Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Tarkistettu versio 2.0
Eduskunnan puhemies on 19 päivänä toukokuuta 2006 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän komission ehdotuksesta jäsenmaiden sisäiseksi sopimukseksi koskien EU:n ja AKT-maiden kehitysyhteistyön rahoitusta (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden väliseen kumppanuussopimukseen perustuvan kehitysyhteistyön rahoitus) (U 26/2006 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että valtiovarainvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaostossa.
Hallinto- ja tarkastusjaostossa on ollut kuultavana
yksikön päällikkö Sinikka Antila, ulkoasiainministeriö
Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän (AKT) jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä allekirjoitettiin 23.6.2000 AKT—EY-kumppanuussopimus, ns. Cotonoun sopimus. Sen ensimmäisestä tarkistamisesta sovittiin vuonna 2005 ns. muutetulla Cotonoun sopimuksella.
Yhteistyö AKT-maiden kanssa on perinteisesti ollut keskeinen osa yhteisön kehityspolitiikkaa, mutta Cotonoun sopimusten myötä siitä on tullut osa laajempaa poliittista ja taloudellista kanssakäymistä. Yhteistyötä rahoitetaan vuoden 2007 loppuun saakka 9. Euroopan kehitysrahastosta (EKR), jota on täydennetty edellisistä rahastoista käyttämättä jääneillä varoilla. EKR on toiminut erillisenä rahastona EU:n budjettiin nähden.
Eurooppa-neuvosto teki joulukuussa 2005 päätöksen yhteistyön rahoituksesta vuosille 2008—2013. Päätöstä edelsi keskustelu, tulisiko yhteistyörahoitus sisällyttää budjettiin vai perustaa uusi EKR. Neuvosto päätyi EKR:n kannalle ja summaksi määrättiin 22 682 miljoonaa euroa käypinä hintoina. Jakoperusteeksi määriteltiin Suomen osalta 1,47 prosenttia. Tämän pohjalta komissio antoi maaliskuussa 2006 luonnokset uudeksi muutetun Cotonoun sopimuksen monivuotiseksi rahoituskehykseksi sekä sisäiseksi rahoitussopimukseksi.
Rahoituksen kohdentamisesta sovitaan monivuotisessa rahoituskehyksessä, joka on tarkoitus hyväksyä 1.—2. kesäkuuta AKT—EY-ministerineuvoston päätöksellä Papua-Uudessa-Guineassa. Tämän jälkeen EU:n jäsenmaiden on tarkoitus hyväksyä sisäinen rahoitussopimus. Jäsenmaiden sisäisellä rahoitussopimuksella perustetaan 10. EKR. Komission ehdotuksen mukaan sisäisessä rahoitussopimuksessa sovitaan AKT-maiden kanssa tehtävän kehitysrahoitusyhteistyön lisäksi myös hallintokulujen rahoituksesta sekä merentakaisille maille ja alueille (MMA) annettavasta tuesta. Lisäksi sisäisessä rahoitussopimuksessa määrätään ns. raukeamislausekkeesta. Lausekkeella tarkoitetaan sitä, että 9. EKR:n ja sitä edeltävien EKR:jen varoja ei enää pääsääntöisesti sidota seuraaviin EKR:ihin.
Sisäisen rahoitussopimuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2008. Sitä ennen kaikkien jäsenmaiden on se ratifioitava.
Suomi hyväksyy pääosin komission esityksen sisäiseksi rahoitussopimukseksi. Komission ehdotus erillisestä neuvoston asetuksesta koskien täytäntöönpanosääntöjä on myös Suomen hyväksyttävissä. Suomi tukee sitä, että sopimus varaa jäsenmaille mahdollisuuden yksimielisesti ennen vuoden 2013 loppua päättää jäljelle jäävien sitomattomien varojen budjetisoinnista.
Valtioneuvosto hyväksyy 10. EKR:n kokonaissumman ja Suomea koskevan rahoitusavaimen 1,47 prosenttia. Suomen kokonaisosuus ehdotuksessa sisäiseksi rahoitussopimukseksi on 350,37 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön esittämän laskelman mukaan Suomen maksuosuus pienenisi ehdotettujen kompromissien myötä 333,425 miljoonaan euroon. Suomi kannattaa myös keskustelujen jatkamista neuvostossa 9. EKR:sta säästyvien varojen siirtämisestä 10. EKR:oon.
Suomi pitää tärkeänä, että rahoituskehyksen ja sisäisen rahoitussopimuksen käsittely neuvostossa voitaisiin saattaa päätökseen Itävallan puheenjohtajuuskaudella.
Eduskunta on aiemmin käsitellyt asiaa E-kirjelminä E 41/2005 vp ja E 48/2006 vp.
EU:n ja AKT-maiden välinen yhteistyö on kehityspoliittisesti ja vuonna 2005 annettujen kehitysapusitoumusten toteutumisen kannalta EU:n tärkeä kumppanuusohjelma. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen siitä, että AKT-maille on varmistettava riittävä tuki niille annettujen sitoumusten mukaisesti. Valiokunta pitää myös perusteltuna keskustelujen jatkamista neuvostossa 9. EKR:sta säästyvien varojen siirtämisestä 10. EKR:oon. Tämä edistää mahdollisuuksia saada aikaan rahoituskehyspäätös AKT-maiden kanssa kesäkuussa 2006 pidettävässä AKT—EY-ministerikokouksessa.
Lausuntonaan valtiovarainvaliokunta ilmoittaa,
että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.
Helsingissä 30 päivänä toukokuuta 2006
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut
valiokuntaneuvos Mari Nuutila