Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 15.–21.2.2021

Julkaistu 15.2.2021 12.10
Muokattu 15.2.2021 14.25

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 15.–21.2.2021

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on tauko eli niin kutsuttu vihreä viikko. Parlamentin jäsenet työskentelevät parlamentin ulkopuolella.

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous keskiviikkona 17. helmikuuta. Todennäköisiä aiheita:

Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu (Trade Policy Review), mukaan lukien WTO:n uudistusaloite (Dombrovskis)

Yhteinen tiedonanto koskien EU:n panoksen vahvistamista sääntöpohjaisen monenvälisyyden edistämisessä (Borrell)

Siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden synergioita koskeva toimintasuunnitelma (Vestager)

Tiedonanto koskien biopuolustukseen varautumisen ohjelmaa (Schinas)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä (Euroopan komissio) (pdf).

​Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantaina 15. helmikuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans kokoustaa videoyhteydellä eurooppalaisen teollisuuden pyöreän pöydän (European round table for industry) kanssa koskien Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager keskustelee videoyhteydellä Alankomaiden infrastruktuuri- ja vesihuollon ministerin Cornelia van Nieuwenhuizenin sekä Alankomaiden valtiovarainministerin Wopke Hoekstran kanssa.

Arvoista ja avoimuudesta vastaava varapuheenjohtaja Věra Jourová keskustelee videoyhteydellä Netflixin julkishallinnon varapuheenjohtajan Dean Garfieldin kanssa.      

Tiistaina 16. helmikuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee videoyhteydellä kansainvälisen energiajärjestö IEA:n toiminnanjohtajan Faith Birolin kanssa.

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager keskustelee videoyhteydellä SAABin toimitusjohtajan Micael Johanssonin kanssa.

Budjetista ja hallinnosta vastaava komissaari Johannes Hahn osallistuu talous- ja finanssiministerien epäviralliseen videokonferenssiin.  

Keskiviikkona 17. helmikuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans osallistuu videoyhteydellä tapahtumaan koskien eurooppalaisten yritysten osallistumista vihreään siirtymään - järjestäjinä toimivat Brunswick-ryhmä ja eurooppalainen Jacques Delors -ajatushautomo.

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell osallistuu videoyhteydellä Naton puolustusministereiden tapaamiseen.

Torstaina 18. helmikuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans tapaa videoyhteydellä IMAGINE Food Collectiven edustajia.

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager toimii videoyhteydellä panelistina yritysneuvoston toimitusjohtajien talvikokouksessa.

Arvoista ja avoimuudesta vastaava varapuheenjohtaja Věra Jourová keskustelee videoyhteydellä Latvian ulkoasiainministerin Edgars Rinkēvičsin kanssa.  

Perjantaina 19. helmikuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee videoyhteydellä Belgian energiaministerin Tinne Van der Straetenin kanssa.

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager tapaa Kööpenhaminassa tanskalaisen ajatushautomo Euroopan (Danish Think Thank Europe) toimitusjohtajan Lykke Friisin.

Koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Elisa Ferreira keskustelee videoyhteydellä Euroopan tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden liiton (EARTO) puheenjohtajan Antti Vasaran kanssa.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

Nuorten vapaaehtoistyö – hankkeisiin osallistuminen muissa EU-maissa (päivitys) (Urheilu, Nuoriso; Suositusehdotus)

Kaasuverkot – markkinoille pääsyä koskevien EU:n sääntöjen tarkistaminen (Energia; Asetusehdotus)

Euroopan digitaalinen vuosikymmen: 2030 digitaaliset tavoitteet (Digitaalitalous ja -yhteiskunta; Tiedonanto)

EU:n maataloustuotteet ja elintarvikkeet – EU:ssa ja sen ulkopuolella toteutettavan menekinedistämispolitiikan uudelleentarkastelu (Maatalouden ja maaseudun kehittäminen; Asetusehdotus)

Alueellisten erojen vähentäminen EU:ssa – kahdeksas koheesiokertomus (Aluepolitiikka; Tiedonanto)

Julkiset kuulemiset:

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunta: laittoman verkkosisällön havaitseminen, poistaminen ja siitä ilmoittaminen (Sisäasiat; Asetusehdotus)

Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T) – tarkistetut suuntaviivat (Liikenne; Asetusehdotus)

Rahoitus- ja vakuutuspalveluja koskevat ALV-säännöt – tarkistaminen (Verotus; Direktiiviehdotus)

Sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunta – uhrien suojelu ja väkivallantekijöiden rankaiseminen (Oikeusasiat ja perusoikeudet; Direktiiviehdotus)

Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta – EU:n lainsäädännön toimivuustarkastus (Oikeusasiat ja perusoikeudet)

Ympäristörikollisuus – ympäristönsuojelua koskevien EU:n sääntöjen parantaminen rikosoikeudellisin keinoin (Oikeusasiat ja perusoikeudet; Direktiiviehdotus)

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Tiistai 16. helmikuuta

Euroryhmän videoneuvottelu. Esityslistalla erityisesti makrotalouden kehitys ja poliittiset näkymät euroalueella, euron kansainvälinen asema, tilannekatsaus yrityssektorin vakavaraisuuteen.

Talous- ja valtiovarainministerien epävirallinen videoneuvottelu. Esityslistalla EU:n talouden elpyminen, vuotuinen budjettimenettely, rahoituspalvelulainsäädäntö sekä kansainväliset kysymykset (EU:n globaali elpymisaloite, G20-maiden valtionvarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien kokouksen valmistelu sekä yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista laaditun EU:n luettelon tarkistaminen).

Perjantai 19. helmikuuta

Opetusministerien epävirallinen videoneuvottelu.

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Komissio esitteli uuden Välimeren alueen toimintaohjelman eteläisen naapurialueen strategisen kumppanuuden vahvistamiseksi

Euroopan komissio ja EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell hyväksyivät tiistaina yhteisen tiedonannon (Euroopan komissio), jossa ehdotetaan "kunnianhimoisen ja innovatiivisen" Välimeren alueen uuden toimintaohjelman antamista Euroopan unionin ja sen eteläisen naapurialueen strategisen kumppanuuden uudistamiseksi ja vahvistamiseksi. Uuteen toimintaohjelmaan sisältyy talous- ja investointisuunnitelma, jolla pyritään edistämään pitkän aikavälin sosioekonomista elpymistä eteläisellä naapurialueella. Komissio ehdottaa toimintaohjelmaan osoitettavan 7 miljardia euroa vuosina 2021–27 EU:n uuden naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) puitteissa - tähän sisältyy myös Euroopan kestävän kehityksen rahasto plus (EKKR+) alaisia takauksia ja sekarahoitusta. Näin aluetta varten visioidaan seuraavien vuosikymmenten aikana saatavan jopa 30 miljardin euron arvosta julkisia ja yksityisiä sijoituksia (Agence Europe).

Uudessa toimintaohjelmassa ehdotetaan yhteisiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen nopeuttamiseksi. Lisäksi siinä ehdotetaan yhteisiin arvoihin sitoutumisen vahvistamista, yhteisiä toimia pakkomuuttoon ja muuttoliikkeeseen puuttumiseksi sekä EU:n, sen jäsenvaltioiden ja eteläisen naapuruston yhtenäisyyden ja päättäväisyyden lisäämistä rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi Välimeren alueella. Toimintasuunnitelmassa keskitytään viiteen toiminta-alueeseen, joita ovat:

1) Inhimillinen kehitys, hyvä hallintotapa ja oikeusvaltioperiaate: uusitaan yhteinen sitoutuminen demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmisoikeuksiin ja vastuulliseen hallintoon.

2) Häiriönsietokyky, vauraus ja digitaalinen muutos: tuetaan häiriönsietokykyisiä, osallistavia, kestäviä ja yhteen liitettyjä talouksia, joissa luodaan mahdollisuuksia kaikille, erityisesti naisille ja nuorille.

3) Rauha ja turvallisuus: tuetaan maita turvallisuushaasteisiin vastaamisessa ja ratkaisujen löytämisessä meneillään oleviin konflikteihin.

4) Muuttoliike ja liikkuvuus: tarkastellaan yhdessä pakkomuuttoon ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita ja helpotetaan turvallisten ja laillisten muuttoliike- ja liikkuvuusväylien käyttöä. Komissio haluaa vahvistaa yhteistyötä tällä saralla uuteen muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen perustuvilla "kokonaisvaltaisilla ja räätälöidyillä" kumppanuuksilla, jotka "hyödyttävät molempia osapuolia".

5) Vihreä siirtymä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energia ja ympäristö: hyödynnetään vähähiilisen tulevaisuuden potentiaalia, suojellaan alueen luonnonvaroja ja luodaan vihreää kasvua.

Eteläisille naapureille suunnatun talous- ja investointisuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että alueen asukkaiden elämänlaatu paranee eikä kukaan jää jälkeen talouden elpyessä esimerkiksi covid-19-pandemian jälkeen. Suunnitelma sisältää alustavia lippulaivahankkeita, joilla pyritään parantamaan selviytymiskykyä, rakentamaan vaurautta sekä lisäämään kauppaa ja investointeja kilpailukyvyn ja osallistavan kasvun tueksi. Ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen on komission mukaan olennainen osa kumppanuutta.

Euro–Välimeri-kumppanuus käynnistettiin vuonna 1995 Barcelonan julistuksella, jonka tavoitteena oli "rauhan, vaurauden sekä henkilö- ja kulttuurivaihdon alueen" luominen. Euroopan naapuruuspolitiikkaa tarkistettiin viimeksi vuonna 2015. Välimeren alueella on yhä useita hallintoon, sosioekonomiseen tilanteeseen, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä haasteita, joita covid-19-pandemian katsotaan pahentavan entisestään. Joulukuussa 2020 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti tarvetta laatia uusi eteläistä naapurialuetta koskeva toimintaohjelma. Uudella Välimeren alueen toimintasuunnitelmalla ohjataan tätä aluetta koskevaa EU:n politiikkaa sekä NDICI:n monivuotista ohjelmasuunnittelua alueellisella ja kahdenvälisellä tasolla. EU tekee yhteisestä tiedonannosta väliarvioinnin viimeistään vuonna 2024.

5.2 Komissio esitteli viisumisäännöstön alaisen raporttinsa koskien palauttamista ja takaisinottoa osana uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta

Komissio esitti keskiviikkona neuvostolle ensimmäisen arviointinsa takaisinottoyhteistyöstä kumppanimaiden kanssa (Euroopan komissio), kuten tarkistetussa viisumisäännöstössä edellytetään. Arviointi (luottamuksellinen asiakirja) on osa uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa esitettyä "kokonaisvaltaista lähestymistapaa" muuttoliikepolitiikkaan. Palauttamis- ja takaisinottotoimet ovat keskeinen osa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa solmimia muuttoliikekumppanuuksia. Syyskuussa esitetyssä uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa korostetaan, että palauttamistoimien tuloksellisuus edellyttää myös EU:n sisäisten menettelyjen kehittämistä, jotta voidaan vähentää kansallisten toimien hajanaisuutta ja lisätä kaikkien EU-maiden välistä yhteistyötä ja yhteisvastuullisuutta.

Eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaavan varapuheenjohtajan Margaritis Schinasin mukaan arviointi osoittaa, että takaisinottoa koskevaan yhteistyöhön ei ole yhtä kaikille sopivaa mallia. Schinas totesi EU:n valmistelevan uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen yhteydessä räätälöityjä kumppanuuksia EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Kumppanuuksien tavoitteena on kattavampi lähestymistapa muuttoliikeyhteistyöhön - tähän kuuluvat olennaisesti "tulokselliset palauttamis- ja takaisinottotoimet". Sisäasioista vastaavan komissaarin Ylva Johanssonin mukaan tärkeää uudessa sopimuksessa on se, että henkilöille, jotka eivät saa jäädä EU:hun, mahdollistetaan inhimillinen ja tuloksellinen palauttaminen, takaisinotto ja uudelleenkotoutuminen.

Uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus pohjustaa EU:n yhteistä palauttamisjärjestelmää. Siinä hahmotellaan toimenpiteitä kansallisten menettelyjen parantamiseksi siten, että yhteistyöstä saadaan tiiviimpää ja EU-maiden yhteisvastuullisuudesta vahvempaa. Tätä varten nimitetään tuleva palauttamisasioiden koordinaattori, jonka tukena on määrä olla korkean tason verkosto. Koordinaattorin on määrä toimia tiiviissä yhteistyössä Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) kanssa. Koordinaattori kokoaa yhteen palauttamis- ja takaisinottotoimiin liittyvät sidosryhmät EU-maissa ja edistää työtä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Omien kansalaisten takaisinotto on kansainvälisen oikeuden mukainen velvoite. Komissio arvioi tarkistetun viisumisäännöstön mukaisesti vuosittain takaisinottoyhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa ja raportoi asiasta neuvostolle. Neuvosto voi päättää komission ehdotuksesta, että tiettyjä viisumisäännöstön säännöksiä sovelletaan rajoittavammin tai sallivammin. Prosessilla tuetaan laajempaa tavoitetta luoda EU:hun "tehokas ja kattava muuttoliikkeen hallintajärjestelmä". Tämä koskee myös esimerkiksi ratkaisujen etsimistä maahantulijoiden salakuljetukseen, EU:n rahoituksen käytön parantamista sekä laillisen muuttoliikkeen ja liikkuvuuden edistämistä.

Komissio on nyt antanut tiedonannon, jossa hahmotellaan tapoja tehostaa palauttamis- ja takaisinottokysymyksissä tehtävää yhteistyötä sekä EU:n sisällä että ulkopuolisten maiden kanssa. Samassa yhteydessä julkaistaan kolmansien maiden kanssa tehdyn takaisinottoyhteistyön ensimmäisen vuotuisen arvioinnin keskeiset yleistulokset. Koko arviointi toimitetaan neuvostolle, ja sitä hyödynnetään keskusteluissa, joita käydään palauttamisesta ja takaisinotosta mutta myös muuttoliikeasioissa laajemmin tehtävästä yhteistyöstä. Komissio ilmoittaa aikovansa yhdessä korkean edustajan ja EU-maiden kanssa hyödyntää kertomuksen tuloksia osana kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen, jotta kumppanimaita, joissa tarvitaan parannuksia, voidaan kannustaa toimintaan.

5.3  Komission talven 2021 talousennuste: "Valoa tunnelin päässä"

Euroopan komissio julkaisi torstaina talven 2021 talousennusteraporttinsa (Euroopan komissio). Siinä todetaan, että tunnelin päässä on valoa euroalueen taloudelle. Komissio ennustaa tuotannon palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle odotettua aiemmin koronarokotteiden käyttöönoton ansiosta (Financial Times). Euroalueen talouden ennustetaan kasvavan tulevana vuonna 3,8 %, ja tahdin uskotaan pysyvän samana myös vuonna 2022. Vaikka ennuste tälle vuodelle on matalampi kuin komission edellisessä, viime vuoden lopulla julkaistussa ennusteessa, sen ennuste vuodelle 2022 on vahvempi. Tämä heijastaa rokotuskattavuuden laajentumisen ja sulkutoimenpiteistä luopumisen vaikutusta, komissio sanoi.

Viime vuonna euroalueen talous kutistui ennätykselliset 6,8 %, ja alkuvuoden 2021 talouskasvu on todennäköisesti suhteellisen hidasta yhä jatkuvien sulkutoimenpiteiden ja rokotteiden käyttöönoton rajallisen tahdin vuoksi. Ennusteessa alleviivataan päätöksentekijöidenkin korostamaa kriittistä tarvetta rokotusten määrän lisäämiselle.

5.4 Komissio ilmoitti hankkeesta hakea pidennystä EU-UK kauppa- ja yhteistyösopimuksen hyväksyntään huhtikuun loppuun asti

Komissio ilmoitti keskiviikkona hyväksyneenä ehdotuksen EU:n neuvoston päätökseksi EU:n ja UK:n välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen väliaikaisen voimassaolon pidentämiseksi 30. huhtikuuta asti (Euroopan komissio). Toistaiseksi sopimus on väliaikaisesti voimassa 28. helmikuuta asti. Asiasta vaaditaan EU:n ja UK:n välisen kumppanuusneuvoston päätös. Päätösehdotuksen perustelussa vedotaan aikaan, joka vaaditaan sopimuksen kääntämiseksi EU:n kaikille virallisille kielille (EUR-Lex) EU:n neuvoston ja parlamentin asianmukaista käsittelyä varten. UK:n EU-suhteista vastaava David Frost totesi (Politico) olevansa aikeesta "hieman pettynyt" ja toivoen ettei sopimuksen väliaikaista voimassaoloa pidennetä "pidempään kuin tarpeen". Hän tosin myös työryhmänsä ottavan kaikki EU:n toiveet huomioon ja katsovan "mitä voidaan tehdä".

6. Parlamentissa viime viikolla

Euroopan parlamentissa oli täysistuntoviikko. Keskeisiä keskusteluja olivat EU:n elpymis- ja palautumistukiväline, yhteisen covid-19-rokotestrategian tila sekä Venäjän opposition tilanne ja ulkoasioiden korkean edustajan Josep Borrellin ulkopoliittinen vierailu Moskovaan (näistä alla tarkemmin). Muita täysistuntoviikon puheenaiheita olivat muun muassa Euroopan keskuspankin vuosikertomus 2020 ja sen toimet EU:n talouden elvyttämiseksi (Euroopan parlamentti), uusi kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma (Euroopan parlamentti), eriarvoisuuden vähentäminen keskittyen etenkin työssäkäyvien köyhyyteen (Euroopan parlamentti) ja sosiaalisen median demokraattinen valvonta ja perusoikeuksien suojelu (Euroopan parlamentti). Mepit hyväksyivät näiden lisäksi muun muassa ihmiskaupan vastaisen direktiivin (Euroopan parlamentti) täytäntöönpanoa koskevan mietinnön, päätöslauselman covid-19-pandemian vaikutuksesta nuoriin ja urheiluun (Euroopan parlamentti) sekä EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa koskevan mietinnön (Agence Europe).

6.1 Euroopan parlamentti hyväksyi covid-19-pandemian seurausten lievittämiseen tarkoitetun elpymis- ja palautumistukivälineen

Euroopan parlamentti äänesti keskiviikkona elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen vahvistamisen puolesta (Euroopan parlamentti). Kyseessä on 672,5 miljardin euron yhteisellä lainalla rahoitettu tukipaketti, jolla pyritään lievittämään koronapandemian sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia. Elpymis- ja palautumistukivälineelle näytettiin vihreää valoa äänin 582–40; 69 pidättäytyi äänestämästä. Tukiväline muodostaa suurimman osan yhteensä 750 miljardin euron Next Generation EU -elpymisvälineestä. Tukivälineen puitteissa myönnettyjä apurahoja ja lainoja käytetään sellaisten kansallisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla hillitään pandemian seurauksia. Tukivälineellä voidaan rahoittaa 1. helmikuuta 2020 ja sen jälkeen aloitetut hankkeet. Jäsenmaiden hallitukset voivat pyytää elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa ennakkorahoituksena 13 %:a tuen kokonaismäärästä. Rahoitus on käytettävissä kolmen vuoden ajan.

Rahoituksen saamiseksi kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien on keskityttävä keskeisiin EU-politiikan aloihin - näitä ovat vihreä siirtymä (mukaan lukien biodiversiteetti), digitalisaatio, taloudellinen yhteenkuuluvuus, tuottavuus ja kilpailukyky sekä sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus. Rahoituskelpoisia kansallisia toimia ovat myös sellaiset, jotka pyrkivät parantamaan taloudellista, sosiaalista ja institutionaalista kriisinsieto- ja palautumiskykyä tai keskittyvät lapsiin ja nuoriin esimerkiksi koulutuksen ja muiden valmiuksien tai taitojen edistämisen muodossa. Jokaisen toimintasuunnitelman on omistettava budjetistaan vähintään 37 % ilmastotavoitteisiin ja 20 % digitalisaatioon. Toimintasuunnitelmilla on oltava "kestävä sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus", niihin on sisällyttävä "kokonaisvaltaisia uudistuksia" ja "vakaita investointipaketteja" eivätkä ne saa "merkittävästi vahingoittaa yhteisesti asetettuja ympäristötavoitteita". Asetuksessa säädetään myös, että rahoitukseen ovat oikeutettuja vain sellaiset jäsenvaltiot, jotka ovat sitoutuneet kunnioittamaan oikeusvaltioperiaatetta ja EU:n yhteisiä perusarvoja.

Komissio on velvollinen tarkkailemaan elpymis- ja palautumistukivälineen toimeenpanoa, ja sitä voidaan pyytää esiintymään Euroopan parlamentin kulloinkin relevantissa valiokunnassa kahden kuukauden välein. Lisäksi komission on määrä asettaa jäsenvaltioiden saataville integroitu tieto- ja seurantajärjestelmä vertailukelpoisen tiedon tarjoamiseksi koskien tukivälineen varojen käyttöä. Euroopan parlamentin hyväksyttyä asetuksen, neuvoston on annettava vielä virallinen hyväksyntänsä. Tämän jälkeen asetus julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Elpymis- ja palautumistukiväline voi tulla voimaan lehtijulkaisua seuraavana päivänä näillä näkymin helmikuun jälkipuoliskolla. Tämän jälkeen jäsenmaat voivat toimittaa virallisesti omat elpymis- ja palautumissuunnitelmansa, jotka komissio arvioi ja neuvosto hyväksyy. Suunnitelmissa esitetään elpymis- ja palautumistukivälineellä tuettavat uudistukset ja julkiset investointihankkeet. Komissio on ilmoittanut käyvänsä jo tiivistä vuoropuhelua jäsenmaiden kanssa näiden suunnitelmien valmistelusta (Euroopan komissio). 13 %:n ennakkorahoitus voidaan myöntää, kun suunnitelmat on hyväksytty.

Viikolla komissio esitti ensimmäiset johtopäätöksensä tähän mennessä toimitetuista kansallisista elpymissuunnitelmista (Agence Europe). Arvioitujen projektien perusteella komissio on todennut kansallisten suunnitelmien olevan linjassa rahoituksen saamiselle asetettujen edellytysten kanssa, mutta ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii "lisäponnisteluja" - kansallisissa suunnitelmissa tulisi komission mukaan antaa enemmän painoarvoa ilmastotavoitteen saavuttamiseen tähtääville investoinneille. Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli ja EU-puheenjohtaja Portugalin pääministeri António Costa allekirjoittivat perjantaina virallisesti asetuksen, jolla elpymis- ja palautumistukiväline perustetaan (Agence Europe).

Agence Europen tietojen mukaan kaikkiaan 18 jäsenvaltiota on toimittanut luonnoksen koko suunnitelmasta, kuusi jäsenvaltioita on toimittanut suunnitelmaan liittyviä osioita, kun kolme jäsenvaltioita ei ole vielä ollut aiheesta yhteydessä komissioon. Euractivin tietojen mukaan 19 jäsenmaata on toimittanut komissiolle vedoksen elpymissuunnitelmasta tai useita suunnitelman elementtejä (Euractiv), siinä missä kahdeksan maata ei tiettävästi ole toimittanut komissiolle mitään. Euractivin asiaan perehtynyt lähde on sanonut kyseisten maiden olevan Luxembourg, Alankomaat, Irlanti, Itävalta, Liettua, Puola, Malta ja Viro. Asiaan liittyy myös niin kutsuttu omien varojen päätös, joka kansallisten parlamenttien on vielä ratifioitava - Euractiven lähteiden mukaan toistaiseksi kuusi jäsenvaltiota on näin tehnyt. Omien varojen päätös on keskeisessä roolissa elpymisvälineen rahoittamisessa. Jäsenmailla on huhtikuun loppuun aikaa toimittaa kansalliset suunnitelmansa, jonka jälkeen komissiolla on kaksi kuukautta aikaa kunkin suunnitelman arvioimiseen. Tämän jälkeen EU:n neuvostolla on kuukausi aikaa hyväksyä suunnitelma. EU-puheenjohtajamaa Portugali on toivonut neuvoston hyväksyvän suunnitelmat pakettina, todennäköisesti touko- tai kesäkuun aikana.

6.2 EU-johdon uskottavuus koetuksella - Ursula Von der Leyen ja Josep Borrell arvostelun kohteina rokotestrategian tilaa ja Venäjän opposition tilannetta käsitelleissä parlamentin täysistunnoissa

Kulunut viikko oli erityisen koetteleva kahdelle EU:n keulahahmolle - komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle Josep Borrellille. Borrellia kuultiin täysistuntoviikolla heistä ensimmäisenä ja häneen kohdistui myös kovinta kritiikkiä. Parlamentin täysistunnossa tiistaina mepit keskustelivat Borrellin kanssa Venäjän poliittisesta kuohunnasta ja oppositiojohtaja Alexei Navalnyin tapauksesta (Euroopan parlamentti). Borrell oli palannut ulkopoliittiselta Moskovan vierailultaan vain muutamia päiviä aiemmin. Täysistunnossa kuultiin kärkkäitä puheenvuoroja, joissa kritisoitiin kyseistä - melko yksimielisesti "epäonnistuneeksi" todettua - Moskovan vierailua. Mepit kritisoivat vierailun ajoituksen olleen huono ottaen huomioon paitsi Venäjän toimet Ukrainassa ja EU–Venäjä-suhteiden yleisen, pitkittyneen huonontumisen, mutta myös venäläisen tuomioistuimen Navalnyille langettaman vankeustuomion ja tuomiota seuranneiden joukkomielenosoitusten väkivaltaisen tukahduttamisen (Politico). Moskovan vierailun aikana Venäjä julkisti päätöksen kolmen EU-diplomaatin karkottamisesta (Politico), sillä näiden katsottiin "ottaneen osaa" Navalnyita tukeviin mielenosoituksiin. Borrell sai tiettävästi kuulla asiasta Twitteristä vasta Lavrovin tapaamisen alla. Kritiikkiä herätti myös Borrellin reagoimattomuus, kun Lavrov totesi tiedotustilaisuudessa EU:n olevan "epäluotettava kumppani" (Politico). Venäjä ei osoittanut yhteistyöhalukkuutta saatikka kunnioitusta EU:ta ja tapaamiseen huonosti valmistautunutta Borrellia kohtaan, ja esimerkiksi Politico kirjoittaa tapaamisen olleen kaikessa "nöyryyttävyydessään" pohjanoteeraus EU–Venäjä-suhteissa (Politico). Yli 70 meppiä on vaatinut Borrellin eroa (Politico), mutta komissio on tiedottanut komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin antaneen "täyden tukensa" Borrellille (Politico).

Täysistunnossa kuultiin kovasanaista kritiikkiä mutta myös yhtenäisyyden merkitystä korostavia puheenvuoroja. ECR-ryhmän jäsen totesi Borrellin astuneen tarkoin suunniteltuun ansaan pyrkimyksessään parantaa omaa asemaansa. Vasemmistoryhmästä kuultiin puheenvuoro, jossa EU:ta syytettiin geopoliittisen anti-Venäjä agendan ajamisesta. Sitoutumattomista nostettiin esille Katalonian tilanne ja todettiin EU:n syyllistyvän kaksinaismoralismiin puolustaessaan ihmisoikeuksia vain valikoiduissa tilanteissa. EPP:stä todettiin, että tapaaminen Lavrovin kanssa olisi pitänyt järjestää EU:lle edullisemmin, jonkin toisen foorumin puitteissa, ja Borrellilta toivottiin tapaamisen seurauksena parempaa ymmärrystä Keski-Euroopalle ja tukea Venäjän vastaisille sanktioille. Vaikka useat vaativat puheenvuoroissaan Borrellin irtisanoutumista, monet olivat myös tätä vastaan ja tyytyivät näyttämään "keltaista korttia". Näissä puheenvuoroissa korostettiin, että EU:n on pysyttävä yhtenäisenä provosoinnin edessä ja että sen on pidettävä keskusteluyhteys Venäjään auki jatkossakin, joskin dialogia on käytävä itsevarmasta ja vahvasta asemasta käsin. Tällaisia puheenvuoroja kuultiin muun muassa S&D, Renew ja Vihreiden ryhmien edustajilta.

Kritiikiltä ei säästynyt myöskään von der Leyen, jota kuultiin parlamentin täysistunnossa keskiviikkona koskien covid-19-rokotestrategian tilaa (Euroopan komissio). Politico kirjoittaa von der Leyenin menettäneen luottamusta niin EU-johtajien kuin oman henkilökuntansa piirissä seurauksena lääkeyhtiö AstraZenecan kanssa neuvotellussa rokotesopimuksessa ja rokotteiden käyttöönotossa ilmenneistä ongelmista sekä näitä seuranneesta hätäisestä päätöksestä asettaa vientirajoituksia Pohjois-Irlantiin (Financial Times). Vientirajoituksien asettaminen olisi käytännössä luonut Irlannin saarelle "kovan rajan", jonka välttäminen oli alun alkaenkin Brexit-neuvottelujen suurimpia kiistakapuloita. Komissio sittemmin pyörsi päätöksen ja von der Leyen otti vastuun virheestä, mutta luottamus von der Leyenin johtamistapaan vaikuttaa kokeneen kolauksen (Politico).

Von der Leyen totesi täysistunnon avauspuheenvuorossaan, että rokotteiden hankkiminen yhdessä oli oikea ratkaisu paitsi yhteisvastuun myös sisämarkkinoiden kannalta. Hän painotti, että EU ei mennyt oikoteitä vaan panosti aikaa siihen, että rokotteen turvallisuudesta varmistuttiin, mikä oli puolestaan välttämätöntä kansalaisten luottamuksen saamiseksi. Koskien komission käynnistämää rokotteiden vientilupa- ja läpinäkyvyysmekanismia von der Leyen painotti, että EU:n kanssa tehtyjä rokotesopimuksia kunnioittavien yritysten vientiin ei tulla puuttumaan. Lisäksi mekanismi automaattisesti vapauttaa humanitaarisin perustein tai 92:een matalan ja alemman keskitulotason maihin tehtävät rokoteviennit. Hän totesi Euroopan olevan halukas auttamaan, mutta samalla sen on saatava sille luvattu osuus rokotteista. Koskien vientilupamekanismin soveltamista Pohjois-Irlantiin von der Leyen totesi katuvansa syvästi komissiossa tehtyjä virheitä (Euroopan komissio) ja painotti EU:n aikovan jatkossakin tehdä kaikkensa rauhan ylläpitämiseksi Irlannin saarella.

Poliittisten ryhmien puheenvuoroissa korostui tarve saada nähdä komission neuvottelemat rokotesopimukset. Vasemmistoryhmästä todettiin, että lääkeyritykset vaikuttavat hallitsevan tilannetta komission ollessa täysin kykenemätön vaatimusten asettamiseen – ryhmästä peräänkuulutettiin tarvetta tiedustelukomitean perustamiselle, joka tekisi selvityksen komission vastuusta rokotestrategian epäonnistumisessa. EPP:stä kuultiin puheenvuoro, jossa komission todettiin puolustaneen eurooppalaisten oikeuksia esittää vaateita lääkeyrityksille mahdollisten ongelmien ilmaantuessa - tämä maksoi aikaa, mutta oli välttämätöntä. Renew-ryhmästä toivottiin, että kaikki EU-maat asetettaisiin velvollisiksi tuottamaan kuukausittaista dataa kansallisten rokotusten etenemisestä, jotta maat tietäisivät paremmin missä mennään EU:n yhteisen tavoitteen saavuttamisen suhteen.

7. Lyhyesti

7.1 Euroopan tulevaisuuskonferenssi: Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät vaativat laajaa edustusta johtoryhmässä

Euroopan parlamentin puhemieskokous kokoontui torstaina. Agence Europen tietojen mukaan parlamentin poliittiset ryhmät vaativat yksimielisesti laajaa edustusta Euroopan tulevaisuuskonferenssin päivittäistä toimintaa valvovassa johtoryhmässä (Executive Committee) (Agence Europe). EU:n neuvoston toissaviikkoisen ehdotuksen mukaan johtokunnassa olisi kolme paikkaa kutakin kolmea konferenssia johtavaa toimielintä (parlamentti, komissio, EU:n neuvosto) kohden. Samojen tietojen mukaan parlamentti ei halua konferenssi päättyvän vain yhden vuoden keston jälkeen, mikäli konferenssi alkaa tämän vuoden toukokuussa. Ranska on aiemmin toivonut konferenssi päättyvän EU-puheenjohtajakaudellaan keväällä 2022.

7.2 Italian uusi pääministeri Mario Draghi vannoi virkavalansa

Italian uusi pääministeri, entinen EKP:n pääjohtaja Mario Draghi (Politico) vannoi lauantaina virkavalansa. Draghi sai onnittelut muun muassa (Politico) komission puheenjohtaja Ursula von der Leyeniltä, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalta Charles Micheliltä ja EKP:n pääjohtajalta Christine Lagardelta. Italian parlamentin on määrä äänestää Draghin hallituksen luottamuksesta tällä viikolla.

7.3 Ngozi Okonjo-Iwealasta uusi Maailman kauppajärjestön WTO:n pääjohtaja

Nigerian entinen pääministeri Ngozi Okonjo-Iweala (Financial Times) astuu tänään Maailman kauppajärjestön WTO:n pääjohtajaksi. Hän on tehtävässä ensimmäinen nainen ja ensimmäinen afrikkalainen. EU on ajanut vahvasti WTO:n uudistamista (Euroopan komissio). Aihe on tärkeässä roolissa tällä viikolla julkaistavassa komission kauppapolitiikan uudelleentarkastelussa (Euroopan parlamentti).

Päivitetty 15.2. klo 14.24 (korjattu kohtaa 7.2)

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset