Perustelut

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt valtioneuvoston selontekoa EU-politiikasta oman toimialansa osalta ja keskittyy lausunnossaan erityisesti Suomen EU-politiikan työelämää sekä tasa-arvoa koskeviin painotuksiin ja sisältöihin.

Selonteon tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Suomen EU-politiikkaa ohjaavista periaatteista, sisällöllisistä painopistealueista ja EU-vaikuttamisen kehittämisestä. Valiokunta pitää selonteossa esitettyjä EU-politiikan painopisteitä pääosin hyvinä, mutta toteaa, että työelämää ja sukupuolten tasa-arvoa koskevien asioiden käsittely selonteossa on melko vähäistä ja osittain selkiytymätöntä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomella on selkeä näkemys ja tavoitteet työelämän ja tasa-arvon kehittämisestä EU:ssa ja Suomessa.

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1995 lähtien. Jäsenyys unionissa ja erityisesti yhteisvaluutta euro on tukenut Suomen talouden vakautta ja yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Suomi on jäsenyytensä alusta lähtien ollut mukana aktiivisesti kehittämässä unionin toimintaa ja pyrkinyt vaikutusvaltansa kasvattamiseen toimimalla unionin valtavirrassa. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee jatkossakin toimia EU:ssa aktiivisesti ja pyrkiä sekä Suomen että koko EU:n edun huomioon ottaviin rakentaviin ratkaisuihin.

Taloudellinen taantuma

Vuoden 2008 lopussa alkanut talouden taantuma on vaikuttanut voimakkaasti koko EU:n ja koko maailman talouteen. EU:n alueella se on merkinnyt voimakasta työttömyyden kasvua ja vakavien sosiaalisten ongelmien lisääntymistä. EU:ssa on ryhdytty voimakkaisiin toimenpiteisiin talouden elvyttämiseksi ja taantuman taloudellisten ja sosiaalisten kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee EU-politiikassa painottaa EU:n työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tähtääviä toimia.

Taloudellinen taantuma lisää harmaata taloutta ja talousrikollisuutta. Harmaasta taloudesta aiheutuu EU:lle ja Suomelle mittavat vahingot verotulojen menetyksinä ja muina vahinkoina. Harmaaseen talouteen liittyy myös ihmisoikeusongelmia: työvoiman hyväksikäyttöä, työsyrjintää, laitonta maahanmuuttoa ja jopa ihmiskauppaa. Harmaan talouden torjuminen edellyttää tiivistä yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja unionin ulkopuolisten maiden kesken. On luotava tehokkaat ja toimivat valvontamekanismit ja kehitettävä harmaata taloutta estävää lainsäädäntöä.

Valiokunta esittää, että harmaan talouden torjunta nostetaan Suomen EU-politiikan keskeiseksi tavoitteeksi.

Työelämän kehittäminen

Työvoiman vapaa liikkuminen on unionin kansalaisten perusvapaus. Käytännössä vapaata liikkumista kuitenkin vaikeuttavat monet mm. sosiaaliturvaan liittyvät esteet. Selonteossa korostetaan, että EU:ssa tulee ryhtyä toimiin, joilla ihmisten vapaalta liikkumiselta poistetaan määrätietoisesti mm. sosiaaliturvan yhteensovittamiseen, palvelujen tarjontaan ja eläkkeiden maksamiseen liittyviä käytännön esteitä. Valiokunta pitää esitettyä linjausta tärkeänä ja tarpeellisena, mutta korostaa, että työvoiman vapaa liikkuminen ei saa johtaa työelämän pelisääntöjen heikkenemiseen. Valiokunta huomauttaa, että työvoiman liikkumisen esteitä tulisi purkaa myös Suomesta unioniin suuntautuvan työvoiman liikkumiselta.

Työvoiman vapaa liikkuvuus on hyvä tavoite, mutta siihen liittyy edelleen ongelmia erityisesti taloudellisten vapauksien ja työelämän perusoikeuksien sekä työelämän pelisääntöjä koskevien säännösten välillä. Koska taloudellisten oikeuksien ja työelämän perusoikeuksien välistä suhdetta ei ole EU:ssa selkeästi säännelty, on esimerkiksi työelämän perusoikeuksiin kuuluvan työtaisteluoikeuden ja sisämarkkinavapauksien väliseen suhteeseen haettu ratkaisua ja linjauksia EY:n tuomioistuimesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että lainsäätäjä pystyy luomaan niin selkeät säännökset, että tuomioistuimen ei tarvitse toimia linjanvetäjänä. Valiokunnan mielestä selonteossa olisi tullut enemmän kiinnittää huomiota taloudellisten oikeuksien ja työelämän perusoikeuksien ja pelisääntöjen väliseen jännitteeseen. Valiokunta katsoo, että Suomen tulee korostaa EU:ssa sosiaalisen ulottuvuuden painoarvoa suhteessa taloudellisiin oikeuksiin.

Valiokunta pitää ns. sosiaalista dumppausta vakavana ongelmana Euroopassa. EU:sta ei saa tulla yhteisö, jossa esimerkiksi jäsenvaltion vähemmistöön kuuluvaa kohdellaan huonosti tai jossa eri maista tulevilla työntekijöillä on erilaiset oikeudet. Dumppauksen ehkäisemisessä on tärkeää, että EU:n kansalaisia kohdellaan jäsenmaissa yhdenvertaisesti ja että perusturva toteutetaan kaikissa jäsenvaltioissa. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisesti ns. sosiaalisen dumppauksen ehkäisemiseksi EU:ssa.

Työvoiman vapaa liikkuminen ja avoimet sisämarkkinat johtavat ennen pitkää EU:n yhteisten työmarkkinoiden kehittymiseen. Yhteisten työmarkkinoiden häiriötön ja tehokas toiminta edellyttää valiokunnan käsityksen mukaan EU:n sisällä työelämän yhteisten pelisääntöjen kehittämistä ja turvaamista. Tähän asti ylikansallinen päätöksenteko on ollut vaikeaa, josta esimerkkinä on työaikadirektiivin pitkittynyt käsittely ja sen aiheuttamat hankaluudet. Valiokunta pitää puutteena sitä, että selonteossa ei arvioida Suomen ja EU:n työllisyyspolitiikkaa.

Valiokunta esittää, että Suomi asettaa selkeät tavoitteet työelämän ja työmarkkinoiden kehittämiselle EU:n alueella ja pyrkii vaikuttamaan EU:ssa siihen, että yksityiskohtainen sääntely jätetään kansalliseen päätäntävaltaan.

Euroopan unioni on vahva vaikuttaja maailmanlaajuisessa kauppapolitiikassa, jossa unioni neuvottelee EU:n ulkopuolisten kauppakumppaneiden kanssa keskitetysti. Vahvan vaikutusvaltansa ansiosta EU:lla on hyvät mahdollisuudet huomioida ihmisoikeuksien ja työelämän normien toteuttaminen kansainvälisessä kaupassa ottamalla nämä tekijät huomioon kolmansien maiden kanssa tehtävissä kauppa- ja yhteistyösopimuksissa. Selonteossa ei ole määritelty EU:n eikä Suomen toimintaa ja tavoitteita EU:ssa työntekijöiden ihmisoikeuksien edistämisessä, mitä valiokunta pitää puutteena. Valiokunta painottaa, että Suomen tulee asettaa selkeä EU-poliittinen tavoite edistää työelämän perusoikeuksien kunnioittamista sekä EU:n jäsenvaltioissa että unionin ulkopuolisissa maissa.

Kansainvälinen työjärjestö ILO on erikoistunut työelämän kehittämiseen ja yhteiskunnallisten olojen parantamiseen. Sen tärkeä tehtävä on kansainvälisten työelämän normien luominen ja valvonta. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi edistää EU:n ja ILO:n välistä yhteistyötä työelämän kehittämisessä.

Työmarkkinajärjestöillä on EU-tasolla unionin toimielinten kanssa neuvottelu- ja sopimisoikeus, joka voi johtaa sitovaan lainsäädäntöön. Tämä yhteistyömalli EU:n toimielinten kanssa sekä neuvottelu- ja sopimusoikeudet ovat tyypillisiä pohjoismaisia kansalaisyhteiskunnan toimintamalleja. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi painottaa EU:n työmarkkinoiden kehittämisessä Suomen ja Pohjoismaiden hyviä kokemuksia kansalaisyhteiskuntamalliin perustuvasta työmarkkinaosapuolten yhteistyöstä.

Hyvinvoiva Eurooppa

Selonteossa korostetaan kansalaisten hyvinvoinnista huolehtimista sekä terveen ja hyvinvoivan työvoiman merkitystä EU:n kilpailukyvylle ja menestykselle. Valiokunta pitää selonteon painotuksia oikeina ja tarpeellisina. Valiokunta kuitenkin korostaa, että kansalaisten ja työntekijöiden hyvinvointia tulisi tarkastella myös yksilön terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Kansalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen ei voi olla pelkästään talouselämän tarpeista lähtevää, vaan hyvinvointi on yksittäisen kansalaisen perusoikeus. Kansalaisten hyvinvointi ja taloudellinen kilpailukyky kulkevat käsi kädessä. Ilman hyvinvoivia kansalaisia ja tervettä ja osaavaa työvoimaa ei ole menestyviä yrityksiä, ja toisaalta menestyvät yritykset turvaavat kansalaisten hyvinvoinnin.

Euroopan unionissa vahvistetaan selonteon mukaan integraation sosiaalista ulottuvuutta varmistamalla eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteiden toteutuminen unionin toiminnassa ja kehittämisessä. Eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatetta ei kuitenkaan selonteossa tarkemmin kuvata, ja sen sisältö jää epäselväksi. Pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kaikki pääsevät osallisiksi yhteiskunnan tarjoamista eduista ja palveluista. Suomessa on tasokas julkinen terveydenhoitojärjestelmä, jota yksityinen palveluntarjonta täydentää. Pohjoismailla on kattavat sosiaalivakuutukset ja kansaneläkejärjestelmä, ja Pohjoismaissa panostetaan lasten päivähoitoon ja laadukkaaseen kaikille avoimeen koulutukseen. Heikkojen ja vähäosaisten auttamisella on pitkät perinteet. Julkinen sektori huolehtii siitä, että kansalaisten tarvitsemat palvelut toimivat. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa pitää aktiivisesti esillä pohjoismaista hyvinvointimallia Euroopan unionissa.

Valiokunta korostaa julkisen sektorin ja julkisten palvelujen merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin turvaajina. Julkisten palvelujen tavoitteena on taata kaikille ihmisille mahdollisuus hyviin ja yhdenvertaisiin peruspalveluihin. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi edistää EU:ssa julkisten palvelujen määrittelyä pohjoismaisen hyvinvointimallin pohjalta.

EU:ta uhkaa lähivuosina väestön ikääntymisestä johtuva työvoimapula, jonka vuoksi työelämään osallistumista pitäisi pystyä pidentämään sekä työuran alussa että sen lopussa. Työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen edellytyksenä on, että yksittäisen työntekijän työolosuhteet ja työympäristö tukevat terveyttä ja työhyvinvointia. Terveyden edistämisen tulee tasa-arvon tavoin olla läpileikkaava periaate kaikessa unionin toiminnassa. Työhyvinvointi on Euroopan kilpailukyvyn perusta. Valiokunta korostaa, että Suomen tulee toimia EU:ssa aktiivisesti työelämän kehittämisen ja työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Valiokunta esittää, että eurooppalaisen työvoiman hyvinvointi määritellään Suomen EU-politiikan tavoitteeksi.

EU-alueella tapahtuu vuosittain yli 5 000 kuolemaan johtavaa työtapaturmaa, ja kuolemaan johtavien ammattitautien ja työperäisten sairauksien määrä on noin 150 000. Tästä aiheutuu EU:n tasolla vuosittain valtava määrä inhimillistä kärsimystä ja suuria taloudellisia tappioita, joista merkittävä osa voidaan ehkäistä työterveyttä, työturvallisuutta ja työympäristöjä kehittämällä. Työelämän kehittäminen edellyttää kuitenkin lisää panostusta työelämän tutkimus- ja kehitystoimintaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi korostaa EU:ssa työyhteisöjen ja työympäristöjen tutkimisen ja kehittämisen tärkeyttä ja edistää EU:n taloudellisen panostuksen lisäämistä työelämän kehittämiseen

Selonteossa todetaan, että EU:n menestyksen edellytyksenä on korkea osaaminen. Osaamisen kehittäminen edellyttää voimakasta panostusta tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä innovaatioihin kannustavien markkinaolosuhteiden luomista. Lissabonin sopimuksen tavoitteena on, että tutkimus- ja kehitystoiminnan menot ovat jäsenmaissa vuoteen 2010 mennessä kolme prosenttia bruttokansantuotteesta. Valiokunta korostaa innovaatiopolitiikan merkitystä EU:n mahdollisuuksissa pärjätä maailmanlaajuisessa taloudessa myös taloudellisen taantuman aikana ja pitää tärkeänä, että Suomi edistää aktiivisesti EU:n innovaatiopolitiikkaa.

Tasa-arvo Euroopassa

EU:n jäsenvaltiot ja Suomi ovat mukana monissa kansainvälisissä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksia koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa. Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on kirjattu myös EU:n perustamissopimukseen, ja tasa-arvon edistäminen on läpileikkaava periaate kaikessa unionin toiminnassa.

EU:n sukupuolten tasa-arvoa ja syrjinnän kieltoa koskevat direktiivit ovat tiukentaneet monen EU-jäsenmaan kansallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ja vaikuttaneet myönteisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Käytännössä sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseen on EU:ssa ollut kuitenkin suhteellisen heikkoa, ja tasa-arvon edistäminen on ymmärretty melko kapeasti tasa-arvon edistämiseksi etupäässä työelämässä. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on sen sijaan korostettu tosiasiallisen tasa-arvon edistämistä. Valiokunnan mielestä Suomen tulisikin pyrkiä vaikuttamaan EU:ssa nykyistä aktiivisemmin sukupuolten välisen tosiasiallisen tasa-arvon edistämiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi toimii aktiivisesti erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ja ihmiskaupan torjumisessa.

EU:ssa on meneillään hanke naisten ja miesten samapalkkaisuutta koskevan lainsäädännön kehittämiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi edistää EU:n pyrkimyksiä samapalkkaisuuden toteutumiseksi.

Tasa-arvo on laaja käsite, jonka edistäminen edellyttää toimia monilla eri politiikan lohkoilla. Valiokunta pitää tärkeänä, että EU:ssa edistetään sukupuolten tasa-arvon lisäksi muun muassa vajaakuntoisten osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja työelämään.

Valiokunta esittää, että Suomi nostaa yhdeksi tärkeimmistä EU-politiikan painopistealueista sukupuolten tasa-arvon edistämisen EU:ssa.