​Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

Alkavan viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia. Keskeisinä aiheina on muun muassa EU:n energiasiirtymä, hyödykkeiden kuljetus Ukrainan ja Moldovan sekä EU:n välillä, lobbaaminen ja työntekijöiden oikeudet kuljetuspalveluyhtiö Uberin yhteydessä, älykkäät liikennejärjestelmät, sukupuolten tasa-arvon viikko, sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden ja EU:n välinen kokous.

Komissiolta odotetaan saasteettomuuspaketin ja pikamaksusääntelyn käsittelyä.

EU:n neuvostoissa kokoontuvat ympäristöneuvosto (maanantaina), sekä liikenne- televiestintä ja energianeuvoston energia-aiheisiin liittyen (tiistaina). Lisäksi kokoontuvat EU:n puolustusvoimien komentajat (maanantaista tiistaihin), EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön ulkoministerit (torstaina), ja EU:n kauppaministerit epävirallisessa kokouksessa (sunnuntaista maanantaihin 31. lokakuuta).

Viime viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa vaihtoehtoiseen latausinfrastruktuuriin, merenkulun päästövähennyksiin ja EU:n vuoden 2023 budjettiin. Parlamentti tuomitsi Burkina Fason vallankaappauksen, esitti, etteivät Venäjän miehittämillä alueilla myönnetyt Venäjän passit kelpaisi EU:ssa, tuomitsi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan väkivallan, päätti olla hyväksymättä Frontexin vastuuvapautta vuoden 2023 budjetista, vaati Romanian ja Bulgarian pääsyä täysimittaisesti Schengen-alueen piiriin, vahvisti kantansa COP27-ilmastokokoukseen sekä ilmaisi kriittisen infrastruktuurin suojelun olevan välttämätöntä. Lisäksi parlamentti myönsi Saharov-palkinnon Ukrainan kansalle ja Daphne Caruana Galizia -palkinnon Clement di Romalle ja Carol Valadelle. Perussopimusvaliokunnan (AFCO) uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Salvatore De Meo (EPP, IT).

Komissio julkaisi työohjelmansa vuodelle 2023, uuden ehdotuksen energian hintojen laskemiseksi, ehdotuksen kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi sekä toimintasuunnitelman digitaaliteknologioiden hyödyntämiseksi energia-alalla. Lisäksi komissio ilmoitti lisätuesta Ukrainalle.

Eurooppa-neuvoston kokouksessa aiheina olivat muun muassa energia, Ukraina ja Iran. EU:n neuvostoissa yleisten asioiden neuvosto keskusteli perussopimusten ja EU:n vaalilain uudistamisesta. Ulkoasiainneuvosto päätti kahdesta pakotekokonaisuudesta iranilaisille tahoille, lisäaseavusta Ukrainalle, uudesta sotilaallisesta avustusoperaatiosta Ukrainan asevoimien tukemiseksi, sekä valvontatehtävästä Armenian ja Azerbaidžanin rajalle.

Muissa uutisissa Alankomaat ja Ranska ilmoittivat irtisanoutuvansa Euroopan energiaperuskirjasta.

1. Parlamentissa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia, keskeisinä aiheina muun muassa:

EU:n energiasiirtymä. Budjetti- (BUDG) ja talousvaliokunnat (ECON) äänestävät EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen säännöistä REPowerEU-suunnitelman toimenpiteiden sisällyttämiseksi olemassa oleviin jäsenmaiden kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin (tiistaina).

Ukraina ja Moldova: hyödykkeiden kuljetus. Liikennevaliokunta (TRAN) äänestää EU:n, Ukrainan ja Moldovan välisestä sopimuksesta hyödykkeiden valtiorajat maateitse ylittävästä kuljetuksesta. Ukrainan osalta sopimukseen sisältyy myös ukrainalaisten ajolupien ja ammatillisen osaamisen todistusten tunnustaminen (keskiviikkona).

Uber, lobbaaminen ja työntekijöiden oikeudet. Työllisyysvaliokunta (EMP) järjestää julkisen kuulemiseen kuljetuspalveluyhtiö Uberiin liittyvästä tietovuodosta (niin sanottu Uber files), lobbaamisesta ja työntekijöiden oikeuksista (tiistaina).

Älykkäät liikennejärjestelmät. Liikennevaliokunta (TRAN) äänestää päivityksestä älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevista EU:n säännöistä liikenteen digitalisaatiota kehittääkseen (keskiviikkona).

Sukupuolten tasa-arvon viikko. Naisten oikeuksien valiokunnan (FEMM) aloitteesta parlamentti järjestää kolmannen Euroopan sukupuolten tasa-arvon viikon. Useat valiokunnat järjestävät keskusteluita sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta, aiheinaan politiikan saavutukset ja epäonnistumiset sukupuolten tasa-arvon suhteen, sekä naisten oikeuksien toteutuminen kaikilla EU:n politiikan osa-alueilla (maanantaista torstaihin).

AKT-EU-kokous. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden ja EU:n välinen 42. parlamentaarinen yhteiskokous meppien sekä 78 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maan parlamentaarikkojen kesken kokoontuu Maputossa, Mosambikissa. Keskustelun aiheina ovat muun muassa Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset ruokaturvaan, sekä terrorismin vastainen taistelu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (lauantaista keskiviikkoon 2. marraskuuta).

Tarkempi ohjelma: Euroopan parlamentin viikkokatsaus

Päivittyvä lista Euroopan parlamentin valiokunnissa käsittelyssä olevista töistä (pdf)

VIIME VIIKOLLA EUROOPAN PARLAMENTISSA

55-valmiuspaketti: parlamentti hyväksyi kantansa vaihtoehtoiseen latausinfrastruktuuriin ja merenkulun päästövähennyksiin

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona 19. lokakuuta kantansa 55-valmiuspakettiin kuuluviin lakiesityksiin merenkulun päästöistä sekä vaihtoehtoisesta latausinfrastruktuurista (sähkölataamisen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten vedyn infrastruktuuri autoille, rekoille, junille ja lentokoneille). Hyväksyttyjen kantojen mukaan latauspisteitä lisättävä nopeammin EU:n pääteille, lataamisen ja tankkaamisen tulee olla helppoa ja edullista sekä merenkulun päästöjä tulee leikata, siten että Suomelle tärkeän talvimerenkulun erityisolot otetaan huomioon.

Koskien latausinfrastruktuuria, parlamentin kannan mukaan EU:n pääteillä on oltava ainakin yksi henkilöautojen sähkölatauspiste 60 kilometrin välein vuoteen 2026 mennessä. Sama vaatimus koskisi myös rekkojen ja bussien tehokkaampia latauspisteitä, mutta vain TEN-T-runkoverkossa. Sääntöihin on poikkeuksia muun muassa syrjäseutuja ja harvaan liikennöityjä teitä varten: jos tiellä mitataan alle 1500 autoa päivässä, sille voi anoa poikkeuksellista 100 kilometrin vähimmäisetäisyyttä. Mepit myös ehdottavat vetytankkauspisteiden lisäämistä EU:n pääteille 100 kilometrin välein (komissio esitti 150 kilometrin vähimmäisetäisyyttä) ja tämän toteuttamista nopeammin, jo vuoteen 2028 mennessä vuoden 2031 sijaan. Sähkö- ja vetytankkaamisen on oltava avointa kaiken merkkisille ajoneuvoille, ja maksamisen tulee olla helppoa, todetaan parlamentin kannassa. Latauspisteillä on näytettävä hinta kilowattituntia kohden ja vetytankkauspisteillä hinta kiloa kohden, jotta ne ovat vertailtavissa. Lisäksi mepit haluavat, että EU perustaa vuoteen 2027 mennessä vaihtoehtoisten polttoainedatan yhteyspisteen, jonka kautta tieto saatavuudesta, odotusajoista ja hinnoista eri asemilla olisi saatavilla.

Koskien merenkulkua, parlamentti haluaa, että merenkulkusektorin päästöjä leikataan 2 % vuoteen 2025 mennessä, 20 % vuoteen 2035 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 2020 tasosta (komission ehdotuksessa leikkausten taso oli 13 % ja 75 %). Uudet säännöt koskisivat aluksia, joiden bruttovetoisuus on vähintään 5000 tonnia, sillä ne tuottavat 90 % EU:n merenkulun hiilidioksidipäästöistä. Säännöt koskisivat kaikkea energiankäyttöä EU-satamissa tai matkalla niiden välillä, ja puolta energiankäytöstä, jos matkan lähtö- tai päätepiste on EU:n ulkopuolella tai sen uloimmilla alueilla. Lisäksi mepit asettivat tavoitteeksi 2 %:n uusiutuvan polttoaineen osuuden ja velvoittivat alukset (rahti- ja matkustaja-alukset) käyttämään satamasta saatavaa virtaa, kun ne ovat EU:n pääsatamissa, vuodesta 2030 alkaen. Tämä muutos vähentäisi huomattavasti ilmansaasteita satamien lähellä.

Parlamentin kanta vuoden EU:n vuoden 2023 budjettiin

Parlamentti hyväksyi viikolla myös kantansa vuoden 2023 budjettiin. Parlamentti ehdottaa vuoden 2023 kokonaisbudjetiksi 187,3 miljardia euroa. Parlamentti myös ehdottaa EU:n neuvostoa yli 850 miljoonaa euroa korkeampaa tasoa joukolle EU:n ohjelmia, erityisesti siinä valossa, jotta voitaisiin paremmin käsitellä Ukrainan sodan seurauksia. Keskeisimpiä lisäyksiä ehdotetaan kohdistettavan Erasmus+ ohjelmalle, ilmastotoimille ja sekä Euroopan laajuisille verkoille. Vuoden 2023 budjetin pääesittelijä parlamentissa Nicolae Ştefănuță (Renew, RO) kuvasi, että parlamentin budjettiesityksessä asetetaan etusijalle rauha, energiaturva ja talouden elpyminen. Lisäksi Ştefănuță painotti, että pelkästään EU:n talousarvio ei riitä selviytymään kriisien laajuudesta ja peräänkuulutti pikaisesti monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista. Seuraavan kolmen viikon aikana parlamentti ja EU:n neuvosto neuvottelevat budjetista yhteisen kannan löytämiseksi.

Muissa parlamentin viikon uutisissa: täysistunnon päätöksiä, Saharov- ja Daphne Caruana Galizia -palkinnot sekä perussopimusvaliokunnan uusi puheenjohtaja

Muissa täysistuntoviikon uutisissa parlamentti tuomitsi Burkina Fason vallankaappauksen, esitti, että Venäjän miehittämillä alueilla myönnetyt Venäjän passit olisivat kelpaamattomia EU:ssa, tuomitsi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvan väkivallan, päätti olla hyväksymättä Frontexin vastuuvapautta vuoden 2023 budjetista, vaati Romanian ja Bulgarian pääsyä täysimittaisesti Schengen-alueen piiriin, vahvisti kantansa COP27-ilmastokokoukseen sekä ilmaisi kriittisen infrastruktuurin suojelun olevan välttämätöntä.

Lisäksi Parlamentti päätti myöntää vuoden 2022 mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon Ukrainan kansalle ja Daphne Caruana Galizia journalismipalkinnon Clement di Romalle ja Carol Valadelle elokuvasta, joka käsittelee Venäjän vaikutusvaltaa Afrikassa.

Parlamentin perussopimusvaliokunnan (AFCO) uudeksi puheenjohtajaksi valittiin (Agence Europe) maanantaina 17. lokakuuta Salvatore De Meo (EPP, IT) korvaten Italian politiikkaan palanneen, maan uuden ulkoministerin Antonio Tajanin.

2. Komissiossa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous keskiviikkona 26. lokakuuta. Todennäköisinä aiheina:

Saasteettomuuspaketti, jonka osana integroitu vesivarojen hoito ja tarkistettu lista pinta- ja pohjaveden saastuttavista aineista, EU-ilmanlaatulainsäädännön tarkistus, sekä yhdyskuntajätevesidirektiivin uudelleentarkastelu (Timmermans)

Pikamaksusääntely (Dombrovskis)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet.

Nostoja komissaarien alkavan viikon tapaamisista:

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen vierailee Tansaniassa ja Malawissa maanantaina.

Komission puheenjohtaja Usula von der Leyen juontaa kansainvälisen asiantuntijakonferenssin Ukrainan elpymisestä, jälleenrakennuksesta ja modernisaatiosta yhdessä Saksan liittokansleri Olaf Scholzin kanssa tiistaina.

Puheenjohtaja von der Leyen myös vierailee Skopjessa, Pohjois-Makedoniassa keskiviikkona; Sarajevossa, Bosnia ja Hertsegovinassa perjantaina; sekä Podgoricassa, Montenegrossa lauantaina.

Eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava komissaari Margaritis Schinas tapaa keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen keskiviikkona.

Työllisyydestä ja sosiaalisista asioista vastaava komissaari Nicolas Schmit osallistuu SAK:n ja STTK:n järjestämään seminaariin vähimmäispalkasta ja työehtosopimuksista Brysselissä torstaina.

Kaikki komissaarien tapaamiset.

VIIME VIIKOLLA KOMISSIOSSA

Komissio julkaisi työohjelmansa vuodelle 2023 – suunnitelmissa lukuisia aloitteita sähkömarkkinoiden uudistuksesta monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointiin

Euroopan komissio julkaisi tiistaina 18. lokakuuta työohjelmansa vuodelle 2023 (pdf) otsikolla "A Union standing firm and united" (tiivistelmä ohjelman politiikkatoimista täällä (pdf), päätiedostot liitteineen täällä). Komissio laatii vuosittain työohjelman, jossa se esittelee seuraavan vuoden aikana toteutettavaksi suunnittelemansa toimet. Työohjelmassa esitellään poliittiset sitoumukset, joiden mukaan komissio suunnittelee vuonna 2023 esittävänsä uusia politiikka-aloitteita, peruuttavansa aiempia ehdotuksia ja tarkistavansa voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä. Komission työohjelman julkaisua koskevan tiedotteen mukaan työohjelman politiikka-aloitteet perustuvat komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin vuonna 2019 esittelemiin poliittisiin suuntaviivoihin (pdf) komission kuudesta painopisteestä, ja toimivat jatkona von der Leyenin EU:n tilaa käsitelleelle, 14. syyskuuta pitämälle vuoden 2022 Unionin tila -puheelle sekä sen aiekirjeelle. Komission kuusi painopistettä, joiden alle työohjelman politiikka-aloitteet on työohjelmassa jaoteltu, ovat Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Euroopan digitaalinen valmius, ihmisten hyväksi toimiva talous, vahvempi EU maailmannäyttämöllä, eurooppalaisen elämäntavan edistäminen, sekä uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle. Komission mukaan useat työohjelman aloitteista ovat jatkotoimia Euroopan tulevaisuuskonferenssille (Euroopan tulevaisuuskonferenssi). Vuoden 2023 työohjelma pitää sisällään 43 uutta politiikka-aloitetta, joiden ennakoitu aikataulu on komission työohjelmassa määritelty vuosineljänneksen tarkkuudella.

Nostoja komission työohjelmasta:

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma -painopisteen osalta komission työohjelmassa ehdotetaan vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä sähkön ja kaasun hintojen erottamista toisistaan osana EU:n perusteellista sähkömarkkinoiden uudistusta, sekä kolmannella neljänneksellä uutta Euroopan vetypankkia, joka investoi kolme miljardia euroa vetymarkkinoiden käynnistämiseen EU:ssa. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä komissio pyrkii työohjelman mukaan vähentämään jätettä, erityisesti elintarvike- ja tekstiilijätettä. Komissio aikoo myös ehdottaa kolmannella neljänneksellä eläinten hyvinvointia koskevan EU:n lainsäädännön tarkistamista. Kemikaalilainsäädännön (REACH) kokonaisuudistuksen esittelyä viivästytettiin aiemmin tiedossa olleesta vuoden toisesta neljänneksestä vuoden viimeiselle neljännekselle, nostaen vastareaktion kansalaisjärjestöjen verkosto European Environmental Bureaulta EEB:ltä (Agence Europe).

Euroopan digitaalinen valmius -painopisteen osalta komissio aikoo vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ehdottaa Euroopan kriittisiä raaka-aineita koskevaa säädöstä (European Critical Raw Materials Act) EU:n digitaalisen ja taloudellisen häiriönsietokyvyn kannalta välttämättömien raaka-aineiden riittävän saatavuuden varmistamiseksi. Lisäksi komissio kertoo aikovansa kolmannella neljänneksellä tarkistaa maksuviivästyksiä koskevia sääntöjä, sekä lisätä ja päivittää digitaalisten työkalujen käyttöä yhtiöoikeuden alalla ensimmäisellä neljänneksellä. Komissio aikoo myös ehdottaa yhteistä eurooppalaista liikkuvuusdata-avaruutta toisella neljänneksellä, sekä hyperloop-junaliikennettä koskevaa EU:n sääntelykehystä kolmannella neljänneksellä.

Ihmisten hyväksi toimiva talous -painopisteen osalta komissio ilmoittaa työohjelmassa tekevänsä vuoden 2023 toisella neljänneksellä väliarvioinnin EU:n vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä (Multiannual Financial Framework, MFF), joka saattaa sisältää MFF:n uudelleenarvioinnin (revision). Komissio kertoo myös tekevänsä kolmannella neljänneksellä uusien omien varojen toista erää koskevan ehdotuksen, joka tulee perustumaan samoin kolmannella neljänneksellä tulevaan ehdotukseen liiketoiminnan yhtenäisistä verosäännöistä Euroopassa. Lisäksi komissio aikoo tarkastella EU:n talouden ohjausjärjestelmää ensimmäisellä neljänneksellä, tehdä ehdotuksen digitaalisen euron periaatteista toisella neljänneksellä, sekä päivittää työharjoittelun laatupuitteita EU:ssa toisella neljänneksellä. Komissio kertoo, että työohjelma on laadittu suuren taloudellisen epävarmuuden vallitessa, ja että komissio on talven jälkeen valmis arvioimaan uudelleen erityisesti kilpailukykyyn mahdollisesti vaikuttavia toimenpiteitä työohjelmassa.

Vahvempi EU maailmannäyttämöllä -painopisteen osalta komissio aikoo esitellä vuoden 2023 toisella neljänneksellä turvallisuutta ja puolustusta tukevan EU:n avaruusstrategian sekä ensimmäisellä neljänneksellä uuden EU:n merellisen turvallisuusstrategian. Komission mukaan se pyrkii toisella neljänneksellä luomaan korruptioon kohdistuvan pakotejärjestelmän sekä elvyttämään suhteita Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian alueeseen. Komissio kertoo myös jatkavansa yhteistyötä Länsi-Balkanin EU-jäsenehdokasmaiden sekä Ukrainan, Moldovan ja Georgian kanssa "niiden tulevan unioniin liittymisen tiimoilta".

Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen -painopisteen osalta komissio aikoo vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä ehdottaa EU:n oppimiseen liittyvän liikkuvuuden kehyksen päivittämistä, jotta ihmiset voisivat nykyistä helpommin suorittaa opintoja, tehdä harjoittelun tai osallistua oppisopimuskoulutukseen toisessa EU-maassa. Komissio toteaa vuoden 2023 olevan Euroopan osaamisen teemavuosi, jonka osana se aikoo kolmannella neljänneksellä esittää ehdotuksia EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten pätevyyden tunnustamiseksi houkutellakseen korkeasti koulutettuja ammattilaisia aloille, joilla Euroopassa on pulaa työvoimasta. Kolmannella neljänneksellä komissio kertoo perustavansa kyberturvallisuusakatemian, sekä ehdottavansa säädöksiä EU:n matkustusasiakirjojen digitalisoimiseksi ja matkustamisen helpottamiseksi. Lisäksi komissio kertoo ehdottavansa toisella neljänneksellä kokonaisvaltaista lähestymistapaa mielenterveyteen, sekä kolmannella neljänneksellä antavansa suositukset savuttomiin ympäristöihin ja rokotteilla ehkäistävissä oleviin syöpiin liittyen.

Uutta vauhtia eurooppalaiselle demokratialle -painopisteen osalta komissio kertoo tulevansa vuoden 2023 toisella neljänneksellä esittämään demokratian puolustamista koskevan paketin, johon sisältyy aloite EU:n demokraattisen toimintaympäristön suojelemisesta ulkopuolisilta intresseiltä. Komissio kertoo ehdottavansa neljännellä neljänneksellä eurooppalaista vammaiskorttia vammaisaseman vastavuoroisen tunnustamisen varmistamiseksi kaikissa jäsenmaissa. Komissio kertoo myös jatkavansa työtä rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän vastaisen oikeudellisen suojan aukkoihin puuttumiseksi osana EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmaa 2020–2025. Lisäksi komissio kertoo aikovansa jatkaa lainsäädännön yksinkertaistamisen ja sääntelytaakan keventämisen mahdollisuuksien selvittämistä.

Parlamentin puhemies Roberta Metsola otti torstaina 20. lokakuuta kantaa (Euroopan parlamentti) komission työohjelmassa käsitellyistä aiheista muun muassa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) uudelleenarviointiin. Metsolan mukaan nykyisellään MFF:stä puuttuvat "resurssit ja joustavuus vastata kriiseihin tai rahoittaa uusia prioriteetteja". Metsolan mukaan uudelleenarviointia tarvitaan, jotta EU voi "sopeutua nouseviin tarpeisiin ja prioriteetteihin", kuten "Ukrainan humanitääriseen apuun ja jälleenrakennukseen, globaaliin ruokakriisiin, luonnonkatastrofeihin vastaamiseen", sekä EU:n poliittisiin tavoitteisiin energian, puolustuksen ja strategisen autonomian piirissä.

Komission toimielinten välisistä suhteista vastaava johtava varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič esitteli työohjelmaa Euroopan parlamentin täysistunnolle työohjelman julkaisupäivänä (eduskunnan Brysselin-toimiston aihetta koskeva seuranta täällä (Twitter)). Parlamentin keskustelussa eri poliittisten ryhmien edustajat korostivat työohjelman, komission työn ja EU:n toiminnan piiristä muun muassa suojautumista ulkopuolisilta uhilta sekä Ukrainan tukemista. Kritiikkiä työohjelma sai muun muassa sosiaalisten kysymyksien sivuuttamisesta sekä siitä, ettei se riittävissä määrin vastaa Euroopan sodan myötä muuttuneeseen tilanteeseen. Komissiolta vaadittiin lisää toimia muun muassa maahanmuuttoon sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvissä kysymyksissä. Vastauspuheenvuorossaan Šefčovič totesi muun muassa komission tulevan julkaisemaan paketin sosiaalisiin kysymyksiin liittyen.

Seuraavaksi komissio aloittaa keskustelun Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston kanssa sopiakseen lainsäädännön yhteisistä painopisteistä, joiden osalta toimenpiteitä sovitaan toteutettavaksi nopeasti. Työohjelman julkistuksen yhteydessä komissio totesi, ettei se epäröi tarvittaessa valvoa EU:n lainsäädännön noudattamista rikkomusmenettelyjen avulla. Vuosi 2023 tulee olemaan nykyisen, von der Leyenin komission toimikauden viimeinen kokonainen kalenterivuosi ennen vuoden 2024 Euroopan parlamentin vaaleja.

Komissiolta uusi ehdotus energian hintojen laskemiseksi – mukana muun muassa kaasun dynaaminen hintakatto

Euroopan komissio julkaisi tiistaina 18. lokakuuta uuden ehdotuksen hätäasetukseksi energian hintojen laskemiseksi ja energian toimitusvarmuuden parantamiseksi EU:ssa. Komissio toteaa energiamarkkinoiden tilanteen huonontuneen merkittävästi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja alkoi kiristää EU:ta energiavarannoillaan, ja komission tämänkertaisen ehdotuksen olevan jatkoa sen aiemmalle työlle energiatilanteen parantamiseksi. Komission ehdotus (EUR-Lex) koskee kaasua, ja sisältää kolme toimenpidekokonaisuutta: EU:n yhteiset kaasuhankinnat, kaasun dynaaminen hintakatto, sekä jäsenmaiden yhteisvastuun lisääminen kaasun saatavuuden varmistamista koskien. Komissio ehdottaa asetusta neuvostolle siis hätäasetuksena, mikä tarkoittaa sitä, ettei neuvosto tarvitse Euroopan parlamentin hyväksyntää asetukselle kuten EU:n tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä; neuvoston osalta riittää, että se ilmoittaa tekemästään päätöksestä parlamentille. Hätäasetus perustuu SEUT artikla 122:een (EUR-Lex), missä EU:n neuvostolle annetaan oikeus päättää EU-lainsäädännöstä komission ehdotuksen perusteella ilman parlamentin hyväksyntää tilanteessa, missä tiettyjen hyödykkeiden, erityisesti energian, saatavuudessa ilmenee ongelmia.

Yhteisten kaasuhankintojen osalta komissio ehdottaa, että EU:lle annetaan uusia oikeudellisia välineitä kaasun yhteishankintoihin. Komission puheenjohtaja von der Leyen sanoi Euroopan parlamentille keskiviikkona 19. lokakuuta pitämässään komission ehdotusta käsitelleessä puheessa ettei jäsenmaiden keskinäinen tarjouskilpailu kaasumarkkinoilla, mikä nostaa kaasun hintaa, ole järkevää. Käytännössä komission ehdotus tarkoittaisi sitä, että komissio tekee sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, joka yhdistää EU:n kaasukysynnän kokoamalla yhteen kaasun tuontitarpeen koko EU:n tasolta, ja pyytää markkinoilta tarjouksia tämän kysynnän tyydyttämiseksi. Komission ehdotuksessa EU-maiden yritykset velvoitetaan osallistumaan EU:n kysynnän yhdistämiseen täyttämällä sitä kautta vähintään 15 % kaasuvarastojensa täyttötavoitteesta. Yritykset voisivat muodostaa eurooppalaisen kaasunhankintakonsortion. Lisäksi komission ehdotus pitää sisällään säännöksiä, joilla pyritään lisäämään kaasuhankintojen läpinäkyvyyttä: ehdotetun asetuksen myötä komissiolle olisi ilmoitettava etukäteen yli 5 terawattitunnin kokoisista kaasuhankinnoista tai aiesopimuksista, joihin liittyen komissio voi antaa suosituksen, jos se katsoo, että niillä voi olla kielteinen vaikutus yhteishankintojen toimivuuteen, sisämarkkinoihin, toimitusvarmuuteen tai energia-alan yhteisvastuuseen.

Kaasumarkkinoiden osalta komission näkemyksen mukaan kaasun hintaa nykyisin määrittelevä TTF-kaasupörssi (Title Transfer Facility) ei enää nykyään riittävän tarkasti kuvaa hintoja EU:n kaasumarkkinoilla. TTF (Gasunie Transport Services) on Alankomaiden valtion omistamaan Gasunie-yhtiöön kuuluvan Gasunie Transport Services -yhtiön ylläpitämä kaasupörssi, johon monet eurooppalaiset kaasusopimukset on indeksoitu. Tätä kautta TTF:n hinnat vaikuttavat merkittävästi eurooppalaisten kaasumarkkinoiden hintoihin yleisesti: TTF toimii siis Euroopan kaasumarkkinoiden viiteindeksinä. Komission puheenjohtaja von der Leyen totesi komission ehdotuksen julkaisun yhteydessä, ettei TTF heijasta todellista markkinatilannetta koska se on suunniteltu putken välityksellä kuljetettavaa kaasua varten, jonka merkitys Euroopan kaasumarkkinoille on kuitenkin vähentynyt merkittävästi, kun EU:ssa on Venäjän hyökkäyssodan myötä siirrytty käyttämään kaasuputkikaasun sijaan enemmän nesteytettyä kaasua eli LNG-kaasua (liquified natural gas). Komissio siis aikoo yhdessä EU:n energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACERin (ACER) kanssa luoda uuden, nesteytettyä kaasua koskevan kaasun viitehinnan kaasulle maaliskuuhun 2023 mennessä.

Komissio kuitenkin katsoo tarpeelliseksi puuttua kaasun hintoihin myös tätä ennen, jonka vuoksi se ehdottaa kaasulle dynaamista hintakattoa. Käytännössä komissio haluaa toteuttaa hintakaton luomalla dynaamisen eli joustavan hintarajan TTF-kaasupörssissä tehtäville kaupoille, sekä ottamalla käyttöön EU:n johdannaispörssien määrittämän uuden väliaikaisen päivänsisäisen hintapiikin ylärajan äärimmäisten hintapiikkien välttämiseksi johdannaismarkkinoilla, energia-alan toimijoiden suojaamiseksi suurilta päivänsisäisiltä hintamuutoksilta. Komission puheenjohtaja von der Leyenin mukaan komissio esittelee kaasun hintakaton toteutuksen tarkemmat yksityiskohdat sen jälkeen, kun neuvosto on päättänyt tukevansa komission ehdotusta periaatetasolla. Lisäksi komissio kertoi hyväksyneensä tiistaina uusia sääntöjä johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten täyttämistä koskien helpottaakseen yritysten johdannaismarkkinatilanteesta johtuvia likviditeettiongelmia ja suojellakseen markkinoiden vakautta. Uusien sääntöjen mukaan johdannaismarkkinoilla hyväksyttäviksi vakuuksiksi hyväksytään jatkossa muitakin kuin käteisvakuuksia, muun muassa valtiontakauksia. Lisäksi määrityskynnysarvo, jonka alapuolella oleviin finanssialan ulkopuolisiin yrityksiin ei sovelleta OTC-johdannaisia (Investopedia) koskevia vakuusvaatimuksia, nostetaan kolmesta miljardista neljään miljardiin euroon.

Komission puheenjohtaja von der Leyen mainitsi ehdotuksen julkistuksen yhteydessä myös Espanjassa ja Portugalissa käytössä olevan, niin sanotun Iberian mallin, jossa asetetaan hintakatto kaasun tuotannolle: von der Leyen totesi, että mallia tulisi harkita koko EU:n tasolla, vaikkei se komission esittämään ehdotukseen kuulunutkaan.

Jäsenmaiden yhteisvastuun lisäämisen osalta komissio ehdottaa oletussääntöjen asettamista sen varmistamiseksi, että hätätilanteessa kaasun saatavuuden suhteen olevat jäsenmaat saavat kaasua muilta jäsenmailta oikeudenmukaista korvausta vastaan. Komission ehdotuksessa kaasun yhteisvastuuvelvoitetta laajennetaan koskemaan jäsenmaita, joilla on nesteytetyn kaasun varastoja mutta ei putkiyhteyttä muihin maihin, sikäli kuin kaasu on mahdollista siirtää jäsenmaahan, jossa sitä tarvitaan. Komissio haluaa myös laajentaa yhteisvastuun koskemaan sähköntuotannon kannalta kriittistä kaasua. Komission mukaan sen ehdotus pitää sisällään myös uusia välineitä käytettävissä olevasta kapasiteetista tiedottamiseksi sekä sen varmistamiseksi, ettei markkinatoimijoiden varaamaa kaasukapasiteettia jää käyttämättä. Komission puheenjohtaja von der Leyen totesi Euroopan parlamentille pitämässään puheessa, että jäsenmailla on EU-lainsäädännön kautta ollut viiden vuoden ajan velvollisuus yhteisvastuusopimusten solmimiseksi toisten jäsenmaiden kanssa, mutta että tästä huolimatta "vain kuusi 40 mahdollisesta sopimuksesta on solmittu". Von der Leyenin mukaan yhteisvastuun oletussäännöt komission ehdotuksessa ovatkin sitovat, kunhan ne eivät estä jäsenmaiden olemassa olevien yhteisvastuusopimusten toteuttamista.

Kysynnän vähentämisen osalta komissio kertoi, että elo- ja syyskuussa kaasun kulutus EU:ssa väheni noin 15 % suhteessa edellisen viiden vuoden keskiarvoon, ja totesi, että jäsenmailta edellytetään samanlaista ponnistusta joka kuukausi maaliskuuhun saakka. Komissio kertoo olevansa valmis asettamaan EU:n hälytystilaan tai tarkistamaan kaasun vähennystavoitteita tarvittaessa. Komission mukaan se ehdottaa myös toimenpiteitä, joiden avulla jäsenmaat voivat edelleen vähentää ei-välttämätöntä kulutusta sen varmistamiseksi, että kaasun toimitus keskeisiin palveluihin ja keskeisille teollisuudenaloille jatkuu.

Euroopan parlamentissa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan (ITRE) puheenjohtaja Cristian Buşoi (EPP, RO) totesi valiokunnan suhtautuvan komission ehdotukseen myönteisesti, mutta samalla olevansa pettynyt siihen, että komissio ehdottaa asetusta hätäasetuksena tavallisen lainsäädännöllisen menettelyn sijaan.

Komissio toi ehdotuksen julkistuksen yhteydessä esiin, että ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa energian hintojen tilannetta paitsi tulevana talvena, myös sen jälkeen tulevina muina talvina. Eurooppa-neuvoston odotettiin komission tiistain energiapaketin julkaisun yhteydessä keskustelevan energiatoimenpiteistä torstaista perjantaihin pidetyssä kokouksessaan (Eurooppa-neuvoston kokouksesta lisää myöhemmin tässä viikkokirjeessä).

Komissiolta ehdotus kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamiseksi

Komissio ehdotti tiistaina 18. lokakuuta kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn vahvistamista. Ehdotus neuvoston suositukseksi (EUR-Lex) perustuu komission mukaan puheenjohtaja Ursula von der Leyenin puheessaan Euroopan parlamentille 5. lokakuuta esittelemään viisikohtaiseen suunnitelmaan. Tiedotteessaan aiheesta komissio taustoittaa ehdotustaan toteamalla, että "Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on tuonut mukanaan uusia riskejä, fyysisiä hyökkäyksiä ja kyberhyökkäyksiä, jotka yhdistyvät usein hybridiuhkiksi. Nord Stream -kaasuputkien sabotaasi ja muut viimeaikaiset tapahtumat osoittavat selvästi, että EU:n kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyky on uhattuna."

Komission mukaan sen ehdotuksen tavoitteena on vauhdittaa kriittisen infrastruktuurin suojaamista EU:ssa kolmella painopistealueella: varautumisessa, reagoinnissa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Ehdotuksessa esitetään komissiolle nykyistä vahvempaa koordinointi- ja tukiroolia kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuviin uhkiin vastaamisessa, sekä yhteistyön lisäämistä jäsenmaiden kesken ja EU:n naapurimaiden kanssa. Komission mukaan kriittisen infrastruktuurin suojaamisessa tulee asettaa etusijalle kolme avainalaa: energia, digitaalinen infrastruktuuri, sekä liikenne ja avaruus.

Komission mukaan EU:ssa tulee määrittää infrastruktuuri, joka ulottuu maiden rajojen yli tai tarjoaa rajat ylittäviä palveluita. Komission mukaan jäsenmaiden tulee sitoutua yhdessä tällaisen infrastruktuurin suojaamiseen. Komissio kannustaa jäsenmaita tekemään kriittistä infrastruktuuria ylläpitäville toimijoille stressitestejä. Komission mukaan se täydentää stressitestejä laatimalla yhdessä EU:n korkean edustajan kanssa, jäsenmaita kuullen sekä asiaankuuluvien virastojen tuella kriittiseen infrastruktuuriin liittyviä poikkeamia ja kriisejä koskevan suunnitelman, missä esitellään jäsenmaiden, EU:n toimielinten ja laitosten välisen yhteistyön tavoitteet kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuviin poikkeamiin reagoimiseksi erityisesti silloin, kun ne aiheuttavat merkittäviä häiriöitä sisämarkkinoiden kannalta keskeisten palvelujen tarjonnassa.

Komission mukaan sen ehdotuksen tavoitteena on myös parantaa kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuviin häiriöihin liittyviä varhaisvaroitus- ja reagointivalmiuksia unionin pelastuspalvelumekanismin kautta. Lisäksi ehdotuksessa kehotetaan jäsenmaita vahvistamaan kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokykyyn liittyvää yhteistyötä keskeisten kumppanien ja naapurimaiden kanssa. EU:n ja Naton yhteistyön osalta komissio toteaa yhdessä korkean edustajan kanssa lujittavansa toiminnan koordinaatiota Naton kanssa ja perustavansa tätä varten työryhmän.

Muissa komission uutisissa: digitaaliteknologioiden hyödyntäminen energia-alalla ja lisätukea Ukrainalle

Energia-alan digitalisaatio. Komissio esitteli tiistaina 18. lokakuuta toimintasuunnitelman digitaaliteknologioiden hyödyntämiseksi energiasektorilla. Tavoitteena on uusin teknologioin tehostaa energiavarojen käyttöä, helpottaa uusiutuvien energialähteiden liittämistä verkkoon sekä säästää kuluttajille ja energiayhtiöille aiheutuvia kustannuksia EU:ssa. Mukana on toimia muun muassa koskien datan yhteiskäyttöä, digi-investointien lisäämistä sähköinfrastruktuuriin ja kyberturvallisuuden vahvistamista. Suunnitelman yhtenä näkökulmana on huomio datakeskusten ja verkkopalvelujen lisääntyvän käytön aiheuttamista energiatarpeista. Suunnitelmassa hahmotellaankin myös tapoja estää tieto- ja viestintätekniikka-alan energiajalanjäljen kasvu datan määrän kasvaessa voimakkaasti.

Lisää tukea Ukrainalle. Komissio ilmoitti tiistaina 18. lokakuuta vapauttaneensa ensimmäisen kahden miljardin euron erän viiden miljardin euron makrotaloudellisesta tuesta. Tuen muotona on lainat, joiden laina-aika on pidempi ja ehdot suopeat. Lisäksi komissio julkaisi keskiviikkona 19. lokakuuta hätäsuoja- ja talvitilojen ohjelman Ukrainalle, jossa maata tuetaan siviiliinfrastruktuurin tuhoutumisen vuoksi erityisesti rescEU -välineen kautta. Samalla komissio ilmoitti antavansa 175 miljoonaa eurolla lisää humanitaarista apua Ukrainan ja Moldovan eniten tarvitsevien tukemiseksi.

3. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Alkavalla viikolla neuvostoissa:

Maanantai 24. lokakuuta

Ympäristöneuvosto, keskeisenä aiheena muun muassa EU:n yleiset neuvotteluvaltuudet YK:n 27. ilmastokokoukseen (COP27) ja YK:n 15. biodiversiteettikonferenssiin (COP15).

EU:n sotilaskomitea, EU-jäsenmaiden puolustusvoimien komentajien kokous, 24.–25. lokakuuta

Tiistai 25. lokakuuta

Liikenne-, televiestintä- ja energianeuvosto (energia), keskeisinä aiheina muun muassa rakennusten energiatehokkuus ja kaasupaketti.

EU:n sotilaskomitea, EU-jäsenmaiden puolustusvoimien komentajien kokous, 24.–25. lokakuuta

Torstaina 27. lokakuuta

EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden yhteisön välinen ulkoministerikokous

Sunnuntai 30. lokakuuta

Kauppaministerien epävirallinen kokous, 30.–31. lokakuuta keskeisenä aiheena muun muassa digitaalinen kauppa ja kauppasuhteet Yhdysvaltojen kanssa.

Kaikki neuvostojen kokoukset.

VIIME VIIKOLLA NEUVOSTOSSA

Eurooppa-neuvoston kokouksessa aiheina energia, Ukraina ja Iran

EU:n valtioiden tai hallitusten johtajien Eurooppa-neuvosto kokoontui torstaista 20. lokakuuta perjantaihin 21. lokakuuta. Keskeisimpänä yksittäisenä aiheena kokouksessa oli energia. Eurooppa-neuvosto julkaisi kokouksen myötä joukon toimenpiteitä, joilla energian hintoja voitaisiin pyrkiä laskemaan; se ei kuitenkaan tehnyt toimenpiteistä varsinaista päätöstä, vaan sen sijaan kehotti kokouksen päätelmissä (pdf) komissiota ja EU:n neuvostoa tekemään päätöksiä mainitsemistaan toimenpiteistä. Eurooppa-neuvostoon osallistuneista jäsenmaiden johtajista Espanjan pääministeri Pedro Sánchez totesi kuitenkin medialähteiden mukaan energiatoimenpiteiden "ratkaisun olevan lähellä", muidenkin jäsenmaiden johtajien todeten kokouksen hengen olleen rakentava (EU Observer). Seuraavaksi energiatoimenpiteistä kokoustaa EU:n energianeuvosto tiistaina 25. lokakuuta; vielä tässä vaiheessa ei ole tiedossa, tekeekö neuvosto sitovia päätöksiä toimenpiteistä.

Eurooppa-neuvoston päätelmissä mainitut energiatoimenpiteet pitävät sisällään muun muassa EU-jäsenmaiden yhteisiä kaasuostoja (sekä vapaaehtoisia että myös osittain pakollisia), "tilapäisen dynaamisen hintahaarukan" maakaasukaupoille eli joustavan, ajallisesti rajatun maakaasun hintakaton, erillisen hintakaton sähköntuotannossa käytettävälle kaasulle, energian säästämisen, energiamarkkinoiden uudistamisen, sekä energia-alan yhteisvastuutoimien lisäämisen EU-tasolla. Toimenpiteistä erityisesti yhteisille kaasunhankinnoille ilmaistiin tukea Eurooppa-neuvoston osanottajien keskuudessa (EU Observer). Monilta osin toimenpiteet ovat yhteneväisiä komission aiemmin samalla viikolla julkaisemassa ehdotuksessa (Euroopan komissio) ehdotettuihin energiatoimenpiteisiin, joista lisää tämän viikkokirjeen aiemmassa artikkelissa.

Lisäksi Eurooppa-neuvosto ottaa päätelmissään kantaa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa, muun muassa todeten neuvoston hyväksyneen päätöksen Ukrainaa tukevan EU:n sotilaallisen avustusoperaation toteuttamisesta sekä lisäyksen Ukrainan asevoimien tuelle Euroopan rauhanrahaston rahoituksella (joista lisää myöhemmin tässä viikkokirjeessä). Eurooppa-neuvosto myös kehottaa komissiota esittelemään rakenteellisemman ratkaisun avunantoon Ukrainalle.

Eurooppa-neuvoston päätelmissä myös tuomitaan Iranin viranomaisten Venäjän hyökkäyssodalle antama sotilaallinen tuki, ja todetaan Eurooppa-neuvoston olevan tyytyväinen 20. lokakuuta hyväksyttyihin asiaan liittyviin EU:n pakotteisiin (joista lisää myöhemmin tässä viikkokirjeessä).

Yleisten asioiden neuvosto: päätösten lykkääminen perussopimusten uudistamisesta, jakolinjoja EU:n vaalilain uudistamisesta

Yleisten asioiden neuvosto kokoontui tiistaina 18. lokakuuta ja keskusteli perussopimusten avaamisesta sekä EU:n vaalilain uudistuksesta. Molempiin suhtauduttiin jäsenmaiden piirissä varauksellisesti. Tšekin Eurooppa-ministeri Mikuláš Bekin mukaan "valtaosa" jäsenmaista katsoi, että nyt ei ole oikea aika edetä perussopimusten uudistamisessa (Agence Europe) ja päätti siten olla tässä vaiheessa viemättä asiaa käsiteltäväksi valtionjohtajille Eurooppa-neuvostoon. Samoin keskustelu EU:n vaalilain uudistamisesta toi esiin voimakkaita jakolinjoja jäsenmaiden välillä (Agence Europe). Esimerkiksi ehdotus ylikansallisista vaalilistoista otettiin monien jäsenmaiden piirissä vastaan kielteisesti.

Iran: Neuvostolta kaksi pakotekokonaisuutta

EU:n neuvosto hyväksyi viime viikolla kaksi erillistä Iraniin liittyvää pakotekokonaisuutta. Maanantaina 17. lokakuuta neuvosto lisäsi EU:n pakotelistalle 11 henkilöä ja neljä yhteisöä, jotka se katsoi osallisiksi Mahsa Aminin kuolemaan ja Iranin viimeaikaisten mielenosoitusten väkivaltaiseen tukahduttamiseen. Listalle lisättiin muun muassa Iranin siveyspoliisi ja kaksi sen johtohahmoa, Iranin lainvalvontajoukot (LEF) ja useita sen poliisipäälliköitä, sekä Iranin tieto- ja viestintäteknologiaministeri Issa Zarepour.

Torstaina 20. lokakuuta neuvosto lisäsi pakotelistalle (Agence Europe) kolme iranilaista henkilöä ja yhden yhteisön, joiden se katsoo liittyvän iranilaisten lennokkien käyttöön Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan. Pakotelistalle lisätyt henkilöt ovat korkea-arvoisia iranilaisia sotilaita; heidän joukossaan on muun muassa Iranin asevoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Mohammad Hossein Bagheri. Iranin ulkoministeriö kiisti (Iranin ulkoministeriö) pakotteiden julkistamisen jälkeen Iranin toimittaneen lennokkeja Venäjälle Ukrainassa käytettäväksi.

Kaikkiin pakotelistalle lisättyihin henkilöihin kohdistuu muun muassa matkustuskielto EU:n alueelle ja varojen jäädyttäminen EU:ssa.

Ulkoasiainneuvosto: lisää aseapua Ukrainalle, uusi sotilaallinen avustusoperaatio Ukrainan asevoimien tukemiseksi ja valvontatehtävä Armenian ja Azerbaidžanin rajalle

EU:n ulkoasianneuvosto hyväksyi maanantaina 17. lokakuuta lisää Euroopan rauhanrahastosta rahoitettavia avustustoimenpiteitä, joilla jatketaan Ukrainan asevoimien suorituskykyjen ja kriisinkestävyyden tukemista. Kuudes 500 miljoonan euron erä nostaa nyt Euroopan rauhanrahastosta Ukrainalle myönnettävän EU:n kokonaisrahoitusosuuden 3,1 miljardiin euroon. Uudessa tukipaketissa toimitettavien tarvikkeiden valikoima on Ukrainan hallituksen esittämien painopisteiden. Avustustoimenpiteet käsittävät 490 miljoonaa euroa puolustustarvikkeisiin sekä 10 miljoonaa euroa tarvikkeiden ja varusteiden, kuten henkilönsuojainten, ensiapupakkausten ja polttoaineen toimittamiseen. Lisäksi molemmilla avustustoimenpiteillä mahdollistetaan EU:n jäsenmaiden Ukrainalle Euroopan rauhanrahaston puitteissa jo lahjoittamien puolustustarvikkeiden huolto ja korjaus.

Ulkoministerit sopivat myös Ukrainaa tukevan sotilaallisen avustusoperaation (EUMAM Ukraina) perustamisesta. Operaation tavoitteena on edistää Ukrainan asevoimien sotilaallisia valmiuksia toteuttaa tehokkaasti sotilasoperaatioita, jotta Ukraina voi puolustaa alueellista koskemattomuuttaan kansainvälisesti tunnustettujen rajojensa sisällä, käyttää tehokkaasti suvereniteettiaan ja suojella siviilejä. EUMAM Ukraina tarjoaa yksilöllistä, kollektiivista ja erikoiskoulutusta Ukrainan asevoimille, myös niiden alueellisille puolustusvoimille, sekä koordinoi ja synkronoi koulutuksen tarjoamista tukevia jäsenmaiden toimia. Operaation komentajana EUH:ssa toimii sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (MPCC) johtaja vara-amiraali Hervé Bléjean. Toimeksiannon kesto on aluksi kaksi vuotta, ja budjetti 107 miljoonaa euroa.

Lisäksi ulkoministerit päättivät perustaa rajavalvontatehtävän Armenian ja Azerbaidžanin rajalle. Neuvosto lähettää noin 40 EU:n tarkkailuasiantuntijaa Armenian puolelle sen ja Azerbaidžanin kansainvälistä rajaa alueen tilanteen seuraamiseksi, analysoimiseksi ja siitä raportoimiseksi. Päätös on jatkoa Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijevin, Armenin pääministeri Nikol Pašinjanin, Ranskan presidentti Emmanuel Macronin ja EU:n neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin väliselle neljänkeskiselle kokoukselle 6. lokakuuta, ja sen tarkoituksena on neuvoston tiedotteen mukaan helpottaa rauhan ja turvallisuuden palauttamista alueelle, luottamuksen rakentamista ja näiden kahden valtion välisen kansainvälisen rajan määrittämistä.

Neuvostojen lehdistötiedotteet.

4. Muissa uutisissa

Alankomaat ja Ranska ilmoittivat irtisanoutuvansa Euroopan energiaperuskirjasta

Alankomaat (Financial Times) ja Ranska (Guardian) ilmoittivat viikolla irtisanoutuvansa Euroopan energiaperuskirjasta (Energy Charter Treaty). Espanja ja Puola irtisanoutuivat jo aiemmin. Peruskirjaa on kritisoitu (Financial Times) ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien politiikkatoimien vesittämisestä: se tarjoaa yrityksille oikeuden aloittaa oikeudellisia toimenpiteitä valtioita vastaan, joiden politiikkatoimet (muun muassa ympäristöasioissa) se katsoo haitallisiksi omille investoinneilleen. Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi, että irtisanoutuminen on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

5. Kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Viime viikolla julkaistut kannanottopyynnöt:

Euroopan solidaarisuusjoukot – nykyisen ohjelman ja sen edeltäjän arviointi (urheilu, nuoriso; kertomus; 18. lokakuuta – 15. marraskuuta 2022)

EU:n vapaaehtoinen katsaus kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon (institutionaaliset asiat; kertomus; 20. lokakuuta – 1. joulukuuta 2022)

Viime viikolla alkaneet julkiset kuulemiset:

Ei viime viikolla alkaneita julkisia kuulemisia.

Kaikki Euroopan komission kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset.