Perustelut
Valiokunta toteaa, että valtioneuvoston asialista-arvio
on tässä vaiheessa lähinnä kuvaileva, sillä lähtökohtana
on luonnollisesti arvio Itävallan puheenjohtajuuskaudelta
siirtyvistä vireillä olevista hankkeista ja Suomen
kaudelle osuvista kansainvälisistä kokouksista.
Ympäristösektori tulee todennäköisesti
muodostumaan laajaksi. Merkittävä piirre näyttäisi
myös olevan merkittävien ympäristölainsäädäntöhankkeiden
(kuten REACH) lisäksi useiden horisontaalisten ja strategisten
ympäristökysymysten käsittelyn aloittaminen
(temaattiset strategiat) tai välitarkastelu (6. ympäristöohjelma,
ilmastonmuutos). Myös poliittinen keskustelu uuden sukupolven
ympäristöpolitiikasta alkaa vuoden 2006 aikana.
Keskeisiksi painopistealueiksi Suomen puheenjohtajakaudella
on alustavasti nostettu ilmastonmuutos, biodiversiteetti, kuudennen
ympäristöohjelman mahdollinen välitarkastelu
sekä ilmanlaatua, jätteitä ja luonnonvaroja
sekä meriympäristöä koskevat
temaattiset strategiat. Valiokunta pitää alustavia
valintoja oikeansuuntaisina todeten, että priorisointimahdollisuuksiin vaikuttaa
lopulta huomattavasti se, miten asioissa päästään
Itävallan puheenjohtajakaudella eteenpäin. Valiokunta
kiinnittää kuitenkin huomiota erityisesti seuraaviin
näkökohtiin.
Itämerta voidaan unionin laajenemisen jälkeen
pitää lähes EU:n sisämerenä.
Tästä huolimatta on tosiasia, että Itämeren
suojelukysymyksistä ovat kiinnostuneet lähinnä alueen
rantavaltiot. Valiokunta pitää tärkeänä,
että Suomi puheenjohtajakaudellaan nostaa aktiivisesti esiin
Itämeren suojelutoimenpiteiden lisäämisen
tarpeen. Mahdollisuus tähän voi nousta pohjoisen
ulottuvuuden toimintaohjelman yhteydessä tai esimerkiksi
meriympäristöä koskevan temaattisen strategian
käsittelyn yhteydessä.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on keskeisesti esillä sekä EU:n
sisäisessä työssä että kansainvälisellä tasolla.
EU:n edelläkävijän aseman säilyttäminen
ja vahvistaminen edellyttävät vahvaa panostusta
monella tasolla. Erityinen haaste on EU:n vuoropuhelu kolmansien
maiden kanssa. Valiokunta painottaa tavoitetta aktiivisesti edistää monenkeskisen
sopimusjärjestelyn aikaansaamista vuoden 2012 jälkeiselle
ajalle, jossa kaikki kehittyneet maat ja välttämättömät
kehitysmaat ovat mukana, jotta voidaan saavuttaa EU:n hyväksymä ilmaston
lämpenemisen pysäyttämisen tavoite (enintään
2 astetta).
Valiokunta pitää sekä ilmastonmuutoksen
hillitsemisen että kestävän kehityksen
tavoitteiden kannalta keskeisenä nykyistä suurempaa
panostusta ympäristöteknologioiden edistämiseen. Lissabonin
strategiassa painotetaan ympäristöteknologioiden
edistämistä, mutta toimenpiteet jäävät
kansalliselle tasolle, eikä EU:n tasolle esitetä toimenpiteitä.
Valiokunta katsoo, että ympäristö- ja
kilpailukykytavoitteiden kannalta olisi perusteltua edistää eurooppalaista
uusien teknologioiden tutkimusta ja tuotekehitystä, jotta
eurooppalaiset huippututkijat ja hyödyt jäävät
Eurooppaan. USA on toistaiseksi valinnut ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
teknologiakehitykseen panostavan toimintamallin, mikä voi johtaa
eurooppalaisen tutkimuksen jälkeen jäämiseen.
Suomen tulisi siksi nostaa asia vahvasti esille esimerkiksi Lissabonin
strategian, kuudennen ympäristöohjelman välitarkastelun
tai tutkimuksen 7. puiteohjelman yhteydessä.
Suomella on myös hyvät edellytykset edistää kestävän
kulutuksen ja tuotannon tavoitteita, sillä kesäkuussa
valmistunut toimikunnan mietintö (Kestävän
kehityksen ja tuotannon toimikunta (KULTU); Vähemmän
enemmästä ja paremmin. Ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi
16.6.2005) tarjoaa sille hyvän perustan. Meillä on
siten korkeatasoista osaamista eri strategiatöihin; muun ohella
erityisesti uusiutuvien luonnonvarojen kestävästä käytöstä.
Valiokunta kiinnittää huomiota tarpeeseen
pitää aktiivisesti yllä ympäristönäkökohtien
yhdentämistä kaikkeen unionin toimintaan (ns. Cardiff-prosessi).
Suomen erityinen vahvuus on unioniasioiden valmistelu eri ministeriöiden
välisessä tiiviissä yhteistyössä.
Suomen tulee puheenjohtajakaudellaan edistää tämän
toimintamallin ulottamista neuvoston eri kokoonpanojen toiminnan
kehittämiseen.