Perustelut

Valiokunta keskittyy lausunnossaan Suomen toimintaan romanien ihmisoikeuksien toteutumiseksi kansainvälisten ja EU-velvoitteiden mukaisesti.

Ihmisoikeuspolitiikka on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Hallituksen ihmisoikeusselonteon mukaan erityistä huomiota kiinnitetään romanien ja muiden vähemmistöjen asemaan. On johdonmukaista, että hallitus edistää konkreettisesti romanien ihmisoikeuksien toteutumista Euroopan alueella. Näin lisättäisiin myös unionin toiminnan uskottavuutta kansainvälisesti.

EU:n jäsenvaltiolla on ensisijainen vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta alueellaan. Euroopassa arvioidaan romaneja olevan noin 9—10 miljoonaa, joista Suomessa noin 10 000. Suurin prosentuaalinen osuus romaneja on Bulgariassa, Makedoniassa, Romaniassa ja Slovakiassa. Määrällisesti eniten romaneja on Romaniassa, 1—2 miljoonaa.Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen perusteella Euroopan unionin alueella asuvien romanien tilanne on edelleen hälyttävä eräissä uusissa jäsenvaltioissa. Romanit, erityisesti naiset, ovat usein monenlaisen syrjinnän kohteena. Alkuperämaissa tapahtuva syrjintä ja köyhyys, jota järjestäytynyt rikollisuus hyväksikäyttää, ovat lisänneet laitonta maahanmuuttoa ja järjestäytynyttä kerjäämistä myös muissa EU-maissa, ml. Suomi. Keskeisintä on tarttua ongelmien syihin alkuperämaissa, erityisesti Romaniassa ja Bulgariassa, mutta kestävät ratkaisut vaativat myös kansainvälistä yhteistyötä. Yhtälailla on tärkeää, että EU-velvoitteita, kuten ihmisten vapaata liikkumista ja yhteneväisiä käännyttämisperiaatteita, noudatetaan kaikissa EU-maissa.

Valiokunta katsoo, että kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja EU:n lainsäädäntö on kattava ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi ja syrjinnän poistamiseksi romanien osalta. Keskeinen ongelma on toimeenpano. EU:n jäsenyyskriteerien mukaan jäsenvaltioiden tulee ylläpitää oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien noudattamista sekä vähemmistöjen kunnioittamista. Lissabonin sopimus vahvisti edelleen perusoikeuksien suojaa EU:ssa, ja on tärkeää, että suojan toteutumista valvotaan alusta pitäen. Komissiolla on ensisijainen velvollisuus valvoa unionin velvoitteden noudattamista.

Ulkoasiainvaliokunta viittaa ihmisoikeusselontekoa käsitelleessä mietinnössä ilmaisemaansa kantaan (UaVM 1/2010 vp) ja kiirehtii Suomen aloitteellisuutta, jotta kaikki EU:n jäsenmaat saataisiin noudattamaan syrjimättömyyden periaatetta suhteessa romaneihin ja muihin vähemmistöihin.

Käsiteltävänä oleva selvitys liittyy Eurooppa 2020 -strategian toimeenpanoon. Strategiaa käsitellessään kesäkuussa 2010 suuri valiokunta totesi, että romanit on vähemmistö, joka kärsii sekä köyhyydestä että syrjinnästä, vaikka EU:lla on merkittäviä oikeudellisia, taloudellisia ja poliittisia keinoja vaikuttaa romanien oikeuksien toteutumiseen. Näitä ovat esimerkiksi syrjinnän kieltävä lainsäädäntö ja EU:n rakennerahastot. EU:n tähänastiset toimet ovat kuitenkin olleet tehottomia, eikä romanien aseman parantaminen ole ollut johdonmukaisesti esillä EU:n päätöksissä. Suuri valiokunta pyysi valtioneuvostolta lisäselvitystä (4.6.2010) EU:n ja Suomen vireillä olevista ja tulevista toimista romanien aseman parantamiseksi EU:ssa.

Valtioneuvoston selvitys osoittaa, että romanikysymyksiä käsittelevät useat toimijat, eri tasoilla ja järjestöissä. Yhteistyö on ehdoton edellytys tulokselliselle toiminnalle. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi edistää yhteistyötä romanikysymyksissä Euroopan neuvoston, Etyjin ja EU:n välillä, jotta asiantuntemusta voidaan hyödyntää laajasti, mikä johtaisi parhaimmillaan yhteisten toimintaohjelmien laatimiseen.

Selvityksestä ei käy riittävällä tavalla ilmi, mitkä ovat keskeiset tekijät EU-toimien tehottomuuden taustalla. Selvityksessä ei arvioida, miten lainsäädäntöä ja lukuisia päätöksiä on pyritty toimeenpanemaan tai mikä toimien todellinen vaikutus on ollut. Selvityksen perusteella on siten vaikea arvioida yksiselitteisesti, mitkä toimenpiteet olisivat tehokkaimpia romanien tilanteen parantamiseksi.

Asiantuntijakuulemisissa EU:n toiminnan tehottomuus on kiteytynyt kahteen seikkaan: tiettyjen jäsenmaiden poliittinen haluttomuus toimia ja EU:n rakennerahastojen hallinnoinnin jäykkyys.

Poliittisella tasolla esteenä on ollut mm. jäsenmaiden haluttomuus — ml. puutteellinen aluetason mukaantulo — käyttää EU:n tarjoamia resursseja romanien aseman parantamiseen. On tärkeää, että meneillään olevaa Schengen-arviointiprosessia Romanian ja Bulgarian kanssa hyödynnetään täysimääräisesti vahvan poliittisen tuen antamiseksi romanien tilanteen parantamiseksi näissä maissa. Tämä ei kuitenkaan saa vaikuttaa Schengen-säännöstön heikentämiseen. Valiokunta edellyttää, että Suomi on aktiivinen, jotta näin tapahtuu.

Rakennerahastojen hallinnointi ja mm. hankkeiden suuruus on aiheuttanut sen, että kansalaisjärjestöillä ei käytännössä ole ollut mahdollisuutta hyväksikäyttää niitä. Toisaalta varojen tosiasiallinen kohdentaminen romaniväestön aseman parantamiseen tähtääviin hankkeisiin tulisi tehdä mahdolliseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että epäkohtiin puututaan välittömästi, erityisesti Sosiaalirahaston kautta. Rahastojen rahoituskehyksiä ja toimintatapaa tulisi kehittää yleisemminkin vastaisuudessa, jotta niitä voidaan hyödyntää todellisten ongelmien poistamiseksi. Valiokunta edellyttää, että hallitus seuraa kehitystä aktiivisesti mukaan lukien komission task-forcen ehdotusten muotoutumista vuoden loppuun mennessä. Valiokunta kiirehtii suuren valiokunnan kesäkuussa komissiolle esittämää unionin perusoikeusviraston selvitystä romanien ihmisoikeus- ja köyhyystilanteesta toimeenpanon tehostamiseksi. Selvitys loisi pohjaa esittää perusteltuja ja tehokkaita toimenpide-ehdotuksia, joilla olisi vaikutusta maatasolla.

Valiokunta pitää Suomen Romanipoliittisen ohjelman (2009) kansainväliseen toimintaan liittyviä aloitteita hyvinä. On tärkeää, että ehdotettu Suomen kansainvälinen romanistrategia valmistellaan ripeästi. EU-tason toimenpiteistä valiokunta pitää erityisen tärkeänä eurooppalaisen romanistrategian kehittämistä. Valiokunta korostaa, että Suomen tulisi tarjota siihen kokemuksiaan ja hyviä käytäntöjä. Tällaisia ovat mm. syrjinnänvastaisuuden integroiminen muuhun toimintaan ja yhdenvertaisuuden positiivinen edistäminen, ml. koulutuksessa, jossa Suomi on laadullisesti OECD-maiden ensimmäisellä sijalla. Hyvien käytäntöjen kartoituksessa myös muut toimet, kuten mahdollisen erillisen rahaston perustaminen ja yksityissektorin käyttämät toimintamallit, tulisi ottaa huomioon. On tärkeää, että Euroopan unionin Roma Platform -yhteistyöelimen työtapoja kehitetään, jotta romanien osallistumisen vaikuttavuus unionin romanipolitiikkaan lisääntyy.