Perustelut
Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen, jonka
mukaan kolmansista maista tulevaa työvoimaa koskeva työvoimapoliittinen
päätöksenteko on säilytettävä sekä mittasuhteiden
että rakenteen osalta kansallisella tasolla. Valiokunta
korostaa suunnitelmassa mainittua periaatetta, jonka mukaan maahanmuuttopolitiikassa
kunnioitetaan
jäsenvaltioiden kansalaisten etuoikeutta avoimiin työpaikkoihin.
Kolmansista maista tulevilla työntekijöillä tulee
pyrkiä täydentämään
eikä korvaamaan eurooppalaisilla työmarkkinoilla
jo olevaa työvoimaa. Tämän tulee
olla maahanmuuttopolitiikan keskeinen lähtökohta,
jotta maahanmuuttopolitiikalle saadaan kansalaisten hyväksyntä tilanteessa,
jossa EU-maissa on edelleen noin 20 miljoonaa työtöntä.
Valiokunta pitää sinänsä perusteltuna,
että EU:n piirissä pyritään
löytämään yhteisiä linjoja
suhteessa maahanmuuttoon. Maahanmuuttoa tulee kuitenkin tarkastella
kokonaisuutena niin, että tarkastelu kattaa myös
laittoman maahanmuuton ja maahanmuuttajien hyväksikäytön ehkäisemisen
sekä lyhytaikaisen rajat ylittävän liikkumisen,
kuten vuokratyön ja palvelujen tarjonnan. Valiokunta painottaa
erityisesti toimenpiteitä, joilla huolehditaan maahanmuuttajien oikeudenmukaisesta
kohtelusta EU:n työmarkkinoilla ja varmistetaan, että työnteon
ehdot noudattavat työntekomaassa voimassa olevia lakeja
ja sopimuksia.
Suunnitelmassa ehdotetaan yhtä puitedirektiiviä ja
neljää sektoridirektiiviä, jotka koskisivat korkeasti
koulutettujen työntekijöiden, yritysten sisällä siirtyvien
henkilöiden, kausityöntekijöiden sekä palkallisten
harjoittelijoiden maahan pääsyä ja maassa
oleskelua. Direktiivien tarkempi sisältö ei suunnitelmasta
ilmene, mutta niihin näyttäisi sisältyvän
jossain määrin Suomen omaa ulkomaalaislainsäädäntöä tiukemmat edellytykset
esimerkiksi taloudellisen tarveharkinnan osalta. Ainakin kausityöntekijöiden
ja palkallisten harjoittelijoiden osalta ehdotettu sääntely
merkitsisi Suomen tämän hetkisen sääntelyn
tiukentumista. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen,
jonka mukaan työmarkkinoita jäykistävää säätelyä ei
pitäisi EU-tasolla laatia. Valiokunta kiinnittää huomiota myös
siihen, että ehdotettujen sektoridirektiivien
soveltamisalojen selkeä määrittely voi
olla vaikeaa. Valiokunta pitää kyseenalaisena,
onko todellista tarvetta ehdotettujen viiden uuden direktiivin
säätämiseen suunnitelman kattavalta alalta.
Valiokunta painottaa, että maahanmuuttopolitiikassa
on kyse ihmisistä eikä pelkästä työvoiman
hankinnasta. Maahanmuuttajia tulee kohdella ihmisoikeuksia kunnioittaen
ja heidän yksilölliset
tarpeensa ja toiveensa huomioon ottaen. Maahanmuuttopolitiikassa
tulee ottaa huomioon maahanmuuttavan työntekijän
lisäksi myös hänen perheensä ja
huolehtia muun muassa puolison ja lasten kotouttamisesta ja kouluttamisesta.
Valiokunta on monissa yhteyksissä korostanut maahanmuuttajien
kotouttamisen tärkeyttä ja katsonut, että kotouttamisen
tulee koskea kaikkia maahanmuuttajia ja työperäisen
maahanmuuton osalta myös työnantajien tulee osallistua
palkkaamiensa maahanmuuttajien ja näiden perheenjäsenten
kotouttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Valiokunta tukee toimintasuunnitelmassa
suositeltuja toimia laillisille maahanmuuttajille ja heidän
huollettavilleen tarkoitettujen tutustumisohjelmien tehostamiseksi, tietopakettien
laatimiseksi sekä kieli- ja kansalaistiedon kurssien järjestämiseksi.
Valiokunta ei kuitenkaan pidä perusteltuna uuden kotouttamista
koskevan rahaston perustamista, vaan katsoo, että kotouttamistoiminnan
rahoittaminen kuuluu ensi sijassa jäsenmaille. Tarvittaessa kotouttamistoimintaa
tulee voida rahoittaa myös Euroopan sosiaalirahaston ja
Euroopan aluekehitysrahaston varoista.