Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 12.–18.7.2021

Julkaistu 12.7.2021 11.10
Muokattu 12.7.2021 11.11

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 12.–18.7.2021

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntatapaamisia. Keskeisiä aiheita ovat:

55-valmiuspaketti. Ympäristövaliokunnan (ENVI) jäsenet keskustelevat Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaavan johtavan varapuheenjohtajan Frans Timmermansin kanssa ensimmäisistä vaikutelmistaan koskien komission 55-valmiuspakettia, jonka on tarkoitus auttaa EU:ta saavuttamaan vuodelle 2030 asetettu päästövähennystavoite. Keskustelu tapahtuu joitakin tunteja paketin esittelyn jälkeen keskiviikkona.

Rajat ylittävien terveysuhkien torjuminen. Osana koronaviruspandemiasta opittuja asioita ympäristö- ja kansanterveysvaliokunta (ENVI) äänestää uudesta sääntelystä rajat ylittävien vakavien terveysuhkien paremmaksi hallitsemiseksi. Ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa EU-virastojen roolia kriiseihin varautumisessa ja niihin vastaamisessa. Teksti sisältää ehdotuksen EU:n oman terveyskriisi- ja pandemioihin varautumisen suunnitelman laatimiseksi sekä ehdotuksen tiukemmaksi tartuntatautien ja muiden terveysuhkien seurantajärjestelmäksi (tiistaina).

EU–Venäjä-suhteet. Ulkoasioiden valiokunta (AFET) tarkastelee EU:n politiikkaa suhteessa Venäjään ja ehdottaa uutta EU–Venäjä-strategiaa. Päätöslauselma kattaa laajan kirjon aiheita kuten venäläisten turvallisuusuhkien ja venäläisen sekaantumisen torjumisen, EU:n osallistumisen demokratian tukemiseen Venäjällä, pakotepolitiikan, median vapauden ja ihmisoikeuksien turvaamisen (torstaina).

Uusi EU–Kiina-strategia. Ulkoasioiden valiokunta (AFET) tarkastelee EU:n ja Kiinan välistä suhdetta. Valiokunnan jäsenet ottavat kantaa EU:n uuteen Kiinaan kohdistuvaan strategiaan ja pohtivat muun muassa sitä, kuinka jatkaa yhteistyötä Kiinan kanssa puuttuen samalla uusiin esiin nouseviin uhkiin ja haasteisiin, kuten investointeihin, disinformaatioon, EU:n ja Kiinan laaja-alaiseen investointisopimukseen (CAI), turvallisuuteen, ihmisoikeuksiin sekä Taiwanin ja Hong Kongin tilanteisiin (torstaina).

Datahallintosäädös. Teollisuus- ja tutkimusvaliokunta (ITRE) äänestää lainsäädäntöluonnoksesta koskien datan jakamisen helpottamista sisämarkkinoilla. Ehdotuksessa asetetaan edellytykset julkisten elinten, yksityisten yritysten sekä kansalaisten tietojen uudelleenkäytölle. Sen tarkoituksena on mahdollistaa julkisten toimielinten hallussa pitämien arkaluontoisten tietojen turvallinen jakaminen sekä säännellä yksityisten toimijoiden toimesta tapahtuvaa datan jakamista (torstaina).

Slovenian EU-puheenjohtajuuskauden prioriteetit. Slovenian ministerit esittävät prioriteettinsa useissa eri tapahtumissa parlamentin valiokunnissa. EU:n neuvoston puheenjohtajuus siirtyi Slovenialle 1. heinäkuuta ja kestää aina vuoden 2021 loppuun asti (maanantaista torstaihin).

Korkean tason konferenssi ihmisoikeuksien globaalista tilanteesta. Global Campus of Human Rights -verkosto ja Euroopan parlamentti järjestävät ensimmäinen ihmisoikeuksien globaalia tilannetta käsittelevän konferenssin; se tuo yhteen Euroopan parlamentin jäseniä, EU-komissaareja, Nobelin rauhanpalkinnon ja Saharov-palkinnon saajia, kansainvälisten järjestöjen korkeita edustajia, korkeakouluja ja muita sidosryhmä (perjantaina).

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous keskiviikkona 14. heinäkuuta Todennäköisiä aiheita:

55-valmiuspaketti (Timmermans):

​• EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistaminen, ml. ilmailua ja merenkulkua koskevan päästökauppajärjestelmädirektiivin tarkistaminen

• Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskevan asetuksen tarkistaminen

• Taakanjakoasetus

• Uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin tarkistaminen uuden 2030-ilmastotavoitteen toimeenpanemiseksi

• Energiatehokkuusdirektiivin tarkistaminen uuden 2030-ilmastotavoitteen toimeenpanemiseksi

ReFuelEU Aviation – kestävät lentopolttoaineet

FuelEU Maritime – vihreä eurooppalainen merialue

• Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurista annetun direktiivin tarkistaminen

• CO2-päästöstandardit henkilö- ja pakettiautoille asettavan sääntelyn tarkistaminen

• Hiilitullimekanismi (CBAM)

• Energiaverotusdirektiivin tarkistaminen

Climate Action Social Facility

Uusi EU:n metsästrategia (Timmermans)

 

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä.

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantai 12. heinäkuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen järjestää virallisen lounaan Yhdysvaltain valtiovarainministerin Janet Yellenin ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan Christine Lagarden kanssa.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee videoyhteydellä Etelä-Afrikan metsä-, kalastus- ja ympäristöministerin Barbara Creecyn kanssa.

Tiistai 13. heinäkuuta

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager keskustelee videoyhteydellä Facebookin toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin kanssa.

Toimielinten välisistä suhteista ja tulevaisuuden ennakoinnista vastaava varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič tapaa Kiovassa, Ukrainassa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyyn ja pääministeri Denys Shmyhalin.

Keskiviikko 14. heinäkuuta

Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides tapaa Belgian varapääministerin sekä sosiaali- ja kansanterveysministerin Frank Vandenbroucken.

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen keskustelee videoyhteydellä Trinidadin ja Tobagon tasavallan ulkoministerin Amery Brownen kanssa.

Torstai 15. heinäkuuta

Talousasioista vastaava komissaari Paolo Gentiloni keskustelee videoyhteydellä Euroopan pankkiyhdistysten liiton toimitusjohtajan Wim Mijsin kanssa.

Maataloudesta vastaava komissaari Janusz Wojciechowski keskustelee videoyhteydellä Kiinan maatalous- ja maaseutuministerin Tang Renjianin kanssa.

Perjantai 16. heinäkuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans tapaa Prahassa, Tšekissä Tšekin pääministerin Andrej Babišin sekä ministereitä.

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell pitää Taškentissa, Uzbekistanissa puheen kansainvälisen "Keski- ja Etelä-Aasia: alueelliset yhteydet, haasteet ja mahdollisuudet" -konferenssin avajaistilaisuudessa.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

Eläinten hyvinvointi – EU:n lainsäädännön tarkistaminen (Elintarviketurvallisuus; Asetusehdotus)

Laillinen maahanmuutto – taitojen ja kykyjen houkutteleminen EU:hun (Sisäasiat; Tiedonanto)

Julkiset kuulemiset:

EU:n yleiseen talousarvioon sovellettavien varainhoitosääntöjen (varainhoitoasetus) kohdennettu tarkistaminen (Talousarvio; Asetusehdotus)

Komission strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa – päivitys (Aluepolitiikka; Tiedonanto)

Ampuma-aseet – vientisääntöjen sekä tuonti- ja kauttakuljetusmenettelyjen tarkistus (Sisäasiat; Asetusehdotus)

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Maanantai 12. heinäkuuta

Euroryhmä. Asialistalla euroalueen talous- ja finanssipolitiikan kansainvälinen ulottuvuus, josta mukana keskustelemassa Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Janet Yellen. Asialistalla lisäksi kesäkuun eurohuippukokous ja pankkiunionista käydyt keskustelut, julkisen talouden tilanne ja näkymät euroalueella sekä digitaalisen euron mahdolliset vaikutukset kansalaisiin, yrityksiin ja talous- ja rahaliittoon kokonaisuudessaan.

Ulkoasiainneuvosto. Asialistalla tuoreimmat tiedot Afganistanin, Etelä-Kaukasian ja Libanonin tilanteista, uusiin digitaaliteknologioihin liittyvät geopoliittiset näkökohdat, Etiopia ja strateginen kompassi. Ministerien odotetaan myös hyväksyvän päätelmät maailmanlaajuisesti yhteen liitetystä Euroopasta ja EU:n prioriteeteista Yhdistyneiden kansakuntien 76. yleiskokouksessa.

Tiistai 13. heinäkuuta

Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto. Asialistalla talouden elpyminen sekä elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano. Ministerit hyväksyvät ensimmäiset neuvoston täytäntöönpanopäätökset jäsenmaiden elpymis- ja palautumissuunnitelmista.

Keskiviikko 14. heinäkuuta

Oikeus- ja sisäministerien epävirallinen kokous, 14.–16. heinäkuuta.

Torstai 15. heinäkuuta

Oikeus- ja sisäministerien epävirallinen kokous, 14.–16. heinäkuuta. Torstain neuvostossa keskitytään sisäasioihin. Ministerit keskustelevat muun muassa rikollisuuden torjumisesta digitaalisella aikakaudella sekä tekoälysääntelyn käytännön vaikutuksesta ministerien työhön. Asialistalla lisäksi edistys uudessa maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa sekä Schengen-strategia.

Perjantai 16. heinäkuuta

Oikeus- ja sisäministerien epävirallinen kokous, 14.–16. heinäkuuta. Perjantain neuvostossa keskitytään oikeusasioihin. Ministerit keskustelevat tekoälysääntelyn oikeudellisista ulottuvuuksista; he keskittyvät sääntelyn vaikutuksiin oikeussektorilla perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta, tarkastellen erityisesti oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaan. Asialistalla lisäksi EU:n uusi lasten oikeuksien strategia, jossa lapsiystävällinen oikeusjärjestelmä on yksi keskeinen ulottuvuus.

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Komissio julkaisi uudistetun kestävän rahoituksen strategian ja ehdotuksen EU:n vihreitä joukkovelkakirjoja koskevaksi standardiksi

Komissio hyväksyi tiistaina 6. heinäkuuta kolme toimenpidettä kestävän rahoituksen tavoitetason nostamiseksi (Euroopan komissio). Näitä ovat I) uudistettu kestävän rahoituksen strategia (pdf) (Euroopan komissio), jossa esitetään aloitteita pienten ja keskisuurten yritysten paremmaksi osallistamiseksi EU:n siirtymään kohti kestävää taloutta, II) ehdotus EU:n vihreiden joukkovelkakirjojen standardiksi (pdf) (Euroopan komissio), jolla on tarkoitus luoda vapaaehtoinen standardi joukkovelkakirjoille, joilla rahoitetaan kestäviä investointeja sekä III) EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen alainen delegoitu säädös, jolla tarkennetaan yritysten raportointivaatimuksia koskien taloudellisen toimintansa ympäristövaikutuksia (kuten esitetty luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklassa (EUR-Lex)).

Kestävän rahoituksen strategia sisältää kuusi toimenpidekokonaisuutta; näihin lukeutuvat muun muassa nykyisen kestävän rahoituksen välineistön laajentaminen ja siten ilmastotavoitteita tukevan rahoituksen saatavuuden helpottaminen sekä pk-yritysten ja kuluttajien mobilisoiminen tällaisen rahoituksen hankkimiseksi. Komissio raportoi strategian toteutuksesta vuoden 2023 loppuun mennessä.

EU:n vihreiden joukkovelkakirjojen standardia koskevan ehdotuksen keskeisenä tavoitteena on luoda vihreille joukkovelkakirjoille malli, johon muita markkinastandardeja voidaan verrata, sekä mahdollisesti pyrkiä näiden yhdenmukaistamiseen. Standardin avulla on tarkoitus puuttua viherpesuun liittyviin ongelmiin ja suojella markkinoiden eheyttä, jotta rahoitus ohjautuisi perustelluille ympäristöhankkeille. Ehdotus toimitetaan seuraavaksi Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston yhteispäätösmenettelyyn.

EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklaa täydentävällä delegoidulla säädöksellä puolestaan täsmennetään niiden tietojen sisältö ja määritysperiaatteet, jotka suurten rahoitusalan yritysten ja muiden yritysten on annettava sijoittajille koskien toimintansa kestävyyttä, sekä näiden esitystapa. Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä osuutta yritysten liiketoiminnasta, investoinneista tai lainanantotoiminnasta, joka on EU:n luokitusjärjestelmän mukaista. Muiden kuin rahoitusalan yritysten on ilmoitettava se osuus niiden liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista, joka liittyy ympäristön kannalta kestäviksi määriteltyihin taloudellisiin toimintoihin. Rahoituslaitosten (muun muassa suurten pankkien sekä varainhoitajien) on puolestaan ilmoitettava ympäristön kannalta kestäviksi määriteltyjen taloudellisten toimintojen osuus kaikista niistä omaisuuseristä, joita ne rahoittavat tai joihin ne sijoittavat. Delegoitu säädös toimitetaan seuraavaksi Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle, joilla on neljä kuukautta aikaa tarkastella säädöstä. Aikaa voidaan pidentää kerran kahdella kuukaudella.

5.2 Komission kesän 2021 talouden väliennuste ennustaa odotettua nopeampaa elpymistä

Komissio julkaisi keskiviikkona 7. heinäkuuta kesän 2021 talouden väliennusteensa (Euroopan komissio), jossa se ennustaa EU:n talouden elpyvän aiempaa odotettua nopeammin. Kesän 2021 talouden väliennusteen (pdf) (Euroopan komissio) mukaan EU:n ja euroalueen talous kasvaa tänä vuonna 4,8 % ja ensi vuonna 4,5 %. Kevään ennusteeseen verrattuna kasvu on nopeampaa vuonna 2021 niin EU:ssa (+0,6 %) kuin euroalueella (+0,5 %). Reaalisen BKT:n odotetaan saavuttavan kriisiä edeltäneen tason vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä sekä EU:ssa että euroalueella. Kesän ennuste toteaa inflaatiovauhdin hieman kevään ennustetta nopeammaksi, mutta uskoo sen hidastuvan vuonna 2022.

Kasvun odotetaan vahvistuvan useiden tekijöiden ansiosta. Talouden toimeliaisuus vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ylitti odotukset, ja terveystilanteen paraneminen johti pandemian torjumiseksi asetettujen rajoitusten nopeampaan purkamiseen toisella vuosineljänneksellä; talouksien avautuessa talouskasvu nopeutui. Kasvunäkymiin liittyy kuitenkin myös paljon epävarmuutta ja riskejä, mutta ne ovat komission mukaan yleisesti ottaen tasapainossa. Koronavirusmuunnosten ilmaantumiseen ja leviämiseen liittyvät riskit korostavat rokotuskampanjoiden vauhdittamisen merkitystä talouskasvun näkökulmasta. Taloudelliset riskit liittyvät etenkin siihen, miten kotitaloudet ja yritykset reagoivat muutoksiin covid-19-rajoituksissa.

6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Täysistuntokatsaus

Euroopan parlamentissa oli täysistuntoviikko. Keskeisiä aiheita olivat kestävää kalastusta ja vesiviljelyä tukemaan hyväksytty 6,1 miljardin euron rahasto (Euroopan parlamentti), lasten verkossa tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön torjuminen (Euroopan parlamentti), Verkkojen Eurooppa -väline ja uudet infrastruktuurihankkeet EU:n alueiden yhdistämiseksi (Euroopan parlamentti), Eurooppa-neuvoston 24.–25. kesäkuuta järjestetyn kokouksen lopputulemat (Euroopan parlamentti), EU-arvojen heikkeneminen Unkarissa ja Puolassa (Euroopan parlamentti), EU-varojen käyttöön sidottu oikeusvaltioperiaate-ehdollisuus (Euroopan parlamentti) sekä EU:n maailmanlaajuinen ihmisoikeuspakotejärjestelmä (Euroopan parlamentti), johon tulisi parlamentin kannan mukaan sisällyttää myös ihmisoikeusrikkomuksiin liittyvä korruptio.

Lisäksi parlamentti hyväksyi kaksi uutta rahastoa yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa sekä perusoikeuksia kunnioittavaa rajaturvallisuutta tukemaan (Euroopan parlamentti); näitä ovat turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF-rahasto, 9,88 mrd. euroa) sekä yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto (6,24 mrd. euroa). Parlamentti myös hyväksyi kantansa Euroopan lääkeviraston mandaatin vahvistamiseen (Euroopan parlamentti). Ulkopoliittisissa asioissa käsiteltiin Antarktista aluetta (Euroopan parlamentti), poliittisen opposition tilannetta Nicaraguassa (Euroopan parlamentti) ja Turkissa (Euroopan parlamentti) sekä ihmisoikeusrikkomuksia Hong Kongissa, Saudi-Arabiassa ja Iranissa (Euroopan parlamentti).

Täysistunto käsitteli myös kahdeksatta ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa ja Slovenian pääministeri Janez Janša saapui täysistunnon eteen esittelemään EU-puheenjohtajuuskautensa aloittaneen Slovenian prioriteetteja ja ohjelmaa – näistä tarkemmin alla.

6.2 Täysistunnossa kuultiin Slovenian pääministeri Janez Janšaa Slovenian 1. heinäkuuta alkaneen EU-puheenjohtajuuskauden prioriteeteista

Euroopan parlamentin täysistunnossa kuultiin tiistaina 6. heinäkuuta Slovenian pääministeriä Janez Janšaa 1. heinäkuuta EU-puheenjohtajuuskautensa aloittaneen Slovenian kauden ohjelmasta ja prioriteeteista (Euroopan parlamentti). Janša mainitsi Slovenian EU-puheenjohtajuuskauden prioriteeteiksi EU:n elpymisen, kriisinsietokyvyn ja strategisen autonomian vahvistamisen sekä eurooppalaisen elämäntyylin ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen. Keskeisiä tavoitteita ovat Janšan mukaan myös ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien toteutumisen varmistaminen, ilmaisun ja median vapaus mukaan lukien. Slovenia tulee keskittymään lisäksi terveysunionin ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin edistämiseen. Maahanmuuttouudistuksen Janša totesi lukeutuvan Slovenian portfolion haastavimpiin kokonaisuuksiin. Keskeisessä osassa Slovenian ohjelmaa tulevat olemaan myös unionin ulkorajojen suojeleminen, vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä EU:n ja Länsi-Balkanin välisen yhteistyön edistäminen, jota koskeva huippukokous järjestetään lokakuussa 2021. Janšan mukaan EU:n laajentuminen on looginen ratkaisu sen kohtaamiin ongelmiin.

Janšan vastaanotto parlamentin täysistunnossa oli viileähkö: prioriteetteja pidettiin yleisesti ottaen hyvinä, mutta useat poliittiset ryhmät esittivät epäilyksiä Slovenian pitäytymisestä niissä (Agence Europe), huomioiden Slovenian hallituksen viimeaikaiset toimet maan oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen saralla. Kritiikkiä saivat muun muassa median- ja ilmaisunvapautta, poliisilaitoksen puolueettomuutta sekä vähemmistöjen oikeuksia heikentävät toimet sekä hyökkäykset maan tuomareita kohtaan. EPP, S&D, Renew, Vihreät ja Vasemmistoryhmä kehottivat Sloveniaa nimittämään syyttäjänsä Euroopan syyttäjänvirastoon (EPPO) mitä pikimmiten.

EPP totesi, että maahanmuuttouudistus tulee olemaan haaste, mutta että parlamentti on myöntyväinen kompromisseihin. S&D totesi monien muiden tapaan, että Slovenian prioriteetit ovat hyvät ja toivoi Slovenian myös sitoutuvan niihin. Renew'n mukaan tapahtumat Sloveniassa osoittavat, että ei voida pitää itsestään selvänä, että Janša tulee pitämään lupauksensa. Vihreät totesivat Slovenian prioriteeteista puuttuvan kunnianhimoa ja maan myös hakevan vääränlaisia ratkaisuja.

ID-ryhmästä toivottiin Slovenialle menestyksekästä kautta Euroopan maiden erilaisuutta ja kansallisia perinteitä kunnioittaen. ECR painotti vahvemman ja kriisinkestävämmän Euroopan turvaamisen olevan ensisijainen prioriteetti ja jatkoi Slovenian linjaa myötäillen, että Euroopan tulevaisuuskonferenssissa on kuultava kaikkia, myös eriäviä, mielipiteitä. Vasemmistoryhmä puolestaan painotti, että Slovenialla on mahdollisuus käyttää puheenjohtajuuskautta kimmokkeena oman demokratiansa vahvistamiseen.

6.3 Täysistunnon käsittelyssä vuoteen 2030 ulottuva kahdeksas ympäristöä koskeva toimintaohjelma

Euroopan parlamentin täysistunnossa keskusteltiin keskiviikkona 7. heinäkuuta vuoteen 2030 ulottuvasta kahdeksannesta ympäristöä koskevasta toimintaohjelmasta. Parlamentti hyväksyi toimintaohjelmaa koskevan raportin äänin 518–130 (47 tyhjää) (pdf) (Euroopan parlamentti). Raportin esittelijä Grace O'Sullivan (IE, Vihreät) totesi raportin olevan hyvin tasapainotettu ja kunnianhimoinen; siinä linjattu toimintaohjelma on hänen mukaansa keskeinen EU:n ilmastotavoitteiden muuttamisessa tyhjistä puheista konkreettisiksi toimiksi. Raportissa sitoudutaan monen vuosikymmenen päähän ulottuvaan ilmastolainsäädäntöön, jolla saadaan aikaan kaivattu systeeminen muutos. Keskeinen osa toimintaohjelmaa on BKT:sta pois siirtyminen ja uuden mittarin luominen kestävän, sosiaalisen ja planetaarisen hyvinvoinnin mittaamiselle. Siinä esitetään myös monitorointi- ja hallintomekanismit tavoitteiden saavuttamisen kartoittamiseksi ja poliittisen vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi.

Ympäristöstä, valtameristä ja kalastuksesta vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius totesi toimintaohjelman olevan keskeinen osatekijä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, mutta totesi samalla komission kaipaavan parempaa ymmärrystä siitä, mitä "BKT:n jälkeisillä indikaattoreilla" itseasiassa halutaan mitata. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnasta (AGRI) todettiin osuvasti, että toimintaohjelma on joutunut pitkälti vihreän kehityksen ohjelman varjoon, vaikka siihen sisältyvä lainsäädäntö on vihreän kehityksen ohjelmaa "painavampaa". Valiokunnasta alleviivattiin, että talouden tulisi perustua ekologiaan eikä toisinpäin. BKT:n jälkeisillä mittareilla halutaan mitata taloudellisen kehityksen linkittymistä paitsi inhimilliseen, myös planetaariseen hyvinvointiin.

EPP kiteytti ohjelman asettavan ehdot ekologiselle siirtymälle planetaaristen rajojen puitteissa. S&D-ryhmästä todettiin, että ohjelma on erityisen kunnianhimoinen ja vahvistaa EU:n ilmastopolitiikkaa. Renew'n mielestä ohjelma vahvistaa sitoumuksia, joissa EU on aiemmin epäonnistunut – ryhmän mukaan pelkkä eräpäivien asettaminen ei todetusti takaa onnistumista. Vihreistä todettiin, että neljä yhdeksästä maapallon kantokyvyn rajasta on lähestymässä ja yhdyttiin näkemykseen, jonka mukaan BKT ei yksinään ole sopiva indikaattori ohjaamaan tulevaisuuden politiikkaa. ID totesi, että se ei jaa kaikkia ohjelman tavoitteita – yritykset tulevat ryhmän mukaan kärsimään suuria tappioita ja niiden kilpailukyky tulee heikkenemään suhteessa sellaisten maiden yrityksiin, jotka eivät jaa yhtä kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. ECR:stä todettiin ohjelman olevan liian kunnianhimoinen ja yksityiskohtainen.

6.4 Komission vuoden 2022 työohjelma

Komission varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič esitteli keskiviikkona täysistunnossa komission suunnitelmia vuoden 2022 työohjelmasta. Komissio tulee keskittymään hänen mukaansa rajoitettuun määrään aloitteita, jotta voidaan varmistaa aloitteiden toimeenpano. Keskiössä tulee olemaan pandemiasta eroon pääsy ja elpyminen. Ensi vuonna toimeenpannaan myös täysimääräisesti parempaa lainsäädäntöä -lähestymistavan yksi sisään yksi ulos -periaate (erit. refit-aloitteissa). Myös strategisella ennakoinnilla tulee olemaan tärkeä rooli. Tähän liittyen Šefčovič mainitsi hiljattain perustetun strategisen ennakoinnin verkoston jäsenmaiden edustajille. Parlamentin ryhmien kommenteissa korostuivat erityisesti elpymisen varmistamisen ja ilmastonmuutoksen vastaisen työn tärkeys. EPP korosti elpymistä kaikkein tärkeimmäksi asiaksi, painottaen että sen puitteissa on edistettävä vihreän kehityksen ohjelmaa ja digitalisaatiota. S&D:n mukaan elpyminen on otettava mahdollisuutena tehdä uudistuksia. Tärkeitä painopisteitä ensi vuonna ovat vihreän kehityksen ohjelma, köyhyyden vastainen taistelu, demokratian puolustaminen sekä maahanmuuttopolitiikan edistäminen. Renew'n ryhmäpuheenvuorossa painotettiin elpymisvarojen huolellista sekä valvottua toimeenpanoa. Sääntelyssä on huomioitava yritysten ja yrittäjien tarpeet. Muita tärkeitä painopisteitä Renew'lle ovat oikeusvaltioperiaatekertomus, vihreän siirtymän todellinen käynnistäminen sekä EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan edistäminen. Vihreät toivoivat komissiolta aloitetta järjestäytyneen rikollisuuden vastustamiseen, toivoen eurooppalaista vastinetta Yhdysvaltojen FBI:lle. Yhteisiä arvoja ja oikeusvaltiota on myös puolustettava. Lobbarit eivät saa ryhmän mukaan vesittää vihreän kehityksen ohjelmaa. ID kritisoi EU:n maahanmuuttopolitiikan tilaa ja mainitsi viime syksyn ehdotuksen heikkoudeksi vaikutusarvion puutteen. Vasemmistoryhmästä niin ikään korostettiin ilmastonmuutoksen puuttumisen tärkeyttä. Lisäksi ryhmän mukaan monikansallisten yritysten on kehitettävä oikeudenmukaisemmaksi.

7. Muissa uutisissa

7.1 Komissio antoi viikolla suosituksen kahden kansallisen elpymissuunnitelman hyväksymiseksi

Komissio antoi viikolla suosituksen EU:n neuvostolle kahden kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman hyväksymiseksi. Näitä olivat:

Kroatia (6,3 mrd. euroa) (Euroopan komissio): komission suositus neuvoston päätökseksi (CRO) (pdf) (Euroopan komissio) sekä komission valmisteluasiakirja (CRO) (pdf) (Euroopan komissio).

Kypros (1,2 mrd. euroa) (Euroopan komissio): komission suositus neuvoston päätökseksi (CYP) (pdf) (Euroopan komissio) sekä komission valmisteluasiakirja (CYP) (pdf) (Euroopan komissio).

Komission hyväksymissuosituksen ovat näin olleen saaneet 16 jäsenmaata. Komission hyväksymissuosituksen saaneet suunnitelmat siirtyvät seuraavaksi EU:n neuvoston käsittelyyn, jonka puheenjohtajuus siirtyi heinäkuun 1. päivä Slovenialle. Slovenia on listannut suunnitelmien käsittelyn ja EU:n elpymisen yhdeksi keskeisimmistä prioriteeteistaan (Slovenian Presidency of the Council of the European Union), ja sen odotetaan käsittelevän suunnitelmia vielä heinäkuun aikana.


Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset