Perustelut

Valiokunta on lausunnossaan TyVL 6/2006 vp laillista maahanmuuttoa koskevasta toimintapoliittisesta suunnitelmasta (E 32/2006 vp) pitänyt nyt käsiteltävänä olevan puitedirektiivin ja neljän siihen liittyvän sektoridirektiivin säätämisen tarpeellisuutta kyseenalaisena. Valiokunta piti ehdotettujen sektoridirektiivien soveltamisalojen selkeää määrittelyä vaikeana ja korosti, että työmarkkinoita jäykistävää säätelyä ei pitäisi EU-tasolla laatia.

Ehdotettu puitedirektiivi olisi ns. minimidirektiivi, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden säätää suotuisammasta kohtelusta. Sen tavoitteena on parantaa kolmansista maista tulevien työntekijöiden asemaa, vähentää epäoikeudenmukaista kilpailua ja suojata EU:n kansalaisia halpatyövoiman käytöltä ja maahanmuuttajia hyväksikäytöltä. Valiokunta pitää näitä tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina. Tavoitteisiin pyritään turvaamalla ulkomaalaisille työntekijöille muun muassa samat palkka- ja muut työehdot kuin omille kansalaisille sekä yhdistymisvapaus ja oikeus liittyä ammattijärjestöihin.

Direktiiviehdotuksella pyritään myös lupakäytäntöjen yksinkertaistamiseen ja nopeuttamiseen ottamalla kaikissa jäsenmaissa käyttöön yhdistetty oleskelu- ja työlupa. Tämä lupa myönnetään keskitetyssä hakumenettelyssä, nk. yhden luukun periaatteen mukaisesti. Valiokunta pitää lupakäytäntöjen yksinkertaistamista ja nopeuttamista tärkeänä. Ehdotettu menettely on kuitenkin Suomessa pääosin jo käytössä ja käsittelyajatkin ovat yleensä lyhyempiä kuin direktiiviehdotuksessa asetettu tavoiteaika.

Ajatus yhdestä, kaikissa tilanteissa työntekoa varten myönnettävästä oleskeluluvasta on periaatteessa hyvä. Oikeus työntekoon liittyy Suomessakin useaan erilaiseen lupaan, joten yhden luvan periaate voisi tuoda järjestelmään selvyyttä ja havainnollisuutta sekä yksinkertaistaa lupahallintoa. Direktiiviehdotuksessa yhden luvan periaate ei kuitenkaan täysin toteudu. Direktiivin soveltamisen ulkopuolelle on rajattu monia ulkomaalaisryhmiä, kuten toisesta EU-maasta lähetetyt vuokratyöntekijät ja muut lähetetyt työntekijät, GATS-sitoumusten puitteissa työskentelevät sekä kausityöntekijät. Erityisesti vuokra- ja muut lähetetyt työntekijät sekä kausityöntekijät ovat merkittäviä ulkomaalaisten työntekijöiden ryhmiä Suomen ja monen muun EU-maan työmarkkinoilla. Valiokunta pitää tärkeänä, että järjestelmän selkiyttämistä ja lupahallinnon yksinkertaistamista jatketaan.

Direktiiviehdotuksen perusteluissa viitataan siihen, että jäsenvaltioiden tulee täyttää työvoimatarpeensa siten, että samalla myötävaikutetaan kaikkien maiden kestävään kehitykseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen ja muiden EU:n jäsenmaiden työvoimatarpeiden täyttäminen tehdään eettisiä sääntöjä kunnioittaen. Jos jostakin maasta hankitaan Suomeen tai EU:n alueelle paljon koulutettuja työntekijöitä, tulisi sopia työvoiman lähtömaan kanssa tavasta, jolla Suomi tai EU osallistuu heidän koulutuksestaan aiheutuneisiin kustannuksiin.

Direktiiviehdotuksen 12 artiklan mukaan kolmansista maista tulevia työntekijöitä on kohdeltava tasavertaisesti maan kansalaisten kanssa muun muassa työvoimatoimistojen tarjoaman avun saamisessa. Tämä edellyttää muutoksia säännöksiin, jotka koskevat ulkomaalaisten rekisteröintiä työnhakijoiksi. Samalla se merkitsee heille tarjottavien palvelujen lisääntymistä ja sillä voi olla vaikutuksia työvoimatoimistojen resurssien tarpeeseen.

Valiokunta on saanut selvitystä myös direktiiviehdotuksen sosiaaliturvaa koskevien säännösten vaikutuksesta Suomen tilanteeseen. Saadun selvityksen mukaan direktiiviehdotuksen 12 artiklan sosiaaliturvaa koskevia säännöksiä tulee vielä selventää, jotta niistä yksiselitteisesti ilmenee, mitä oikeuksia direktiiviehdotuksen kohderyhmälle on tarkoitettu antaa ja suhteessa mihin henkilöryhmään heitä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Valiokunta suhtautuu varauksellisesti siihen, että eri ulkomaalaisryhmille annetaan erisisältöisiä oikeuksia saada yhteiskunnan palveluja tai sosiaaliturvaa. Tämä tekee järjestelmästä monimutkaisen ja vaikeasti hahmotettavan, mikä aiheuttaa epävarmuutta ja hankaloittaa tiedottamista ja viranomaisten kouluttamista. Valiokunnan näkemyksen mukaan Suomessa tulee pyrkiä mahdollisimman selkeään ja yksinkertaiseen järjestelmään, jonka lähtökohtana on kaikkien Suomessa pysyvästi oleskelevien oikeus yhtäläiseen turvaan ja tukitoimiin.

Saadun selvityksen mukaan monien ulkomaalaisten on vaikea saada oleskelulupia perheenjäsenilleen, koska toimeentuloedellytys on lain tulkintakäytännössä asetettu liian korkealle suhteessa maahanmuuttajien palkkatasoon. Valiokunta pitää tärkeänä, että tähän ongelmaan puututaan pikaisesti. Maahanmuuttajan mahdollisuudet kotoutua Suomeen ovat merkittävästi heikommat, jos hän ei voi elää täällä yhdessä perheensä kanssa.