Perustelut
Valtiovarainvaliokunta yhtyy valtioneuvoston arvioon Suomen
EU-puheenjohtajakauden lähtökohdista.
Kuten valtioneuvoston selvityksestä ilmenee, alustava
arvio Suomen puheenjohtajakaudella käsittelyyn tulevista
asioista toimitettiin 1.4.2005 eduskunnalle. Tämä asialista-arvio
päivitetään saadun selvityksen mukaan
kuluvan vuoden lokakuussa. Siihen sisällytetään
alustava sektorikohtainen arvio Suomen mielestä tärkeimmistä lainsäädäntöhankkeista
ja muista prioriteeteista. Tässä yhteydessä myös
valtiovarainvaliokunnalla on paremmat edellytykset arvioida
näitä prioriteetteja oman toimialansa osalta.
Valtiovarainministeriössä on edellä todetun aiemman
asialista-arvion pohjalta hahmoteltu alustavia painopistealueita.
Merkittävimmät näistä sisältyvät
jo tämänkertaiseen valtioneuvoston selvitykseen.
Näidenkin osalta Suomen puheenjohtajakauden asialistaan
vaikuttaa merkittävällä tavalla se, miten
hankkeet edistyvät kuluvalla Ison-Britannian
puheenjohtajakaudella ja tulevalla Itävallan puheenjohtajakaudella.
Neuvotteluissa vuosien 2007—2013 rahoituskehyksistä päästiin
Luxemburgin puheenjohtajakaudella varsin pitkälle. Valtioneuvoston
tapaan valiokunta pitää toivottavana, että rahoituskehyksistä päästään
poliittiseen yhteisymmärrykseen jo ennen Suomen puheenjohtajakautta. Mikäli
näin ei käy, neuvottelujen loppuunsaattaminen
tulee olemaan yksi Suomen puheenjohtajakauden tärkeimmistä hankkeista.
Myös tavoite panostaa Lissabonin strategian toteuttamiseen
koko vuoden 2006 ajan on oikea. Tähänastinen Lissabon-toimintaohjelma
on ollut liian laaja. Keskeinen ongelma on ollut myös, että jäsenmaat
eivät ole käytännössä sitoutuneet asetettuihin
tavoitteisiin.
Uudistettu Lissabon-toimintaohjelma keskittyy sellaisiin unionitason
toimiin, joilla voidaan täydentää kansallista
rakennepolitiikkaa. Ohjelman painopiste on Lissabonin strategian
välitarkistuksen mukaisesti kasvun ja työllisyyden
parantaminen. Toimintaohjelma sisältää myös
joukon toimenpiteitä eurooppalaisen tutkimuksen ja innovaatioiden
edistämiseksi.
Suurin osa Lissabonin strategian sisältämistä rakenneuudistuksista
kuuluu kansalliseen toimivaltaan. Valiokunta pitääkin
tärkeänä, että kuluvan syksyn
aikana laaditaan myös kansalliset toimenpideohjelmat. Tietoon,
osaamiseen ja innovaatioihin panostaminen sekä yritysten
yleisten toimintaedellytysten parantaminen tulevat epäilemättä olemaan
myös Suomen oman toimintaohjelman kulmakiviä.
Panostaminen viestintä- ja informaatioteknologiaan
sekä logistiikkaan valtioneuvoston selvityksessä esitetyllä tavalla
on keskeistä Euroopan kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden
parantamisessa.
Valiokunta on todennut jo aiemmissa yhteyksissä (esim. VaVL 3/2005 vp),
että julkisen talouden kestävyys on
perusedellytys vahvalle ja vakaalle talouskasvulle pitkällä aikavälillä. Onkin
tärkeää, että Lissabonin ohjelma
integroidaan selkeästi vakaus- ja kasvusopimukseen. Vakaus-
ja kasvusopimuksen täytäntöönpano
ja Lissabonin strategian seuranta ovat molemmat tärkeä osa
talouspolitiikan koordinointia.
Julkisen sektorin talouden pitkän ajan kestävyyden
ohella vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanossa
kiinnittyy huomio myös keskipitkän aikavälin
tavoitteisiin. Valiokunta kiinnittää huomiota
siihen, että useissa jäsenvaltioissa
on edelleenkin vakava julkisen talouden alijäämä.
Julkisen talouden vakauden kannalta ratkaisevaa tulee olemaan myös,
miten valtioneuvoston selvityksessäkin esille otetut ikääntymisen
nopeasti korostuvat haasteet kyetään ottamaan
huomioon.
Valiokunta kiinnittää huomiota ympäristö-
ja sosiaalitavoitteiden huomioon ottamiseen Suomen puheenjohtajakaudella.
Niitä tulee soveltuvin osin käsitellä työllisyyttä ja
kasvua koskevien tavoitteiden yhteydessä ja näitä tukevina. Kuten
valtioneuvoston selvityksessä on todettu, yhteismarkkinoita
ei avata sosiaaliturvan, terveyden, työntekijöiden
suojelun tai ympäristön kustannuksella. Tässä yhteydessä valiokunta painottaa
myös luonnonvarojen kestävää käyttöä.
Valiokunta pitää myös tärkeänä,
että Suomi ajaa unionissa aktiivista kehityspolitiikkaa
osana YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamista. Unionin ulkosuhteissa
Suomen puheenjohtajakaudella painottuvat erityisesti suhteet Venäjään
sekä transatlanttiset suhteet. Valtioneuvoston selvityksessä on
viitattu myös Suomen kaudella hyväksyttävään
Pohjoisen ulottuvuuden uuteen poliittiseen kehysasiakirjaan. Aiemman kantansa
mukaisesti valiokunta katsoo, että tässä yhteydessä on
turvattava myös Pohjoisen ulottuvuuden riittävä rahoitus
hyödyntäen unionin eri rahoituslähteitä.