Perustelut

Valtioneuvosto on valtiovarainvaliokunnan mielestä aivan aiheellisesti kiinnittänyt huomiota unionin valvontajärjestelmien tehostamiseen. Yhteisön sisäisen valvonnan kehittäminen ja yhtenäinen tarkastusmalli epäilemättä toimisivat tähän suuntaan. Valtiovarainvaliokunnan mielestä tarvittaisiin myös luotettava kirjanpitojärjestelmä. Valiokunta on lausunnoissaan useana vuonna kiirehtinyt komission kirjanpitouudistusta. Tätä ei kuitenkaan eri syistä ole saatu vielä aikaiseksi. Tämänkertaisesta tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksesta käy ilmi, ettei kirjanpitojärjestelmää aiempien vuosien tapaan ole suunniteltu antamaan varmuutta siitä, että yhteisön kaikki omaisuuserät on viety kirjanpitoon.

Tilintarkastustuomioistuin ei ole vielä kertaakaan antanut myönteistä DAS-lausumaa EU:n koko varainkäytöstä. Lausumamenettely luotiin EU:n tilintarkastukseen Maastrichtin sopimuksella ja otettiin käyttöön vuonna 1994. Myöskään vuodelta 2003 tilintarkastustuomioistuin ei mielestään voi saada riittävää varmuutta lähinnä maatalouden tukirahaston ja rakennerahastojen toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta jäsenmaissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yli 80 prosenttia EU:n menoista ei saa myönteistä tilintarkastuslausumaa. Ainakin osittain tämä johtuu EU:n valitsemasta hajautetusta hallintotavasta. Kuten valiokunta jo vuosi sitten edellisestä kertomuksesta antamassaan lausunnossa VaVL 8/2004 vp totesi, toistuvat huomautukset samoista asioista ilman, että mitään olennaista olisi tapahtunut, eivät anna hyvää kuvaa EU:n järjestelmästä.

Unionin omista varoista (tuloista) 77 prosenttia pohjautuu arvonlisäveroon ja bruttokansantuloon. Näiden perustana olevia tietoja ei voida tarkastaa suoraan. Tilintarkastustuomioistuin onkin asettanut tietojen luotettavuuden kyseenalaiseksi. Tuomioistuin suosittaa, että komission on lisättävä tarkastustoimia näiden omien varojen merkittävimmän lähteen laskennan luotettavuuden lisäämiseksi. Unionin laajennuttua valtiovarainvaliokunta pitää tätä suositusta erityisen tarpeellisena. Tulojen perustana olevat laskentakäytännöt on saatettava yhdenmukaisiksi sekä vanhoissa että uusissa jäsenmaissa. Huolestuttavana valiokunta pitää tietoa, että tilintarkastustuomioistuimella ei ole tämän tarkastusalueen vaatimaa erityisosaamista.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekee jäsenmaihin lukuisia tarkastuskäyntejä vuosittain. Osa näistä tarkastuskäynneistä kohdistuu esimerkiksi maatalouden suorien tukien valvontaan. Tarkastukset kohdistuvat lähinnä komission toimintaan ja komission säädösten ja ohjeistuksen toimivuuteen. Komissio saa käyttöönsä tarkastusten tulokset, mitkä voivat käytännössä johtaa rahoitusoikaisuihin. Suomen osalta rahoitusoikaisujen määrät ovat toistaiseksi olleet varsin pieniä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan pikkutarkkuus ja kohdentuminen kokonaisuuden kannalta epäolennaisiin seikkoihin on tarkastuksissa kuitenkin lisääntymässä. Periaatteessa pienetkin poikkeamat saattavat tulevaisuudessa johtaa huomattavaankin takaisinperintään. Valiokunta pitää parempana neuvonnan tehostamista ja valvontaresurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Suurin EU-jäsenyyden aikainen yksittäinen muutos tapahtuu parhaillaan, kun EU:n maatalouspolitiikan uudistusta pannaan toimeen. Valiokunta pitää tärkeänä, että valvonnan järkiperäistämisellä henkilöstölisäykset voitaisiin pitää kohtuullisina.

Ecofin-neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta Euroopan parlamentin on määrä huhtikuun loppuun mennessä päättää komissiolle mahdollisesti myönnettävästä vastuuvapaudesta talousarvion toteuttamisesta. Vuosi sitten valtiovarainvaliokunta katsoi, että Suomen tulee jo neuvostovaiheessa vaikuttaa siten, että suosituksia voidaan tiukentaa aiempiin vuosiin nähden. Jatkuvuuden turvaamiseksi suositusten toteutumista tulee myös seurata ja ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli poikkeamia havaitaan. Saadun selvityksen mukaan Suomi on kiinnittänyt huomiota näihin kysymyksiin. Suomen ja Itävallan tulevilla puheenjohtajuuskausilla on tarkoituksena painottaa tilintarkastustuomioistuimen havaintojen tehokkaampaa hyödyntämistä budjettiprosessissa. Virkamiestasolla on jo sovittu asian ottamisesta vuoden 2006 puheenjohtajuusohjelmaan.