Perustelut

Ympäristövaliokunta on käsitellyt valtioneuvoston selvitystä oman toimialansa osalta. Kevätraportissa todetaan, että jäsenvaltioiden toimet ympäristönsuojelussa ovat olleet yleisesti ottaen riittämättömiä. Huolestuttavaa on se, että talouskasvun ja ympäristöhaittojen lisääntymisen välistä yhteyttä ei ole muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen osalta onnistuttu katkaisemaan. Myöskään liikenteen kasvun ja liikenteen ympäristöhaittojen kasvun välistä yhteyttä ei ole pystytty katkaisemaan. Edelleen kehityssuuntaukset maaperän eroosion, biologisen monimuotoisuuden vähenemisen sekä ilman ja veden laadun osalta ovat raportin mukaan huolestuttavia.

Raportissa todetaan tilanne Lissabonin strategian tavoitteiden toteuttamisesta, mutta ei esitetä, miten tilannetta voitaisiin kohentaa. Politiikkatoimien puuttuessa kannanottojen muodostaminen perustuu lähtökohtiin eli Lissabonin Göteborgin kestävän kehityksen strategialla täydennettyyn strategiaan.

Valiokunta yhtyy valtioneuvoston näkemykseen kestävän kehityksen sisällyttämisestä riittävän laaja-alaisesti Lissabonin strategian tavoitteisiin ja kevätraportin ympäristöosuuden kehittämis- ja syventämistarpeesta. Komission vuotuista ympäristöraporttia tulee voida hyödyntää paremmin myös Lissabonin strategiaan sisältyvän ympäristöosuuden tarkastelussa siten, että ympäristönäkökulma ei ole taloudelle alisteinen. Talouden ja ympäristön välisiä synergiaetuja olisi käytettävä paremmin hyväksi. Useiden eri selvitysten mukaan korkeatasoinen ympäristöpolitiikka ja -osaaminen parantavat kilpailukykyä. Suomi on tästä hyvä esimerkki.

Raportin mukaan Göteborgin kestävän kehityksen strategian arviointi on määrä tehdä EU:n tasolla vuoden 2004 loppuun mennessä. Arvioinnin eriyttämistä Lissabonin strategiasta ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, koska kestävän kehityksen strategia on sisällytetty Lissabonin strategiaan ja on siten osa sitä. Kestävää kehitystä ei tule irrottaa kilpailukykystrategiasta, vaan sisällyttää se yhä kiinteämmäksi osaksi sitä. Kestävä kehitys on luonnollinen osa kilpailukykystrategiaa.

Talouden ja ympäristön välisiä synergiaetuja hyödyntämällä taloudellista kasvua voitaisiin edistää ja samalla minimoida ympäristöhaittoja. Komissio on jo ottanut käyttöön vaikutuksenarvioinnin, jota käytetään kaikkiin merkittäviin ehdotuksiin. Kilpailukyvyn ja ympäristönsuojelun parantamiseksi myös neuvoston ja Euroopan parlamentin tulisi arvioida vaikutukset muuttaessaan merkittävästi komission ehdotuksia. Vaikutusten arvioinnin tulisi kattaa vaikutukset talouteen, työllisyyteen ja ympäristöön. Uutta vaikutusten arviointia on jo käytetty esimerkiksi yhteisön kemikaalilainsäädännön uudistustyössä, ns. REACH-asetusehdotuksen valmistelussa. Ehdotuksessa onkin pyritty tasapainoiseen lopputulokseen sekä ympäristönsuojelun että taloudellisten toimijoiden kannalta. Valiokunta kuitenkin korostaa, että ympäristö- ja terveystavoitteet tulee perustamissopimuksen mukaan asettaa tavoitteiden ristiriitatilanteessa selkeästi tavaroiden vapaan liikkuvuuden edelle. Asetusehdotusta voidaan tämä lähtökohta säilyttäen edelleen kehittää siten, että toimenpiteet kohdistetaan ensisijaisesti ympäristöturvallisuuden kannalta keskeisimpiin seikkoihin.

Valiokunta korostaa myös sitä, että taloudellisen kasvun ja lisääntyvien ympäristöhaittojen irtikytkennän lähtökohdan ohella tulee muistaa YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa Johannesburgissa tehty sitoutuminen nykyisen luonnonvarojen vähenemisen suunnan kääntämiseen niin pian kuin mahdollista mutta ilman vuosilukutavoitetta. Valmisteltavan EU:n luonnonvarastrategian tulee perustua absoluuttiseen vähentämistavoitteeseen ja luonnonvarojen käytöstä aiheutuvien ympäristövaikutusten hallinnan tulee sijoittua hierarkkisesti vasta tämän lähtökohdan jälkeen.

Valiokunta toteaa tyydytyksellä, että komissio on esittänyt konkreettisen toimintasuunnitelman ympäristöteknologian edistämiseksi. Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää voimakasta panostusta ympäristöteknologiaan. Ympäristöteknologian kehittäminen luo uusia mahdollisuuksia luonnonvarojen kestävälle käytölle, liiketoiminnalle ja työllisyydelle sekä vahvistaa kilpailukykyä.

Rakenneindikaattorien kehittäminen mahdollistaisi EU:n eri jäsenvaltioiden tilanteen paremman analysoimisen. Kevätraporttiin sisällytetyistä indikaattoreista ainoastaan kolme, kasvihuonekaasupäästöt, talouden energiaintensiteetti ja rahtiliikenteen määrä / BKT, ovat ympäristöindikaattoreita. Valiokunta pitää valtioneuvoston tavoin tärkeänä luonnon monimuotoisuutta kuvaavan indikaattorin sisällyttämistä raporttiin jatkossa ja indikaattoreiden kehittämistä mahdollisuuksien mukaan muutoinkin.