​Eduskunnan täysistunnossa 10. marraskuuta oli pääministerin ilmoitus kehityspolitiikan tulosraportista 2022. Raportin esitteli kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd.).

Tulosraportti esittelee kehityspolitiikan ja -yhteistyön tuloksia vuosilta 2019–2021. Raportissa todetaan kauden olleen poikkeuksellinen koronapandemian, konfliktien, autoritaarisuuden lisääntyminen ja ilmastonmuutoksen vuoksi. Kriisit ovat paikoin hidastaneet Suomen kehitysyhteistyötä ja jarruttaneet tulosten saavuttamista.

Raportissa arvioidaan, että parhaat tulokset syntyvät keskittymällä Suomen omiin vahvuuksiin ja osaamiseen, kuten esimerkiksi demokratiatyöhön ja tasa-arvotyöhön. Pitkäjänteisestä ja muuttuviin oloihin vastaavasta kehitysyhteistyöstä esimerkkinä mainitaan Suomen 1980-luvulla alkanut yhteistyö Nepalissa. Maata ovat kohdanneet niin sisällissota kuin luonnonkatastrofit, mutta niistä huolimatta köyhyys on vähentynyt, lukutaito lisääntynyt ja puhdasta vettä on nyt lähes kaikkien saatavilla.

Raportissa kerrotaan myös kehitysyhteistyön muutoksesta. Perinteiset Suomen itse hallinnoimat hankkeet ovat vähentyneet ja yhteistyö kansainvälisten järjestöjen, rahoituslaitosten ja EU:n kautta on lisääntynyt. Siksi iso osa raportissa esiteltävistä tuloksista on monenkeskisten toimijoiden tuloksia, joissa Suomi on mukana yhtenä kumppanina.

Kansanedustajat nostivat omissa puheenvuoroissaan esille tyttöjen koulunkäynnin tukemisen sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden tukemisen tärkeyden. Puheenvuoroissa muistutettiin myös ilmastotyön tekemisestä osana kehitysyhteistyötä ja luontokadon torjuntaa. Toisaalta nostettiin esille myös kehitysvarojen jakamisen kriittinen tarkkailu, jota vaadittiin lisää.

Lue koko keskustelu pöytäkirjasta 
Ulkoministeriön Kehityspolitiikan tulosraportti 2022