Perustelut
Vanhasen II hallituksen ohjelmassa todetaan, että hallitus
vahvistaa määrärahakehityksen, joka vie
Suomen kohti YK:ssa asetettua kehitysyhteistyömäärärahojen
0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta. Tavoitteen saavuttamiselle
ei hallitusohjelmassa ole asetettu määräaikaa, mutta
Suomi on Euroopan unionissa sitoutunut nostamaan kehitysyhteistyön
bruttokansantulo-osuuden vähintään 0,51
prosenttiin vuoteen 2010 mennessä osana kehitysyhteistyömäärärahojen
korottamista 0,7 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.
Valtioneuvoston selonteossa valtiontalouden kehyksistä vuosille
2010—2013 (kehyspäätös) todetaan,
että kehyspäätöksessä on
varauduttu varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahojen
kasvuun vuosina 2010—2013 siten, että määrärahat ovat
798 milj. euroa vuonna 2010 ja 906 milj. euroa vuonna 2011. Vuosien
2012—2015 kehitysyhteistyöstä päättää seuraava
eduskunta. Kehyspäätöksessä on
tehty tekninen oletus siten, että kehitysyhteistyön
määrärahat kasvavat vuosina 2012 ja 2013
samaa vauhtia kuin bruttokansantulo.
Ulkoasiainvaliokunta on johdonmukaisesti korostanut YK:ssa ja
EU:ssa sovittujen kehitysyhteistyömäärärahojen
tasoa koskevien tavoitteiden sitovan Suomea ja edellyttänyt,
että euromääräisten lisäysten
ohella hallitus sitoutuu yksiselitteisesti täyttämään
0,51 prosentin kehitysyhteistyömäärärahatavoitteen
vuonna 2010 tarvittaessa lisäämällä kehitysyhteistyömäärärahoja
(UaVL 1/2007 vp, UaVL 7/2008
vp). Ulkoasiainvaliokunta painottaa, että Suomen
kehitysyhteistyön toteuttamisen kannalta euromääräisten
panostusten kasvu ja tuloksellinen kehityspolitiikka ovat olennaisia
tekijöitä, mutta myös prosentuaalisilla
tavoitteilla on merkityksensä pitkäjänteisen
määrärahakehityksen ylläpitäjänä sekä Suomen
kansainvälisen maineen ja vaikutusvallan kannalta. Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää
tässä yhteydessä huomiota
Suomen pyrkimiseen YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi
kaudelle 2013—2014 ja painottaa kehitysyhteistyövarojen
tason myötävaikuttavan keskeisesti valintaa tehtäessä.
Kansainvälinen talouskehitys ja Suomen talouden näkymät
ovat heikentyneet nopeasti, ja talouden kehityksen arvioihin kehyskaudella
sisältyy tavallista enemmän epävarmuustekijöitä.
Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen,
että kansainvälisen talouden syvän taantuman
vaikutukset kohdistuvat kaikkein ankarimmin kehittyviin maihin,
joiden kyky selviytyä taloustaantuman aiheuttamista häiriöistä on
valmiiksi heikompi kuin kehittyneillä mailla. Ulkoasiainvaliokunnan
kannan mukaan 0,7 prosentin tavoitteesta on pidettävä kiinni
heikentyneenkin talouskehityksen aikana.
Ulkoasiainvaliokunta on johdonmukaisesti painottanut avun tuloksellisuuden
ja politiikkajohdonmukaisuuden vahvistamista määrärahojen
lisäämisen ohella. Laadukkaan kehitysyhteistyön
varmistaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja
ennustettavuutta rahoituskehyksen osalta. Äkilliset muutokset
rahoitustasossa vaikuttaisivat kielteisesti Suomen toimintaan kohdemaissa
sekä kansalaisjärjestöjen ja kansainvälisten
järjestöjen toimintaan. Ulkoasiainvaliokunnan
mielestä kehyspäätöksen tekninen
oletus vuosille 2012 ja 2013 heikentää Suomen
kehityspolitiikan uskottavuutta, sillä se ei mahdollista
toiminnan suunnittelua tasaisen kasvun periaatteen pohjalta.
Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että Suomi saavuttaa ja
ylittää aiemmista arvioista poiketen kehitysyhteistyömäärärahojen
0,51 prosentin tason vuonna 2010 bruttokansantulon voimakkaan supistumisen
vuoksi. Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan kehitysyhteistyön
906 milj. euron määrärahan vuodelle 2011 arvioidaan
olevan 0,58 prosenttia BKTL:stä. Kehyspäätöksen
vuosia 2012 ja 2013 koskeva tekninen oletus tarkoittaa valiokunnan
saaman selvityksen mukaan kehitysyhteistyömäärärahojen tason
jäädyttämistä 0,58 prosenttiin
BKTL:stä. Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että kehitysyhteistyön
osalta tämän vaalikauden konkreettisena tavoitteena
on 0,51 prosentin tavoitteen saavuttaminen. Ulkoasiainvaliokunta
pitää 0,51 prosentin tavoitteen täyttymistä vuonna
2010 tärkeänä vähimmäistavoitteena.
Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että EU:n jäsenmaiden
vuonna 2005 tekemän kehitysyhteistyömäärärahoja
koskevan linjauksen mukaisesti jäsenvaltiot sitoutuvat
saavuttamaan 0,7 prosentin kehitysyhteistyötavoitteen vuoteen
2015 mennessä. Ulkoasiainvaliokunta painottaa, että Suomea
koskevien sitoumusten täyttäminen on edellytys
myös sille, että Suomi voi edellyttää muiden
jäsenvaltioiden täyttävän kehitysyhteistyörahoitusta
koskevat sitoumuksensa. Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että kehitysyhteistyön
0,7 prosentin tavoitteen saavuttaminen on seuraavan hallituksen
ja eduskunnan vastuulla. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että myös
seuraavan hallituksen tulee selkeästi sitoutua tavoitteen
täyttämiseen. Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että Suomen
talouskehityksen arvioiminen on lähivuosien kehityksen osalta
vaikeaa. Ulkoasiainvaliokunnan mielestä 0,7 prosentin tavoitteen
saavuttamiseen on järkevintä pyrkiä tekemällä kehitysyhteistyömäärärahoihin
0,03 prosentin vuotuinen korotus vuosina 2012—2015.