Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Valtiovarainvaliokunta puoltaa seitsemännen lisätalousarvion hyväksymistä

Julkaistu 24.11.2020 15.25
Muokattu 24.11.2020 15.30

Valtiovarainvaliokunta puoltaa seitsemännen lisätalousarvion hyväksymistä

Valtiovarainvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esityksen seitsemänneksi lisätalousarvioksi sekä sitä täydentäväksi esitykseksi (VaVM 26/2020 vp - HE 192/2020 vp, HE 216/2020) sekä hylkää lisätalousarvioaloitteet. Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta. Vuoden 2020 seitsemättä lisätalousarviota on tarkoitus soveltaa 3.12.2020 alkaen.

Suurimmat määrärahalisäykset tehdään valtionosuuksiin kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (750 milj. euroa), yritysten määräaikaiseen kustannustukeen (410 milj. euroa), julkisen liikenteen palvelutason turvaamiseen (111 milj. euroa) ja Covid-19- rokotteiden hankintaan (90 milj. euroa). Lisätalousarvioesitys sisältää myös tilausvaltuuksiatilausvaltuuksia Puolustusvoimille (yhteensä noin miljardi euroa vuosina 2020—2028) ja Rajavartiolaitokselle (kahden ulkovartioveneen hankintaan 240 milj. euroa, johon esitetään myös 120 milj. euron määrärahaosuus). Lisäksi pääomitetaan mm. Ilmastorahasto Oy:tä (300 milj. euroa) ja yliopistoja (33 milj. euroa).

Vuoden 2020 seitsemäs lisätalousarvioesitys lisää määrärahoja noin 1,5 mrd. euroa ja vähentää varsinaisten tulojen arviota 341 milj. euroa. Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 1,8 mrd. euroa. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 19,7 mrd. euroa vuonna 2020. Valtion velan määrän arvioidaan olevan vuoden 2020 lopussa noin 126 mrd. euroa, mikä on noin 54 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

 

Kuntien tukeminen

Kuntataloutta tuetaan yhteensä 750 miljoonalla eurolla. Valiokunta pitää tukitoimia perusteltuina, sillä ne turvaavat peruspalvelujen järjestämisen edellytyksiä ja vähentävät talouden sopeuttamistoimien, kuten henkilöstön lomautusten ja irtisanomisten tarvetta kunnissa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että 400 miljoonan euron korotuksen pääpaino (267 milj. euroa) on kuntien verotulomenetysten korvaamisessa, sillä epidemia on heikentänyt kuntataloutta erityisesti pienentämällä kunnallis- ja yhteisöverotuloja. Valiokunnasta on perusteltua, että euromääräisesti tarkasteltuna merkittävä osa lisäyksistä kohdentuu suurimmille kaupungeille ja noin kolmannes Uudenmaan kunnille, joissa epidemiaa on esiintynyt eniten. Asukasta kohden tarkasteltuna kaikki kunnat saavat kuitenkin merkittävän valtionosuuden lisäyksen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koronaepidemian vaikutukset yksittäisiin kuntiin ovat hyvin erilaisia, mutta laskennallisen valtionosuusmenettelyn kautta ei voida varmistua siitä, että korvaukset vastaavat toteutuneita kustannuksia. Näin valtionosuuden lisäykset ovat joidenkin kuntien kohdalla suurempia kuin koronaviruksen aiheuttamat lisäkustannukset.

Valiokunta pitää menettelyä nykyisessä tilanteessa tarkoituksenmukaisena, mutta korostaa, että jatkossa on perusteltua siirtyä todellisiin kustannuksiin perustuvaan kompensaatioon. On myös tärkeää, että kunnat käyttävät saamansa lisäpanostukset niihin toimiin, joihin ne on tarkoitettu ja että kunnat huolehtivat peruspalvelujen laadusta ja riittävyydestä.

Lisätalousarviossa tehdään sairaanhoitopiireille koronaviruspandemiasta aiheutuviin kustannuksiin 200 miljoonan euron lisäys. Valiokunta pitää lisäystä perusteltuna, sillä epidemia on lisännyt sairaanhoitopiirien menoja, minkä lisäksi se on vähentänyt sairaanhoitopiirien tuloja, kun kiireetöntä hoitoa on siirretty ja maksutulot jääneet näin saamatta.

Kiireettömän hoidon ja peruuntuneiden leikkausten siirtyminen sekä kasvavat hoitojonot voivat lisätä sairaanhoitopiirien kustannuspaineita erityisesti ensi vuonna. Valiokunta painottaa, että resurssien riittävyyttä on edelleen seurattava ja varmistettava, että sairaanhoitopiirit pystyvät vastaamaan kiireettömän hoidon kasvun tuomiin paineisiin ja huolehtimaan hoitojonojen purkamisesta.

 

Yritysten kustannustuki

Yritysten määräaikaisen kustannustuen toisen hakukierroksen toteuttamiseen suunnataan 410 miljoonan euron lisämääräraha. Ensimmäiseltä hakukierrokselta käyttämättä jäi 140 miljoonaa euroa, joten käytössä on yhteensä 550 miljoonaa euroa.

Valiokunta katsoo, että koronapandemian jatkuessa ja sen aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien pitkittyessä on yhä tarvetta tuelle, joka kohdistuu yritysten vaikeasti sopeutettavien kulujen korvaamiseen. Valiokunta painottaa tukien vaikuttavuuden ja työllisyysvaikutusten järjestelmällistä seurantaa ja arviointia ja pitää myönteisenä, että työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut yhteistyössä yritystukien tutkimusjaoston kanssa koronatukien tarkastus- ja arviointisuunnitelman vuosille 2020—2023.

 

Pääomasijoitus Ilmastorahasto Oy:lle

Ilmastorahasto Oy:n omaa pääomaa korotetaan 300 miljoonalla eurolla. Ilmastorahasto Oy:n tehtävänä on toimia rahoittajana hankkeissa, jotka keskittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen. Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä hiilineutraaliutta tukevien investointien vauhdittamista, koska ilmasto- ja digi-investoinnit eivät nykyisin toteudu riittävässä mittakaavassa markkinaehtoisesti.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla.

Aihealueet
Valtiovarainvaliokunta; Valiokunnat