Perustelut

Yleistä

Esityksellä pyritään vahvistamaan työterveyshuollon toimintaa työn ja työympäristön sekä työyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden kehittämiseksi samoin kuin työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tarkoitus on vahvistaa työterveydenhuollon suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteistä, prosessinomaista toimintatapaa.

Valiokunta pitää esityksen tavoitteita hyvinä ja kannattaa työterveyshuoltolain uudistamista esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Valiokunta korostaa erityisesti työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation saumattoman yhteistyön välttämättömyyttä.

Valiokunnan käsityksen mukaan laissa tulee määritellä työnantajan hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet. Työnantajan tulee huolehtia, että työterveyshuollolla on riittävät, moniammatilliset resurssit ja itsenäiset toimintamahdollisuudet lakiehdotuksessa tarkoitettujen laaja-alaisten tehtäviensä hoitamiseen. Työnantajan tulee turvata työterveyshuollon mahdollisuudet olla mukana ja vaikuttaa työpaikan työolosuhteiden, johtamiskulttuurin ja työilmapiirin kehittämiseen. Hyvä työterveyshuolto onnistuu korostamalla ennaltaehkäisyä ja moniammatillisuutta.

Työterveyshuollon rooli työntekijöiden terveydentilan sekä työ- ja toimintakyvyn tukemisessa, selvityttämisessä, arvioinnissa ja seurannassa on merkittävä työkyvyn ylläpitämiseksi ja työkyvyttömyysuhkan varhaiseksi toteamiseksi. Työterveyshuollossa tulee ottaa huomioon entistä enemmän henkisen rasituksen ehkäiseminen ja hoito.

Työterveyshuoltolaki sisältää tärkeitä säännöksiä työnantajien ja työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Koska lakia joudutaan soveltamaan työpaikoilla, siltä tulee voida edellyttää erityistä selkeyttä, johdonmukaisuutta ja ymmärrettävyyttä, kuten muultakin työlainsäädännöltä. Tältä osin lakiehdotuksessa on valiokunnan käsityksen mukaan selviä puutteita. Myös lakiehdotuksen perustuslainmukaisuus ja sen suhde tietosuojalainsäädäntöön aiheuttavat siihen tarkistamistarpeita. Valiokunta katsoo, että lakiehdotukseen sisältyvät puutteet ja ongelmakohdat tulee korjata eduskuntakäsittelyn aikana tai palauttamalla lakiehdotus uudelleen valmisteltavaksi.

Työterveyspalvelujen kattavuus

Hallituksen esityksen perusteluissa on todettu, että työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajista on 1990-luvun ollut noin 80 prosenttia. Vuonna 1998 työterveyshuollon piirin kuului noin 1,5 miljoonaa työntekijää ja sen kokonaiskustannukset olivat 1,5 miljardia markkaa, josta valtio korvasi työnantajille noin 655 miljoonaa markkaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työperäisiin sairauksiin arvioidaan kuolevan maassamme vuosittain noin 1 800 ihmistä, kun vastaavasti liikenteessä menehtyy noin 400 ihmistä.

Työterveyshuollon järjestämisessä on puutteita ennen kaikkea pienissä alle 10 henkilön työpaikoissa sekä asennus-, rakennus- ja kuljetusaloilla, alihankkijoilla ja kolmannella sektorilla, omaa työtään tekevien keskuudessa sekä epätyypillisissä, määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa työskentelevien osalta. Vain hyvin pieni osa yrittäjistä, maatalousyrittäjiä lukuunottamatta, on työterveyshuollon piirissä.

Hallituksen esityksen mukaan työterveyshuollon kattavuuden odotetaan parantuvan sekä pienyritysten palveluksessa olevien työntekijöiden että yrittäjien osalta.

Viime vuosina työelämässä on tapahtunut toimintojen ulkoistamista suosinutta kehitystä. Tämän seurauksena omaa työtään tekevien ja pienten, usein vain yrittäjän itsensä työllistävien, yritysten määrä on lisääntynyt. Myös määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien sekä vuokra- ja etätyötä tekevien määrä on lisääntynyt.

Valiokunta pitää tärkeänä, että työterveyshuoltoa kehitetään siten, että yrittäjät ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät työntekijät saadaan nykyistä paremmin työterveyspalvelujen piiriin. Myös työterveyshuollon sisällössä tulee ottaa heidän tilanteeseensa ja työolosuhteisiinsa liittyvät erityispiirteet entistä paremmin huomioon.

Työttömien työ- ja työllistymiskyvyn säilyttämiseksi tarvittavat palvelut

Tutkimuksissa on todettu, että pitkään työttömänä olleet sairastavat muuta väestöä enemmän. Työttömillä on sairastuessaan oikeus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluihin. Sen sijaan kuntoa ja työkykyä ylläpitäviä palveluja tarjoava työterveyshuolto ei koske heitä. Pitkäaikaistyöttömien työ- ja työllistymiskyvyn ylläpitäminen edellyttää kuitenkin samantyyppisiä työkykyä ylläpitäviä, ehkäisevästi painottuneita palveluja kuin työterveyshuolto tarjoaa työsuhteessa oleville. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi terveystarkastukset, ohjaus hoitoon ja kuntoutukseen sekä terveyttä ja kuntoa ylläpitävä toiminta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan useilla paikkakunnilla on projektirahoituksen turvin kehitelty toimivia malleja työttömien työterveyshuollon järjestämiseksi yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja perusterveydenhuollon kesken. Näissä projekteissa on saatu myönteisiä tuloksia. Valiokunta katsookin, että kokeilujen pohjalta tulee ryhtyä toimenpiteisiin työterveyspalvelujen järjestämiseksi työttömille koko maassa.

Resurssien turvaaminen

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan uudistetun työterveyshuoltolain toimeenpano edellyttää lisää työterveyshuollon ammattihenkilöinä toimivia lääkäreitä ja terveydenhoitajia. Työterveyshuollon sisällön laajentuminen ja kattavuuden parantaminen merkitsevät lisääntyvää tarvetta erityisesti terveyskeskusten tuottamiin työterveyspalveluihin. Uudistus asettaa myös lisäkoulutusvaatimuksia henkilöstölle.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällä hetkellä on 350—400 työterveyshuollon erikoislääkärin vajaus. Työterveyshuoltolain asianmukaisen toimeenpanon turvaamiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus huolehtii terveyskeskusten tarvitsemista lisäresursseista sekä määrältään riittävän ja korkeatasoisen jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä työterveydenhuollon ammattihenkilöille ja asiantuntijoille. Työterveyshuollon palvelutarpeen lisääntyessä ja muuttuessa yhä monipuolisemmaksi ja vaativammaksi on tärkeää, että huolehditaan myös työterveyshuollon henkilöstön terveydestä ja jaksamisesta.

Työterveyshuollon toimivuuden ja kattavuuden valvonta kuuluu työsuojeluviranomaisille. Valiokunta pitää valvontaa tärkeänä ja katsoo, että työsuojeluviranomaisten ohjaavaa roolia tulee lisätä erityisesti niillä työpaikoilla, joissa työterveyshuoltolakia ja sen määräyksiä ei tunneta riittävästi. Työsuojeluviranomaisilla tulee olla riittävät resurssit tähän toimintaan.