Perustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna.
Esityksen taustaa
Esitys kuuluu eduskunnan käsiteltävänä olevaan kokonaisuuteen,
jolla liikenteen verotusta kehitetään hallitusohjelmassa
sovituin tavoin. Vireillä ovat parhaillaan autoverolain
ohella myös vuotuisen ajoneuvoveron ja liikenteen polttonesteiden
valmisteverojen muutosesitykset. Niillä kaikilla pyritään
fiskaalisten vaikutusten lisäksi tehostamaan ympäristöohjausta
liikenteessä. Tämä on välttämätöntä,
jotta päästökaupan ulkopuolisia
aloja koskeva vaativa kansallinen päästövähennystavoite
voidaan saavuttaa.
Liikenne on keskeinen päästökaupan
ulkopuolinen ohjauskohde, koska sen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on
noin viidennes. Tieliikenteen osuus tästä on
taas noin 80 prosenttia. Autoiluun kohdistuvilla ohjaustoimilla
on siten kaikkiaan suuri merkitys.
Valiokunta pitää esityksen lähtökohtia
näistä syistä perusteltuina.
Autoverolaki on puolestaan keskeinen vero-ohjauksessa, koska
se kohdistuu auton hankintaan. Se heijastuu sitä kautta
myös auton käyttöön liittyvään
vero-ohjaukseen. Valiokunta pitää myös
sen vuoksi tärkeänä tarkastella nykyisen
verotaulukon vaikuttavuutta.
Vero-ohjauksen merkitystä korostaa lisäksi se,
että autovero vaikuttaa suoraan ajoneuvon hintaan ja että hinta
on kuluttajille tärkein ajoneuvon valintaan vaikuttava
peruste. Ilman taloudellista ohjausta pelkillä ympäristönäkökohdilla
on sen sijaan selvitysten mukaan vain vähän merkitystä kuluttajilleTrafi:
Ympäristöystävällinen autoilu,
Tutkimuksia ja selvityksiä 5/2009 ja Tutkimus
ympäristöystävällisestä autoilusta,
Trafin julkaisuja 17/2011.. Valistus tai muut vastaavat
toimet eivät siis riittäisi yksinään
ohjauksen keinoiksi.
Vaikka autovero on kansallinen veromuoto, sen päästöperusteita
on syytä tarkastella valiokunnan mielestä myös
EU:n henkilö- ja pakettiautoja koskevien kunnianhimoisten
päästötavoitteiden
valossa. EU on asettanut nimittäin tavoitteeksi, että uusien
henkilöautojen hiilidioksidipäästöt
pudotetaan vuoteen 2015 mennessä keskimäärin
tasolle 130 g/km ja tasolle 95 g/km vuoteen 2020
mennessäEuroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 443/2009
päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille
osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa
kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseksi.. Vastaavat tavoitteet uusille
kevyille hyötyajoneuvoille ovat 175 g/km vuoteen
2016 mennessä ja 135 g/km pitkällä aikavälilläEuroopan
parlamentin ja neuvoston asetus päästönormien
asettamisesta uusille kevyille hyötyajoneuvoille (KOM(2009)593)..
Suuntaus on siis joka tapauksessa kohti alenevia päästötasoja
lähivuosina.
Kotimainen kehitys
Esitys perustuu tietoihin, joiden mukaan uusien autojen keskimääräiset
hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet
Suomessa vuoden 2008 päästöperusteisen
autoveron käyttöönoton jälkeen
yli 17 prosenttiaVastaavaa muutosta ei ole tapahtunut käytettynä tuoduilla
henkilöautoilla eikä uusilla pakettiautoilla.
Niiden keskimääräiset päästötasot
ovat edelleen korkeita eli hieman alle 200 g/km käytetyillä henkilöautoilla
ja 210 g/km uusilla pakettiautoilla. . Keskimääräinen
päästötaso uusilla henkilöautoilla
on nyt 145 g/km, kun se oli aiemmin lähes
180 g/km, mitä pidettiin uudistuksen tekoaikaan
myös nykyisen lineaarisen verotaulukon taitepisteenä.
Uusien henkilöautojen keskimääräinen
veroprosentti on laskenut vastaavasti neljä prosenttiyksikköä 26,5
prosentista 22,5 prosenttiin. Tämä on laskenut
osaltaan myös autoveron tuottoa.
Päästöjen ja verotuottojen yhteyttä arvioidaan
yleisesti siten, että yhden gramman alenema keskimääräisissä hiilidioksidipäästöissä
alentaa
verotuottoja 5—6 milj. euroa. Olettamana pidetään
silloin noin miljardin euron vuotuista autoveron tuottoa.
Esityksessä on pidetty realistisena kehitystä, jossa
keskimääräinen päästö alenee
viisi grammaa vuodessa. Autoveron tuotto alenisi silloin vuosittain
noin 25—30 milj. euroa ilman verotasoon tehtäviä muutoksia.
Esitys on siis tärkeä myös tulevien verotuottojen
turvaamiseksi.
Valiokunta tukee näillä perusteilla ehdotuksia
muuttaa verotaulukon rakennetta nykyistä ohjaavammaksi
ja tarkistaa verotasoja tuottovaikutuksen korjaamiseksi.
Verotaulukon rakennemuutos
Nykyistä lineaarista verotaulukkoa on siis tarkoitus
laajentaa ala- ja yläpäästä.
Lisäksi sen muotoa muutettaisiin niin, että vero-ohjaus
kohdistuu kysytyimpien ajoneuvojen edustamiin päästöluokkiin.
Taulukon uusi taitepiste olisi 110 g/km, jolloin verotaulukko
säilyttäisi ohjausvaikutuksensa myös
nopean teknisen kehityksen oloissa useita vuosia.
Nämä valinnat ovat valiokunnan mielestä perusteltuja.
Vaikka uusi taulukko muuttuisi lineaarisesta logistiseksi, se
perustuisi edelleen periaatteeseen, jossa jokainen päästögramma
vaikuttaa veron määrään. Valiokunta
pitää tätä mallin ohjausvaikutuksen
ja ymmärrettävyyden kannalta keskeisenä tekijänä.
Koska veroprosentti ilmoitetaan prosentin kymmenyksen tarkkuudella,
veron määrä voi pyöristyksen
vuoksi olla paikoin sama peräkkäisillä grammamäärillä.
Tämä ei kuitenkaan heikennä valiokunnan
käsityksen mukaan mallin yleistä ymmärrettävyyttä. Samoin
asiakasviestinnän kannalta on epäolennaista se,
että hiilidioksidigramman arvo vaihtelee hieman
eri päästöluokissa vero-ohjauksen tehokkuuden
takaamiseksi.
Esityksen tavoitteita ei saavutettaisi myöskään
muuttamalla pelkästään nykyisen lineaarisen
taulukon kulmakerrointa. Suurimmat korotukset kohdistuisivat silloin
suuripäästöisiin ajoneuvoihin, joita
tuodaan Suomeen vain vähän. Ohjaus kohdistuisi
silloin yksittäisiin ajoneuvoihin, joiden merkitys kokonaispäästöjen
tai verotuottojen kannalta on vähäinen. Veromalli
ei myöskään kannustaisi tehokkaasti hankkimaan mahdollisimman
vähäpäästöisiä autoja,
koska erot veron osuuksissa olisivat melko pienet. Nyt ehdotetussa
logistisessa taulukossa nämä puutteet on voitu
välttää.
Esityksessä on säilytetty myös järjestelmän neutraalisuus
ajoneuvo- tai polttoainetekniikoiden suhteen. Veromalli ei siis
rajaa eikä arvota eri tekniikoita, mikä lisää järjestelmän
avoimuutta, joustavuutta ja ymmärrettävyyttä.
Tämän kanssa ei ole ristiriidassa se, että yksinomaan
sähköllä käyvät ajoneuvot
sijoitetaan lakiin otettavalla nimenomaisella säännöksellä alimpaan
päästöluokkaan. Se on sinänsä perusteltua,
koska sähköautoista ei aiheudu ajon aikana lainkaan
hiilidioksidipäästöjä. Poikkeussäännös
johtuu siitä, ettei sähköautoille tarvitse
ilmoittaa ominaispäästöjä EU:n
tyyppihyväksyntää koskevan lainsäädännön
mukaan. Verotus perustuisi siten auton massaan, mikä johtaisi
selvään yliverotukseen akkujen suuren painon vuoksi.
Ehdotettu ratkaisu on valiokunnan mielestä perusteltu.
Se vastaa myös nykyistä verotuskäytäntöä.
Tasokorotus
Ehdotetulla tasokorotuksella halutaan korjata keskimääräisten
hiilidioksidipäästöjen alenemisesta
johtuva verotuottojen lasku. Korotukset tehostaisivat myös
uuden verotaulukon ohjausvaikutusta edellä todetuin tavoin.
Muutosten arvioidaan lisäävän
vuotuisia verotuottoja noin 90 milj. euroa olettaen, että kysyntä vastaa
tähänastista kehitystä.
Tasokorotus nostaisi keskipäästöisen
(145 g/km) uuden henkilöauton veroa noin kaksi
prosenttiyksikköä nykyisestä eli 22,6
prosentista 24,8 prosenttiin. Korotuksen vaikutus esimerkiksi 30 000
euron hintaiseen autoon olisi noin 650 euroa. Suurimmat korotukset
painottuisivat yli 200 g/km hiilidioksidia päästäviin
autoihin, joiden verotaso nousisi kuusi seitsemän prosenttiyksikköä.
Käytettynä maahan tuotavien autojen keskimääräinen
veroprosentti nousisi vastaavasti noin viisi prosenttiyksikköä.
Muutokset koskevat myös pakettiautoja, joihin sovelletaan
samaa päästöperusteista verotusta ja
verotaulukkoa kuin henkilöautoihin. Tavarankuljetukseen
tarkoitettujen pakettiautojen veroprosenttiin voidaan kuitenkin
tehdä ajoneuvon kokonaismassan perusteella määräytyvä vähennys.
Sen tarkoituksena on ohjata pakettiautojen kysyntää kuljetustarpeen
kannalta tarkoituksenmukaiseen kalustoon. Tätä vähennystä esitetään
korotettavaksi keskimäärin kolme prosenttiyksikköä.
Pakettiautojen veroprosentti nousisi kuitenkin keskimäärin
kolme prosenttiyksikköä.
Valiokunta pitää ehdotettuja korotuksia kohtuullisina
ja verotuottojen kannalta perusteltuina. Arvioinnissa on tärkeää muistaa
myös se, että auton ostaja voi itse vaikuttaa
valinnoillaan verotasoon. Tämä koskee
myös pakettiautoja, koska verotus suosii kaikissa kokoluokissa vähän
polttoainetta kuluttavia malleja. Autoveron tulonjakovaikutuksia
on muutoin vaikea kuvata, koska veroasteikko on laaja ja autojen hintavaihtelu
suuri. Kysymys on myös kertaverosta, joten johtopäätökset
olisivat myös tähän nähden
rajallisia.
Taksialennus
Taksiliitto on arvioinut, että verotason muutokset
nostavat tyypillisten taksiajossa käytettävien autojen
veroja 100—5 000 euroa. Suurin nousu kohdistuu
erikoiskuljetuksissa käytettäviin tilatakseihin.
Taksiliitto on esittänyt sen vuoksi, että autoverolain
28 §:ssä tarkoitettua yleistä, 9 600
euron suuruista taksialennusta korotetaan 1 000 eurolla
ja erikoisvarusteltuja tilatakseja koskevaa korotettua 12 000
euron alennusta 4 000 eurolla.
Valiokunta pitää perusteltuna tarkistaa erikoisvarusteltuja
tilatakseja koskevaa alennusta. Valiokunta ehdottaa, että sitä korotetaan
3 000 eurolla 15 000 euroon. Tämä tukee
asianmukaisen ja turvallisen kaluston hankintaa ja käyttöä erityisesti
kuntien erityiskuljetuksissa ja yleisemmin haja-asutusalueilla.
Valiokunta ei sen sijaan pidä tarpeellisena korottaa
yleistä taksialennusta ympäristöohjauksen
ylläpitämiseksi myös taksiliikenteessä.
Nykyinen autovalikoima antaa mahdollisuuden valita myös
vähäpäästöisiä malleja
ammattikäyttöön. Taksialennusta ei myöskään
pienennetty vuonna 2008, kun autoveron tasoa alennettiin yleisesti
päästöperusteiseen verotukseen siirryttäessä.
Muut ehdotukset
Valiokunnalla ei ole huomautettavaa esitykseen siltä osin
kuin siinä on kysymys teknisluontoisista tai rekisteröityjä asiamiehiä koskevista
vähäisistä muutoksista.
Valiokunta puoltaa myös ehdotettua voimaantuloa huhtikuun
alusta 2012.