todella päätyvät romanien asuinolojen, terveydenhuollon, koulutuksen ja työllisyyden kohentamiseen.

Romanit Suomessa

Selvityksessä on esitelty viime syksynä valmistunutta työryhmän esitystä Suomen ensimmäiseksi romanipoliittiseksi ohjelmaksi. Kyseessä on kokonaisvaltainen, kattava ja konkreettinen toimenpideohjelma, jonka tarkoituksena on saada aikaan pysyviä ja kestäviä parannuksia romaniväestön asemaan. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan valtioneuvoston periaatepäätöstä ohjelman linjausten toimeenpanemiseksi.

Valiokunta pitää ohjelmaa erittäin merkittävänä ja kiirehtii toimenpiteitä sen toimeenpanemiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjelman toteuttaminen ja sen vaatima rahoitus otetaan huomioon ensi keväänä laadittaessa uuden hallituksen ohjelmaa.

Suomessa on käyty vilkasta keskustelua EU:n alueelta tulleista romanikerjäläisistä. Kerjäämiseen on katsottu liittyvän järjestäytynyttä rikollisuutta, jopa ihmiskauppaa. Asiasta on hiljattain valmistunut sisäasiainministeriön työryhmän muistio, jossa ehdotetaan ammattimaisen kerjäämisen kieltämistä järjestyslakia muuttamalla.

Valiokunta pitää järjestäytynyttä rikollisuutta kaikissa sen ilmenemismuodoissa huolestuttavana ja korostaa, että poliisin tulee huolellisesti tutkia kaikki tähän viittaavat tapaukset yhteistyössä muiden maiden viranomaisten kanssa niin, että rikolliset saadaan kiinni.

Ihmiskauppa on törkeää rikollisuutta. Sen arvioidaan olevan tuottoisampaa kuin huumekaupan, ja se lisääntyy vähäisen kiinnijäämisriskin ja alhaisten rangaistusten ansiosta nopeasti joka puolella maailmaa. Ihmiskauppaa ilmenee eri muodoissaan myös Suomessa. Suomen lainsäädäntöön lisättiin vuonna 2004 ihmiskauppaa koskevat rangaistussäännökset. Vuoden 2007 alusta tulivat voimaan ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää koskevat säännökset, joiden mukaan viranomaisilla on velvollisuus suojella ihmiskaupan uhreiksi epäilemiään henkilöitä ja ohjata heidät ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän piiriin. Huolimatta julkisuudessa olleista tiedoista, joiden mukaan poliisi epäilee kerjäämiseen liittyvän ihmiskauppaa, poliisi ei ole vielä osoittanut yhtään henkilöä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään.

Valiokunta painottaa, että poliisin tulee huomatessaan viitteitä ihmiskaupasta ryhtyä välittömästi toimiin uhrien suojelemiseksi ja ohjaamiseksi ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään.

Valiokunnan käsityksen mukaan se tosiasia, että romanien tulo Suomeen johtuu heidän olosuhteistaan lähtömaassa: äärimmäisestä köyhyydestä ja perus- ja ihmisoikeuksien puutteesta, tulee ottaa huomioon pohdittaessa kerjäämisen kieltämistä lainsäädännöllä.

Valiokunta toteaa, että romanit käyttävät heille EU-kansalaisina kuuluvaa oikeutta vapaaseen liikkumiseen EU:n alueella ja heitä tulee kohdella yhdenvertaisesti kaikkien muiden samaa oikeutta käyttävien kanssa. Ongelmat liittyvät siihen, että vapaa liikkumisoikeus on vaikeasti yhteensovitettavissa tilanteeseen, jossa sosiotaloudelliset erot EU:n jäsenmaiden kesken ovat valtavat ja niiden tasoittuminen voi kestää vuosikymmeniä.