Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 19.–25.4.2021

Julkaistu 19.4.2021 13.00
Muokattu 19.4.2021 15.43

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 19.–25.4.2021

​Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien tapaamisia. Keskeisiä aiheita ovat:

Euroopan tulevaisuuskonferenssin digitaalinen verkkoalusta. Konferenssin johtokunnan puheenjohtajat (parlamentin Guy Verhofstadt, EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Portugalin Ana Paula Zacarias ja komission varapuheenjohtaja Dubravka Šuica) esittävät komission lehdistötilaisuudessa uuden monikielisen työkalun, jonka avulla kansalaiset kaikkialta Euroopasta voivat osallistua tulevaisuuskonferenssiin suoraan (maanantaina klo 14).

EU:n ilmastolaki. Mepit ja EU-puheenjohtajamaa Portugali yrittävät löytää yksimielisyyden EU:n ilmastolaista, joka osana vihreän kehityksen ohjelmaa tekisi ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä oikeudellisesti sitovan tavoitteen. Parlamentilla on ollut keskeinen rooli kunnianhimoisempaan ilmastoviitekehykseen pyrkimisessä (tiistaina).

Pandemiaan vastaaminen ja terveysunioni. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden valiokunnan (ENVI) jäsenet keskustelevat EU:n terveysunionipaketista sekä vastauksesta covid-19-pandemiaan. Näistä ensimmäistä käsitellään terveyskomissaari Stella Kyriakideksen kanssa ja jälkimmäistä, pandemiaan vastaamisen globaaliin ulottuvuuteen keskittyvää teemaa, käsitellään Maailman terveysjärjestö WHO:n edustajien kanssa (torstaina).

Turkki. Ulkoasiainvaliokunta (AFET) äänestää Turkista ja sen suhteista EU:n kanssa. Hyväksyttävässä tekstissä odotetaan käsiteltävän muun muassa muuttoliikettä koskevaa sopimusta, Kyproksen miehitystä, laitonta öljyn porausta ja etsintää itäisellä Välimerellä, oikeusvaltioperiaaterikkomuksia sekä sotilaallista ja poliittista sekaantumista Libyassa, Syyriassa ja Vuoristo-Karabahissa (äänestys torstaina).

Tekoäly. Päivä uutta tekoälyn käyttöä ja EU:n arvojen ja oikeuksien kunnioittamista käsittelevää lakia koskevan ehdotuksen julkaisemisen jälkeen oikeudellisten asioiden valiokunta (JURI) käy siitä ensimmäisen keskustelun sisämarkkinoista vastaavan komissaarin Thierry Bretonin kanssa (torstaina).

Yhdeksäs Euronestin parlamentaarinen edustajakokous. Euronestin parlamentaarinen edustajakokous, joka koostuu kuudestakymmenestä mepistä ja kymmenestä parlamentin jäsenestä kutakin Itä-Euroopan kumppanimaata kohden (Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova ja Ukraina) kokoontuu etänä. Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli avaa kokouksen. Puhujina ovat muun muassa naapuruus- ja laajentumisasioista vastaava komissaari Olivér Várhelyi (nauhoitettu viesti) ja Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svjatlana Tsihanouskaja.

Täysistuntovalmistelut. Poliittiset ryhmät valmistelevat 26.–29. huhtikuuta pidettävää täysistuntoa, jossa parlamentin jäsenten on määrä keskustella ja äänestää neuvottelujen aloittamisesta jäsenvaltioiden kanssa koskien digitaalista vihreää todistusta; rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista; uudesta laista, jolla estetään terroristisen sisällön leviäminen verkossa; vastuuvapauden myöntämisestä koskien vuoden 2019 talousarvioita; sekä pakollisesta avoimuusrekisteristä. Parlamentin jäsenet vastaavat myös 25.–26. maaliskuuta pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen tuloksiin. He keskustelevat ja äänestävät useista EU:n ohjelmista, kuten Horisontti Eurooppa -tutkimusohjelmasta, jonka tavoitteisiin lukeutuu EU:n terveydenhuoltojärjestelmien auttaminen valmistautumaan tuleviin pandemioihin sekä teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen.

Valiokuntakokousten kaikki aiheet täällä.

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous keskiviikkona 21. huhtikuuta. Todennäköisiä aiheita:

Tiedonanto EU:n kestävyysluokitusjärjestelmästä ja kestävyysraportoinnista (Dombrovskis)

Muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin tarkistus ("kestävän raportoinnin direktiivi") (Dombrovskis)

Tekoälyä koskevan valkoisen kirjan jatkotoimenpiteet (Vestager)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä.

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantai 19. huhtikuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee videoyhteydellä Itävallan EU- ja perustuslakiministerin Karoline Edtstadlerin kanssa.

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager keskustelee videoyhteydellä Slovenian koulutus-, tiede ja urheiluministerin Simona Kustecin kanssa.  

Tiistai 20. huhtikuuta

Työllisyydestä ja sosiaalisesta oikeudesta vastaava komissaari Nicolas Schmit keskustelee videoyhteydellä Ranskan koulutus-, nuoriso- ja urheiluministerin Jean-Michel Blanquerin kanssa.

Maataloudesta vastaava komissaari Janusz Wojciechowski keskustelee videoyhteydellä Australian kauppa-, matkailu- ja investointiministerin Dan Tehanin kanssa.

Keskiviikko 21. huhtikuuta

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell tapaa Nouakchottissa Mauritanian ulkoasioista, yhteistyöstä ja ulkomailla olevista mauritanialaisista vastaavan ministerin Ismael Ould Cheikh Ahmedin sekä alueellisen neuvoa-antavan koordinointiyksikön (RACC).

Innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komissaari Mariya Gabriel keskustelee videoyhteydellä Maailman terveysjärjestö WHO:n terveyshätätilanteita koskevan informaation ja riskinarvioinnin johtajan Oliver Morganin kanssa.

Torstai 22. huhtikuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuu Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin järjestämään globaaliin johtajien huippukokoukseen (Global Leaders Summit) kansainvälisenä Maan päivänä (Earth Day).

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans vierailee Belgian pääministerin Alexander de Croon luona.

Perjantai 23. huhtikuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailee Pfizerin globaalilla tuotantolaitoksella Puursissa.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton osallistuu EU:n puolustusministerien poliittiseen työpajaan strategisesta kompassista Lissabonissa, Portugalissa.

Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides keskustelee videoyhteydellä G7-ryhmän maiden terveysministerien kanssa.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimus (Tutkimus ja innovointi; Suositusehdotus)

Toimintasuunnitelma kalavarojen säilyttämiseksi ja meriekosysteemien suojelemiseksi (Meri- ja kalastusasiat; Tiedonanto)

Rajatylittävät perhesuhteet – lapsen ja vanhemman välisen oikeudellisen siteen tunnustaminen (Oikeusasiat ja perusoikeudet; Asetusehdotus)

Verkossa ja etänä tapahtuvat oppiminen perus- ja keskiasteen koulutuksessa (Koulutus; Suositusehdotus)

Ekologista kestävyyttä koskeva koulutus (Koulutus; Suositusehdotus)

Julkiset kuulemiset:

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Maanantai 19. huhtikuuta

Ulkoministerien epävirallinen videoneuvottelu. Asialistalla muun muassa viimeisimmät tapahtumat Georgiassa, Intiassa, Myanmarissa ja Mosambikissa sekä yhteistä kattavaa toimintasuunnitelmaa (JCPOA) koskevien neuvottelujen tilanne. Näiden jälkeen neuvosto keskustelee Etiopiasta ja Ukrainasta. Lisäksi ministerit käyvät epävirallisen keskustelun Ukrainan ulkoministerin Dmitri Kuleban kanssa.

Tiistai 20. huhtikuuta

Eurooppaministerien epävirallinen videoneuvottelu. Asialistalla EU:n ja UK:n suhteet, Euroopan tulevaisuuskonferenssi, oikeusvaltiovuoropuhelu, koronatoimien EU-koordinointi sekä laajentuminen ja vakautus- ja assosiaatioprosessi.

Torstai 22. huhtikuuta

Energiaministerien epävirallinen videoneuvottelu (puheenjohtajamaan tapahtuma).  

Perjantai 23. huhtikuuta

Ympäristöministerien epävirallinen videoneuvottelu (puheenjohtajamaan tapahtuma).

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Komissio esitti uuden viiden vuoden strategian järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi

Komissio esitti keskiviikkona uuden strategian järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi vuosille 2021–2025 (Euroopan komissio). Strategiassa linjataan toimet ja välineet rikollisjärjestöjen liiketoimintamallien ja rakenteiden häiritsemiseksi EU:ssa rajat ylittävästi, sekä verkossa että muualla. Vuonna 2019 keskeisimmät rikolliset markkinat tuottivat yhtä prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta vastaavan summan eli noin 139 miljardia euroa. Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europol on varoittanut Eurooppaan covid-19-pandemian jälkeen iskevän taantuman auttavan järjestäytynyttä rikollisuutta (EUobserver) tunkeutumaan lailliseen liiketoimintaan ja rekrytoimaan työttömäksi jääneitä asiantuntijoita. Europol on todennut pandemian luoneen jo uusia mahdollisuuksia rikollisille. Näin ollen strategialla pyritään: 1) tehostamaan lainvalvontaa ja oikeudellista yhteistyötä, 2) tukemaan tehokkaampia rikostutkimuksia järjestäytyneen rikollisuuden rakenteiden häiritsemiseksi ja keskittymään korkean prioriteettiasteen rikoksiin, 3) varmistamaan, että rikollisuus ei ole taloudellisesti kannattavaa ja 4) sopeuttamaan lainvalvonta ja oikeuslaitos digitaaliselle aikakaudelle.

Strategia on osa EU:n turvallisuusunionistrategiassa linjattuja tavoitteita (Euroopan komissio). Se perustuu Europolin viimeisimpään neljän vuoden välein toteutettavaan arvioon vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden esittämistä uhista (Europol). Viimeisin raportti on suurin laatuaan viraston historiassa. Se julkaistiin 12. huhtikuuta 2021.

5.2 Komissiolta strategia ihmiskaupan torjumiseksi (2021–2025)

Komissio esitti keskiviikkona strategian ihmiskaupan torjunnasta vuosille 2021–2025 (Euroopan komissio). Siinä keskitytään rikollisuuden ennaltaehkäisyyn, ihmiskauppiaiden saattamiseen oikeuden eteen sekä uhrien suojelemiseen ja voimaannuttamiseen. Vuosina 2017–2018 EU:ssa oli yli 14 000 rekisteröityä ihmiskaupan uhria; globaalisti ihmiskaupassa arvioidaan tehtävän 29,4 miljardin euron tuotot vuodessa. Strategian lähestymistapa on kolmiulotteinen: sillä pyritään vähentämään kysyntää, häiritsemään ihmiskauppiaiden liiketoimintamalleja sekä suojelemaan ja voimaannuttamaan rikoksen uhreja (keskittyen etenkin naisiin ja lapsiin). Strategiassa keskitytään myös edistämään kansainvälistä yhteistyötä, sillä puolet tunnistetuista uhreista EU:ssa eivät ole EU:n kansalaisia.

Strategia perustuu EU:n ihmiskaupan vastaiseen direktiiviin (Euroopan komissio). Komissio sanoo jatkavansa jäsenmaiden tukemista direktiivin toimeenpanossa ja tarvittaessa ehdottavansa korjauksia sen varmistamiseksi, että direktiivi sopii käyttötarkoitukseensa. EU:n ihmiskaupan vastaisella koordinaattorilla on jatkossakin olennainen rooli ihmiskaupan vastaisen strategian toimeenpanossa. Strategia linkittyy lisäksi tiiviisti EU:n strategiaan järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi (katso yllä), sillä järjestäytyneet rikollisryhmät usein ylläpitävät ihmiskauppaa. Uudessa maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksessa (Euroopan komissio) on myös korostettu mahdollisten EU:n ulkopuolelta tulevien ihmiskaupan uhrien varhaisen tunnistamisen tärkeyttä.

5.3 Komissio julkaisi suunnitelman elpymisvälineen (Next Generation EU) rahoituksen toteuttamiseksi

Komissio julkaisi keskiviikkona suunnitelman Next Generation EU -elpymisvälineen rahoituksen toteuttamiseksi (Euroopan komissio). Komissio aikoo ottaa käyttöön rahoitusstrategian, jonka avulla on tarkoitus hankkia noin 800 miljardia euroa rahoitusta (nykyhintoina) vuoteen 2026 mennessä. Strategia perustuu valtionlainan liikkeeseenlaskijoiden parhaisiin käytäntöihin. Lainanotto olisi keskimäärin noin 150 miljardia euroa vuodessa, ja kaikki lainat on tarkoitus maksaa takaisin vuoteen 2058 mennessä.

Komission laatima rahoitusstrategia sisältää seuraavat osatekijät: 1) vuotuiset päätökset lainanotolla hankittavan rahoituksen määrästä ja puolivuosittainen tiedottaminen rahoitussuunnitelman tärkeimmistä osatekijöistä, 2) jäsennellyt ja avoimet suhteet liikkeeseenlaskuohjelmaa tukeviin pankkeihin, 3) useiden erilaisten rahoitusvälineiden yhdistelmät (keskipitkän ja pitkän aikavälin joukkolainat) sekä 4) huutokauppojen ja syndikointien yhdistelmät. Komissio aikoo toteuttaa monipuolisen rahoitusstrategiansa pohjalta useita konkreettisia toimia. Näihin kuuluvat muun muassa pääomamarkkinatakaajien verkoston perustaminen sekä ensimmäisen vuotuisen lainanottopäätöksen ja ensimmäisen NextGenerationEU-rahoitussuunnitelman julkaiseminen.

5.4 Neuvottelut uudesta EU:n ja AKT-maiden kumppanuussopimuksesta päätökseen

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen ja Togon ulkoministeri Robert Dussey allekirjoittivat torstaina alustavasti uuden kumppanuussopimuksen (Euroopan komissio) EU:n sekä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden järjestön (aikaisemmalta nimeltään AKT-valtioiden ryhmä) välillä, mikä päättää Cotonoun sopimuksen seuraajasta käydyt neuvottelut. Uusi sopimus tarjoaa puitteet osapuolten poliittiselle, taloudelliselle ja alakohtaiselle yhteistyölle seuraaviksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Uusi kattosopimus on toisin sanoen jatkoa Cotonoun sopimukselle, ja se tulee voimaan, kun molemmat osapuolet ovat saaneet sen allekirjoittamista ja soveltamista koskevat sisäiset menettelynsä päätökseen. Sopimuksessa listataan yhteistyön arvot, periaatteet ja kuusi prioriteettialuetta (Agence Europe) – nämä ovat 1) ihmisoikeudet, demokratia ja hallinto, 2) rauha ja turvallisuus, 3) inhimillinen ja sosiaalinen kehitys, 4) ympäristön kestävyys ja ilmastonmuutos, 5) talouskasvu ja osallistava, kestävä kehitys sekä 6) muuttoliike ja liikkuvuus.

Sopimuksen allekirjoittamiselle, väliaikaiselle soveltamiselle ja loppuunsaattamiselle tarvitaan EU:n neuvoston hyväksyntä, joka perustuu komission ehdotuksiin. Kyseiset komission ehdotukset ja kaikille EU:n virallisille kielille käännetty sopimusteksti toimitetaan neuvostolle lähiviikkoina. Sopimus on määrä allekirjoittaa vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Sen voimaantulo edellyttää, että osapuolet ovat saaneet päätökseen sitä koskevat sisäiset menettelynsä.

5.5 Koronavirustoimet: komissio ehdottaa EU:n jakamien elintärkeiden tavaroiden ja palvelujen vapauttamista arvonlisäverosta kriisiaikoina

Komissio ehdotti maanantaina koronaviruspandemian aikaisten kokemusten perusteella, että elintärkeät tavarat ja palvelut, joita komissio ja EU:n elimet ja virastot tarjoavat jäsenvaltioiden ja kansalaisten saataville kriisiaikoina, vapautetaan arvonlisäverosta (Euroopan komissio). Kun uudet toimenpiteet on otettu käyttöön, komissio ja muut EU:n virastot ja elimet voivat tuoda maahan ja ostaa tavaroita ja palveluja arvonlisäverotta, kun kyseisiä hankintoja jaetaan hätätoimien aikana EU:ssa. Vastaanottajat voivat olla jäsenvaltioita tai kolmansia osapuolia, kuten kansallisia viranomaisia tai laitoksia (esimerkiksi sairaaloita tai kansallisia terveys- tai katastrofiapuviranomaisia). Lainsäädäntöehdotus alv-direktiivin muuttamiseksi toimitetaan nyt Euroopan parlamentille lausuntoa varten ja neuvostolle hyväksyttäväksi. Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava viimeistään 30. huhtikuuta 2021 direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset.

6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Parlamentin valiokunnat hyväksyivät EU–UK-kauppasopimuksen samalla kun puhemieskokous päätti jättää täysistuntoäänestyksen päivämäärän auki

Torstaina Euroopan parlamentin ulkoasiain- (AFET) ja kansainvälisen kaupan (INTA) valiokunnat äänestivät EU–UK-kauppa- ja yhteistyösopimuksen hyväksymisen puolesta (Euroopan parlamentti) (äänin 108–1, 4 poissa). Sopimuksen väliaikaisen soveltamisen oli alun perin määrä päättyä 30. huhtikuuta 2021. Sopimuksen pysyvä voimaanastuminen vaatii parlamentin hyväksynnän. Euroopan parlamentti tulee äänestämään asiasta ja hyväksymään erillisen päätöslauselman täysistunnossa, mutta tarkkaa ajankohtaa tälle ei ole vielä julkistettu. Parlamentin puheenjohtajakokous perusteli tätä tiistaina 13. huhtikuuta sillä, että UK:n halutaan sitä ennen toimeenpanevan erosopimus täysimääräisesti. Parlamentti on lykännyt kauppasopimuksesta äänestämistä johtuen UK:n yksipuolisista toimista erosopimuksen Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan toimeenpanon viivästyttämiseksi (Parliament Magazine).

Ehdotuksen esittelijöinä toimivat S&D:n Andreas Schieder (AFET) ja EPP:n Christophe Hansen (INTA). Schieder painotti äänestyksen jälkeen tarvetta luoda vahva perusta tuleville EU–UK-suhteille, mutta totesi että edistys saatetaan menettää, jos UK jatkaa erosopimuksen yksipuolista rikkomista. Hansen puolestaan totesi kauppa- ja yhteistyösopimuksen puutteistaan huolimatta pehmustaneen Brexitin pahimpia taloudellisia vaikutuksia. Hansen jatkoi, että kauppasopimuksen hyväksyminen toisi laillista varmuutta yrityksille ja laajentaisi EU:n laillista vipuvoimaa erosopimuksen ja sen pöytäkirjojen täysimittaisen toimeenpanon vaatimiseksi, minkä tarvetta viimeaikaiset tapahtumat Pohjois-Irlannissa (Politico) ovat korostaneet.

6.2 Ympäristövaliokunnassa keskusteltiin muokattujen rokotteiden hyväksymisprosessin nopeuttamisesta

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa (ENVI) keskusteltiin torstaina virusmuunnoksia vastaan muokattujen rokotteiden hyväksymisprosessin nopeuttamisesta (Agence Europe). Luonnos delegoiduksi asetukseksi muokattujen rokotteiden viranomaishyväksynnän nopeuttamiseksi sai ympäristövaliokunnan kannatuksen. Komission luonnoksessa mainitaan huoli siitä, että jo hyväksytyt covid-19-rokotteet osoittautuvat tehottomiksi virusmuunnoksia vastaan. Tällöin niiden koostumusta tulisi muuttaa siten, että ne suojaavat uusia virusmuunnoksia vastaan. Muutosehdotukset selventäisivät, mihin säännöksiin rokotteiden vaikuttavan aineen muuttaminen vaikuttaa, jolloin yritykset voisivat keskittyä keräämään vain tarvittavaa näyttöä ja Euroopan lääkevirasto (EMA) voisi hyväksyä muokatut rokotteet rajallisemman datan pohjalta.

Komission terveysasioiden osaston apulaispääjohtaja Pierre Delsaux totesi, että kyseessä ei ole mitään "vallankumouksellista" – samaa menettelyä sovelletaan influenssarokotteiden kanssa. Komission ei odoteta kohtaavan paljoakaan vastustusta parlamentissa, sillä kaikkien poliittisten ryhmien koordinaattorit ilmaisivat tukensa komission aloitteelle. S&D-ryhmästä muistutettiin, että prosessin tulee olla läpinäkyvä. ID-ryhmästä todettiin, että virusmuunnoksiin ei voida vastata ilman lisätietoa viruksen alkuperästä. Ympäristövaliokunta äänesti perjantaina 16. huhtikuuta suosituksesta vihreän valon varhaisesta antamisesta (Euroopan parlamentti) kyseiselle komission ehdotukselle delegoiduksi asetukseksi.

6.3 Perussopimusvaliokunnassa kuultiin asiantuntijoita EU:n vaalilain uudistuksesta

Perussopimusvaliokunnassa (AFCO) kuultiin tiistaina tutkijoiden näkemyksiä EU:n vaalilain uudistamisesta. Kuultavina olivat Marina Costa Lobo (johtava tutkija Lissabonin yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselta), Alberto Alemanno (EU-oikeuden Jean Monnet -professori HEC Paris -korkeakoulusta) sekä Frédérique Berrod (julkisoikeuden professori Strasbourgin Sciences-PO yliopistosta). Puheenvuoron piti lisäksi Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamista koskeneen mietinnön (2015) entinen yhteisesittelijä Jo Leinen. Costa Lobo valotti tutkimustaan EU:n politisoitumisesta, jonka pohjalta hän totesi EU-asioiden näkyvyyden ja niistä kiistelyn lisääntyneen valtavirtamediassa. Berrod totesi, että ylikansallisen keskustelun on tapahduttava paikallisesti, jotta EU olisi läheisempi kansalaisille. Alemanno puolestaan kiteytti EU:n tarvitsevan vaalijärjestelmän, joka paremmin "eurooppalaistaa" kulloinkin käsillä olevat asiat.

6.4 Mepit kaipasivat kansalaisvapauksien valiokunnassa lisäselvityksiä koskien vihreää digitaalista todistusta

Mepit keskustelivat tiistaina kansalaisvapauksien valiokunnassa (LIBE) oikeusasioista vastaavan komissaari Didier Reyndersin sekä Euroopan tietosuojavaltuutetun kanssa (Euroopan parlamentti) hiljattain ehdotetusta digitaalisesta vihreästä todistuksesta ja siihen liittyvistä tietosuojanäkökohdista. Komissaari Reynders painotti vihreän digitaalisen todistuksen tavoitetta helpottaa pandemian aikaista vapaata liikkuvuutta ja varmistaa, että kaikkia kansalaisia kohdellaan tasapuolisesti. Ehdotuksessa säädetään ilmaisen digitaalisen tai paperisen todistuksen luomisesta koskien covid-19-rokotusta, testausta ja taudista palautumista koskevia tietoja, ja se rajoitettaisiin pandemiaan; se ei myöskään velvoita jäsenmaita nostamaan kansallisia rajoituksia, Reynders painotti. Todistus halutaan käyttövalmiiksi kesäkuun loppuun mennessä (Agence Europe), ja sitä on tarkoitus pilotoida jo kesäkuun alusta alkaen. Reynders korosti lisäksi, että vihreä digitaalinen todistus ei ole "rokotepassi", ja että matkustamisen tulee olla mahdollista myös ilman rokotusta tai aiempaa taudista paranemista – negatiivisen testituloksen tulisi riittää. Reynders totesi meppien esittämiin kysymyksiin, että jäsenmaiden omiin, kansallisiin lupajärjestelmiin esimerkiksi kulttuuritapahtumiin osallistumiseksi ei tulla puuttumaan. Jäsenmaiden on kuitenkin noudatettava täysin EU:n yhteisen, vihreän digitaalisen todistuksen edellytyksiä. Parlamentin täysistunnon odotetaan hyväksyvän parlamentin valtuudet ehdotuksesta neuvottelemiseksi EU:n neuvoston kanssa seuraavassa täysistunnossa 26.–29. huhtikuuta.

6.5 Kuuleminen parlamentissa häkkikasvatuksen kieltämiseen tähtäävästä eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta

Parlamentin jäsenet keskustelivat torstaina kansalaisaloitteen järjestäjien, komission jäsenten ja muiden EU-elinten edustajien kanssa kansalaisaloitteesta, jolla halutaan kieltää häkkien käyttäminen tuotantoeläinten kasvatuksessa (Euroopan parlamentti). Julkisen kuulemisen järjestivät maatalousvaliokunta (AGRI) ja vetoomuksia käsittelevä valiokunta (PETI). Kyseessä on kuudes läpi mennyt kansalaisaloite 76 rekisteröidystä aloitteesta viimeisen kahdeksan vuoden aikana, ja se on kerännyt onnistuneista kansalaisaloitteista kolmanneksi eniten allekirjoituksia (noin 1,4 miljoonaa). Kansalaisaloitteessa EU:ta kehotetaan häkkien käyttämisen sijaan siirtymään vaihtoehtoisiin järjestelmiin, jotka ovat kansalaisaloitteen toisen järjestäjän Olga Kikoun mukaan jo olemassa, kuten orgaanisiin järjestelmiin, vapaaseen laiduntamiseen ja vapaaseen porsimiseen. Kikou painotti, että viljelijöille on annettava taloudellista tukea häkittömään viljelyyn siirtymiseksi ja että EU:n ulkopuolisista maista tuotavien tuotteiden on myös oltava EU:n eläimiä koskevien hyvinvointistandardien mukaisia. Parlamentin jäsenet korostivat, että on tärkeää kuunnella kansalaisten eläinten hyvinvointia koskevia huolia ja toimia niiden mukaisesti. Mepit kuitenkin korostivat, että häkkikasvatuksen asteittainen lopettaminen vaatii asianmukaista taloudellista tukea, kannustimia ja riittävän siirtymäkauden. Osa mepeistä vaati asianmukaista vaikutusten arviointia sekä EU:n lainsäädäntötoimia.

6.6 Ulkoasianvaliokunta keskusteli EU:n arktisen politiikan tulevaisuudesta

EU:n ulkosuhdehallinto ja komissio (vastuupääosastona meri- ja kalastusasioiden DG MARE) ovat valmistelemassa EU:n arktisen strategian päivitystä. Sen julkaisua odotetaan loppuvuodesta. EU:n tuorein asiaa koskeva dokumentti on EU:n arktinen politiikka vuodelta 2016 (EEAS), jossa politiikan kolmeksi kulmakiveksi esitetään ympäristönsuojelu, kestävä kehitys ja kansainvälinen yhteistyö. Suomi on samalla päivittämässä omaa arktista politiikkaansa tämän kevään aikana (Valtioneuvoston kanslia).

Komission työn rinnalla Euroopan parlamentti on muodostamassa omaa kantaansa. Parlamentti pyrkii vaikuttamaan muotoutuvaan dokumenttiin oma-aloitemietinnöllä, jota odotetaan lähiaikoina, ensimmäistä vedosta mahdollisesti jo nyt alkavalla viikolla. Valmisteluun liittyen oma-aloitemietinnöstä vastaava parlamentin ulkoasianvaliokunta (AFET) järjesti aiheesta julkisen kuulemisen asiantuntijoiden kanssa tiistaina.

Professori Elana Wilson Rowe (Norjan ulkopoliittinen instituutti NUPI) esitteli arktisen alueen institutionaalisia rakenteita, keskeisinä YK:n merioikeusyleissopimus UNCLOS, kokoelma yleisiä monenvälisiä sitovia sopimuksia sekä toimielimiä, arktiseen alueen keskittyviä toimielimiä (tärkeimpänä Arktinen neuvosto) sekä joukko kahdenvälisiä sopimuksia. Keskeisiä haasteita alueella ovat hänen mielestään nopeita muutoksia aiheuttava ilmastonmuutos, NATO/Venäjä jännitteet, sekä monimutkainen kokoelma institutionaalisia rakenteita. Johtopäätöksenään Wilson Rowe esitti, että alueen institutionaaliset rakenteet ovat riittäviä, kunhan vain niiden laajentamista jatketaan ja toimia haasteiden ratkaisemiseksi voimistetaan.

Kontra-amiraali Nils Wang (Tanskan laivasto) arvioi Grönlannin tuoreita vaaleja ja totesi niiden liittyneen keskeisesti kilpailuun resursseista arktisella alueella. Vaalit voitti Inuit Ataqatigiit -puolue vastustamalla uraanin louhintaa. Yleisesti ottaen vaalit heijastelivat käynnissä olevaa geopoliittista kilpailua harvinaisista maametalleista Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä.  Wang myös totesi UNCLOsin jo nyt jakavan resurssit eri valtioiden kesken, muun muassa kaksi kolmasosaa arvioiduista energiaresursseista jo tämän kansainvälisen sopimuksen mukaan jaettu valtioille. Venäjä kunnioittaa sopimusta. Lisäksi Wang kannusti EU:n käyttämään taloudellista valtaansa vastatessaan Venäjän ja Kiinan toimiin arktisella alueella.

Rebecca Pincus (Center for Naval Warfare Studies at the US Naval War College) arvioi arktisen kuljetusreittejä koskevia muutoksia ja näihin liittyviä kehityskulkuja. Pohjoisnavan läpi kulkeva reitti ei tule olemaan käyttökelpoinen vielä vuosikymmeniin. Luoteisväylä puolestaan on hyvin vaikeakulkuinen. Venäjä on asettanut kolmannen vaihtoehdon, koillisen reitin tärkeäksi kehityskohteeksi. Vuonna 2020 Venäjä julkaisi n. 250 miljardin euron suuruisen alueellisen kehitysohjelman. Tavoitteena on nostaa kuljetusvolyymi vuoden 2020 33 miljoonasta tonnista vuoteen 2024 mennessä 80 miljoonaan tonniin. Volyymin kasvattamisen tukemiseksi Venäjä on käynnistänyt mittavia energiavarojen kehitysprojekteja, jota kautta alueelle on virrannut ulkomaisia investointeja, erityisesti Kiinasta, joskin Venäjä on säilyttänyt määräysvallan resursseihin.

Professori Julian Lindley-French (Alphen Group) esitti verrattain pessimistisen kuvan alueen suurvaltapoliittisesta kehityksestä. Hän toivoi EU:n tunnistavan alueen olevan sille tärkeä ja näkemään vaaralliset kehityskulut ilman harhakäsiyksiä. Hän kertoi tuoreesta ulkoasianvaliokunnalle laatimastaan raportista (Honest broker: the EU strategic autonomy and security in the future arctic). Arktisesta on hyvää vauhtia kehittymässä kilpailun alue, jossa aseellisen konfliktin uhkaa seuraavan 15-20 vuoden aikana ei voida enää lukea pois laskuista. Vaarallisen geopoliittisen kehityksen ytimessä on Venäjän ja Kiinan halu kontrolloida aluetta. Uhan muodostavat yhtäältä Venäjän kasvava sotilaallinen läsnäolo ja toisaalta Kiinan kasvava geoekonomisten välineiden käyttö geopoliittisen hallinnan lisäämiseksi. EU:n tulee Lindley-Frenchin mukaan tunnustaa tämä tilanne ja pohtia miten se voisi puuttua näihin uhkiin ja lieventää kasvavaa avoimen konfliktin uhkaa. On myös huomioitava, että arktisella tapahtuvilla kehityskuluilla on laajempia Eurooppaan heijastuvia vaikutuksia. Lindley-French toivoi jatkuvaa keskustelua Venäjän kanssa samalla kun Venäjälle tulee selkeästi näyttää, että sen toimilla on rajat.

EU:n ulkosuhdehallinnossa arktisen strategian valmistelua johtava Michael Mann korosti EU:n toiminnassa tarvetta kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Tätä lähestymistapaa peräänkuulutti muun muassa EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell puheessaan Arctic Frontiers -konferenssissa helmikuussa (EEAS). Mann kertoi, että nykyisen vuodelta 2016 olevan toimintaohjelman pääpainopisteet (Euroopan komissio) (ympäristönsuojelu, kestävä kehitys, kansainvälinen yhteistyö) ovat edelleen relevantteja, kuten viime vuonna toteutetun julkisen kuulemisen tulokset kertoivat. Samalla strategiaa on päivitettävä kehittyvän tilanteen mukaan. Työ uuden strategian valmistelussa on täydessä vauhdissa. Tällä hetkellä käynnissä on komission sisäinen konsultaatio eri pääosastoilta. Tavoitteena on julkaista strategia lokakuussa.

Valmistelussa olevan mietinnön esittelijä Anna Fotyga (ECR) totesi tavoitteekseen esittää asiaa koskeva parlamentin mietinnön ehdotus nyt alkavalla viikolla. Yleisessä kommentissaan hän kiiti arktista aluetta koskevaa jo nyt mittavaa hallintajärjestelmien kokonaisuutta.  Muissa meppien puheenvuoroissa kiitettiin tavoitetta päivittää EU:n arktinen politiikka ja todettiin arktinen alue tärkeäksi EU:lle. Esitettiin myös huoli ilmastonmuutoksen etenemisestä sekä tähän liittyvästä suurvaltakilpailun kiristymisestä (erityisesti Venäjän ja Kiinan taholta muun muassa uusien kuljetusreittien aukeamisen myötä).

Viikolla kokoontui myös arktisen alueen parlamentaarinen konferenssi (Arcticparl). Sen loppupäätelmissä muun muassa nähtiin ilmastonmuutos vakavana huolena (Arcticparl) ja korostettiin arktista rauhan, vakauden ja alhaisten jännitteiden alueena

7. Muissa uutisissa

7.1 Kiinan presidentti Xi Jinping kritisoi EU:n tulevaa hiilitullimekanismia

Kiinan presidentti Xi Jinping kritisoi EU:n tulevaa hiilitullimekanismia (Agence Europe) Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin kanssa käydyssä puhelinkeskustelussa perjantaina 16. huhtikuuta. Valtionpäämiehet keskustelivat ilmasto- ja terveyskysymyksistä. Kiinan presidentin mukaan ilmastonmuutokseen vastaamisen "ei pitäisi olla tekosyy kaupan esteiden muodostamiseksi". Komissio on tarkoitus julkaista lainsäädäntöehdotuksensa WTO-yhteensopivasta hiilitullimekanismista kesäkuussa 2021. Xi Jinping on kehottanut kehittyneitä talouksia näyttämään esimerkkiä päästöjen vähentämisessä. Hän ei ole vielä vahvistanut osallistumistaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin johtamaan virtuaaliseen ilmastohuippukokoukseen 22.–23. huhtikuuta.

7.2 EU:n tuomioistuin: Suomi saa tukea Finnairia Ryanairin valituksesta huolimatta

EU:n tuomioistuimen 14. huhtikuuta päätöksen mukana Suomi saa tukea Finnairia Ryanairin valituksesta huolimatta (Agence Europe). 600 miljoonan euron lainan takaus on tuomioistuimen mukaan EU-lainsäädännön mukainen.

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset