Viimeksi julkaistu 10.5.2021 19.28

Eduskunnan vastaus EV 234/2016 vp HE 147/2016 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta

HE 147/2016 vp
TaVM 29/2016 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta (HE 147/2016 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Talousvaliokunta (TaVM 29/2016 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavan lain: 

Laki päästökaupasta johtuvien epäsuorien kustannusten kompensoimisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 luku 
Yleiset säännökset 
1 § 
Lain tarkoitus ja soveltamisala 
Tässä laissa säädetään tuesta, jolla kompensoidaan päästökaupasta johtuvaa sähkön hinnan nousua sellaisille toimialoille, jotka ovat alttiita merkittävälle hiilivuodon riskille. Nämä toimialat ja alatoimialat luetellaan tuotteittain liitteessä 1. 
2 § 
Suhde muuhun lainsäädäntöön 
Tämän lain nojalla maksettavaa tukea ei pidetä valtionavustuslaissa (688/2001) tarkoitettuna valtionavustuksena. 
3 § 
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
1) toiminnanharjoittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on tosiasiallinen määräysvalta tukeen oikeutetun laitoksen toiminnasta; 
2) tarkasteluvuodella kalenterivuotta, jonka tietojen perusteella tukea haetaan; 
3) tuki-intensiteetillä prosenttiosuutta tuen määrän laskemisen perusteena olevista tiedoista siten, että tarkasteluvuosina 2016—2018 tuki-intensiteetti on 40 prosenttia ja tarkasteluvuosina 2019 ja 2020 tuki-intensiteetti on 37,5 prosenttia; 
4) hiilidioksidin päästökertoimella arvoa 0,67; 
5) Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinnalla Euroopan unionin päästöoikeuden joulukuussa erääntyvän yhden vuoden johdannaissopimuksen päivittäisten päätöshintojen keskiarvoa euroina kaupankäyntivolyymiltaan suurimmassa Euroopan talousalueella toimivassa päästökauppapörssissä tarkasteluvuotta edeltävänä kalenterivuonna; 
6) perustuotoksella keskimääräistä tukikelpoisten tuotteiden tuotantoa tonneina vuodessa viitejaksolla 2005—2011 sellaisten laitosten osalta, jotka ovat olleet toiminnassa kaikkina kyseisen viitejakson vuosina; seitsemän vuoden viitejakson ajalta yksi kalenterivuosi voidaan jättää jakson ulkopuolelle; taikka, jos laitos ei ole ollut toiminnassa kaikkina viitejakson 2005—2011 vuosina, laitoksen keskimääräistä tuotantoa tonneina vuodessa niiltä vuosilta, jotka laitos on ollut toiminnassa, kunnes laitoksen toiminnasta on tiedot seitsemän vuoden ajalta; viitejakson ajalta yksi kalenterivuosi voidaan jättää jakson ulkopuolelle; taikka, jos laitos ei ole ollut toiminnassa vähintään yhtenä vuonna vuosien 2005—2011 aikana, vuosittaista tuotantoa tarkasteluvuonna, kunnes toiminnasta on tiedot neljältä vuodelta, ja tästä lähtien kolmen edeltävän vuoden tuotannon keskiarvoa; 
7) sähkönkulutuksen perustasolla keskimääräistä sähkönkulutusta megawattitunteina vuodessa viitejaksolla 2005—2011 sellaisten laitosten osalta, jotka ovat olleet toiminnassa kaikkina kyseisen viitejakson vuosina; seitsemän vuoden viitejakson ajalta yksi kalenterivuosi voidaan jättää jakson ulkopuolelle; taikka, jos laitos ei ole ollut toiminnassa kaikkina viitejakson 2005—2011 vuosina, laitoksen keskimääräistä sähkönkulutusta megawattitunteina vuodessa niiltä vuosilta, jotka laitos on ollut toiminnassa, kunnes laitoksen toiminnasta on tiedot seitsemän vuoden ajalta; viitejaksojen ajalta yksi kalenterivuosi voidaan jättää jakson ulkopuolelle; taikka, jos laitos ei ole ollut toiminnassa vähintään yhtenä vuonna vuosien 2005—2011 aikana, sähkön vuosikulutusta tarkasteluvuonna, kunnes toiminnasta on tiedot neljältä vuodelta, ja tästä lähtien niiden kolmen edeltävän vuoden sähkönkulutuksen keskiarvoa, joiden osalta toiminnasta on tiedot; 
8) sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla tuotekohtaista sähkönkulutusta megawattitunteina tuotostonnia kohti liitteessä 2 luetelluille tuotteille; jos tuotteen vertailuarvo ilmoitetaan hiilidioksiditonneina tuotostonnia kohti, arvo muunnetaan sähkönkulutuksen vertailuarvoksi liitteessä 2 kuvatulla tavalla; 
9) toissijaisella sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla arvoa 0,8;  
10) alkukapasiteetilla kahden suurimman kuukausittaisen tuotantomäärän keskiarvoa tammikuun 1 päivän 2005 ja joulukuun 31 päivän 2011 välisenä aikana olettaen, että laitoksen osa on toiminut tällä teholla 720 tuntia kuukaudessa 12 kuukautena vuodessa; ellei asetettua alkukapasiteettia voida määrittää edellä mainitun mukaisesti, laitoksen osan kapasiteetti todennetaan kokeellisesti Energiaviraston ja todentajan valvonnassa sen varmistamiseksi, että käytetyt muuttujat ovat kyseiselle toimialalle tyypillisiä ja että kokeellisen todennuksen tulokset ovat edustavia. 
4 § 
Tuen myöntämisen perusteet 
Tukea voidaan myöntää vuosien 2016—2020 tietojen perusteella. 
Tukea myönnetään vain sellaisen sähkön kulutuksen perusteella, jonka hintaan sisältyy hiilidioksidipäästöistä johtuva kustannus. 
Tukea myönnetään vain laitoksen toissijaisella sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvolla jaetun perustuotosta vastaavan sähkönkulutuksen tai sähkönkulutuksen perustason yksi gigawattituntia ylittävältä osalta. 
Tukea ei myönnetä, jos tukea hakeva laitos ei ole enää toiminnassa. Laitoksen katsotaan lopettaneen toimintansa, jos: 
1) toiminnan uudelleen aloittaminen ei ole teknisesti mahdollista; taikka 
2) toiminnanharjoittaja ei voi osoittaa, että laitos aloittaa toimintansa uudelleen kuuden kuukauden kuluessa toiminnan lopettamisesta. 
2 luku 
Tuen määrä 
5 § 
Tuen määrän laskeminen 
Kun laitoksessa valmistettaville tuotteille on käytettävissä sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo, vuosittaisen tuen määrä lasketaan kertomalla keskenään tarkasteluvuoden tuki-intensiteetti, hiilidioksidin päästökerroin, Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinta, sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo ja perustuotos. Tuen määrä lasketaan jokaisen liitteessä 2 mainitun tuotteen osalta erikseen. Kunkin laitoksessa valmistettavan tuotteen perustuotos lasketaan suhteellisena osuutena tuotannon määrän mukaan. 
Kun laitoksessa valmistettaville tuotteille ei ole käytettävissä sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoa, vuosittaisen tuen määrä lasketaan kertomalla keskenään tarkasteluvuoden tuki-intensiteetti, hiilidioksidin päästökerroin, Euroopan unionin päästöoikeuksien termiinihinta, sähkönkulutuksen tehokkuuden toissijainen vertailuarvo ja sähkönkulutuksen perustaso. Tällöin tuen määrä lasketaan kullekin laitokselle tuotteiden valmistuksen yhteisen sähkökulutuksen perusteella. 
Tarkempia säännöksiä tuen määrän laskemisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
6 § 
Kapasiteetin merkittävä laajentuminen 
Perustuotosta tai sähkönkulutuksen perustasoa voidaan lisätä suhteessa tuotannon laajentumiseen, jos laitoksen tuotantokapasiteetti laajentuu tarkasteluvuonna merkittävästi. 
Merkittävänä kapasiteetin laajentumisena pidetään laitoksen osan asetetun alkukapasiteetin merkittävää lisäämistä siten, että laitoksessa tapahtuu yksi tai useampi määritettävissä oleva, sen tekniseen laitteistoon ja toimintaan liittyvä fyysinen muutos, joka on muu kuin pelkkä olemassa olevan tuotantolinjan korvaaminen; ja että laitos voi toimia kapasiteetilla, joka on vähintään 10 prosenttia suurempi kuin sen asetettu alkukapasiteetti ennen muutosta ja joka on tulosta yhdestä tai useammasta investoinnista käyttöomaisuuteen. 
Tarkempia säännöksiä siitä, mitä pidetään kapasiteetin merkittävänä laajentumisena, ja alkukapasiteetin asettamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
7 § 
Tuotantotason lasku 
Jos laitoksen tuotantotaso laskee tarkasteluvuoden aikana 50—75 prosenttia perustuotokseen taikka sähkönkulutuksen perustasoon verrattuna, se saa tukea vain puolet perustuotosta taikka sähkönkulutuksen perustasoa vastaavan tuen määrästä. 
Jos laitoksen tuotantotaso laskee tarkasteluvuoden aikana 76—90 prosenttia perustuotokseen taikka sähkönkulutuksen perustasoon verrattuna, se saa tukea vain 25 prosenttia perustuotosta taikka sähkönkulutuksen perustasoa vastaavan tuen määrästä. 
Jos laitoksen tuotantotaso laskee tarkasteluvuoden aikana yli 90 prosenttia perustuotokseen taikka sähkönkulutuksen perustasoon verrattuna, se ei saa lainkaan tukea. 
Tarkempia säännöksiä tuotantotason laskun määrittämisestä, määrittämistä varten ilmoitettavista tiedoista sekä laitoksen perustuotoksesta ja sähkönkulutuksen perustasosta tuotantotason laskun jälkeen voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
3 luku 
Hakemusmenettely 
8 § 
Viranomaistehtävät 
Energiavirasto vastaa tukihakemuksen käsittelystä, tuen määrän laskemisesta, myöntämisestä, maksamisesta, valvonnasta, raportoinnista sekä muista tässä laissa säädetyistä viranomaistehtävistä. 
9 § 
Tuen hakeminen 
Tukea saadakseen toiminnanharjoittajan on toimitettava Energiavirastolle hakemus valtioneuvoston asetuksessa säädettävänä määräaikana. 
Energiaviraston 13 §:n mukaisesti hyväksymän todentajan on todennettava hakemuksessa olevat tiedot: 
1) laitoksessa valmistettavan tuotteen kuulumisesta lain soveltamisalaan; 
2) perustuotoksesta; 
3) sähkönkulutuksen perustasosta; 
4) merkittävästä kapasiteetin laajentumisesta; sekä 
5) alkukapasiteetista. 
Tarkempia säännöksiä tuen hakemisesta, hakemuksesta ja sen liitteistä sekä todentajan todennuksesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
10 § 
Päätös tuen myöntämisestä 
Energiavirasto antaa päätöksen 5—7 §:n mukaisesti lasketun tuen myöntämisestä. Energiavirasto hyväksyy hakemuksen, jos hakemuksessa on osoitettu, että tässä laissa säädetyt edellytykset täyttyvät ja hyväksymiselle ei ole tässä laissa säädettyä estettä. 
Tarkempia säännöksiä tuen myöntämisestä annettavasta päätöksestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
11 § 
Tuen maksaminen 
Energiavirasto maksaa tuen sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jona tukea on haettu. 
Tukea ei makseta, jos tuensaajaa koskee Euroopan komission valtiontukien alalla antamaan sellaiseen aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton takaisinperintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjen vastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi. 
4 luku 
Todentaminen 
12 § 
Todentajaksi hyväksymisen edellytykset 
Todentajaksi hyväksytään hakija: 
1) joka on tässä laissa tarkoitetuissa todentamistehtävissä riippumaton sekä toiminnallisesti että taloudellisesti; 
2) jolla on todennustehtäviä varten riittävästi ammattitaitoista, riippumatonta henkilöstöä; 
3) joka pystyy toiminnassaan soveltamaan tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä; 
4) jolla on toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät; sekä 
5) jolla on toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä vastuuvakuutus tai muu vastaava riittäväksi katsottava järjestely.  
Tarkempia säännöksiä todentajaksi hyväksymisen edellytyksistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
13 § 
Todentajaksi hyväksyminen 
Energiavirasto hyväksyy hakemuksesta suomalaisen yhteisön tai säätiön taikka tällaisen osan todentajaksi, jos 12 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyminen on osoitettu vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetun lain (920/2005) mukaisesti. 
Hyväksymispäätöksessä määritellään todentajan pätevyysalue sekä annetaan yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset todentajan toimintaa koskevat määräykset. Päätös voidaan antaa määräajaksi. 
Todentajaksi voidaan hyväksyä myös päästökauppalain (311/2011) ja uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain (1396/2010) mukaisesti hyväksytty ja akkreditoitu todentaja laajentamalla todentajan pätevyysaluetta 1 ja 2 momentin mukaisesti kattamaan tämän lain mukainen toiminta. 
Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa akkreditoitu todentaja rinnastetaan 1 momentissa tarkoitettuun todentajaan, jos todentaja on yhteisö tai säätiö taikka tällaisen osa ja täyttää 12 §:ssä säädetyt edellytykset sekä akkreditoinnissa on noudatettu vaatimustenmukaisuuden arviointipalvelujen pätevyyden toteamisesta annetussa laissa säädettyä vastaavaa menettelyä. 
Tarkempia säännöksiä menettelystä, jossa todentaja hyväksytään, hyväksymisen edellytysten arvioinnista ja todentajan pätevyysalueista voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
14 § 
Todentajan tehtävät 
Todentaja antaa 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun todennuksen. Todentamisen kohteena on tuensaajan ilmoittamien tietojen kattavuus, luotettavuus, uskottavuus ja tarkkuus. 
Todentajan on suoritettava tehtävänsä ammattitaitoisesti pyrkien hyvään käytäntöön sekä ottaen huomioon tämän lain ja sen nojalla annetut säännökset, ohjeet ja suositukset. 
Todentajan tulee seurata toimialansa säännösten ja standardien kehittymistä sekä toimia yhteistyössä toimialansa muiden todentajien kanssa siten kuin toimintatapojen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on tarpeen. 
Todentaja voi todentamistehtävässä käyttää apunaan ulkopuolisia henkilöitä. Todentaja vastaa myös apunaan käyttämiensä henkilöiden toiminnasta. Apuna käytettävän ulkopuolisen henkilön on täytettävä 12 §:ssä säädetyt edellytykset. 
Tarkempia säännöksiä todentajan tehtävistä ja niiden suorittamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
15 § 
Todentajan ilmoitusvelvollisuus 
Todentajan on ilmoitettava Energiavirastolle muutoksista, joilla voi olla vaikutusta todentajan hyväksymisen edellytyksiin ja 13 §:n 2 momentissa tarkoitettujen todentajan toimintaa koskeviin hyväksymispäätöksen määräyksiin. 
Todentajan on vuosittain toimitettava Energiavirastolle selvitys toiminnastaan ja sen tuloksista. 
Tarkempia säännöksiä todentajan selvitysvelvollisuudesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
16 § 
Todentajaan sovellettava muu lainsäädäntö 
Todentajan on tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), hallintolaissa (434/2003) ja kielilaissa (423/2003) säädetään. 
Todentajan palveluksessa olevaan työntekijään sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä. 
Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). 
17 § 
Todentajaksi hyväksymistä koskevan päätöksen muuttaminen ja peruuttaminen 
Energiavirasto voi muuttaa todentajaksi hyväksymistä koskevassa päätöksessä määriteltyä pätevyysaluetta. Pätevyysalueen muuttamiseen sovelletaan, mitä 12 §:ssä ja 13 §:n 1 momentissa säädetään todentajaksi hyväksymisestä ja sen edellytyksistä. Energiavirasto voi myös muuttaa päätöksessä annettua määräystä, jos se on tarpeen sen varmistamiseksi, että todentajan tehtävät suoritetaan asianmukaisesti. Määräyksen muuttamiseen sovelletaan, mitä 13 §:n 2 momentissa säädetään hyväksymispäätöksen sisällöstä. Pätevyysalueen ja määräyksen muuttamista koskeva asia voi tulla vireille myös todentajan hakemuksesta. 
Energiavirasto voi peruuttaa todentajaksi hyväksymistä koskevan päätöksen, jos: 
1) hakemuksessa tai sen liitteessä on annettu virheellisiä tai puutteellisia tietoja, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet päätökseen liittyvään harkintaan; 
2) todentaja ei enää täytä todentajaksi hyväksymisen edellytyksiä taikka todentaja on olennaisella tavalla laiminlyönyt tai rikkonut tässä laissa säädettyä velvollisuutta tai rajoitusta taikka päätöksessä annettua määräystä eivätkä todentajalle annetut huomautukset ja varoitukset ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen asetetussa määräajassa.  
Todentajan hyväksymistä koskeva päätös voidaan 2 momentin 2 kohdan nojalla peruuttaa myös määräajaksi. 
5 luku 
Valvonta 
18 § 
Tiedonsaantioikeus 
Energiavirastolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä tämän lain säännösten noudattamisen valvontaa varten tarpeelliset tiedot toiminnanharjoittajalta, todentajalta, sähkön tuottajalta, joka toimittaa sähköä toiminnanharjoittajalle, sekä verkonhaltijalta. 
Energiavirastolla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada muilta viranomaisilta tämän lain säännösten noudattamisen valvontaa varten välttämättömiä tietoja: 
1) toiminnanharjoittajan tuotantotasosta ja sähkönkulutuksesta; 
2) toiminnanharjoittajan saamista investointituista ja muista valtiontuista; 
3) toiminnanharjoittajaa koskevista muista seikoista, joilla on olennaista merkitystä tässä laissa tarkoitetun tuen hyväksymisen taikka tuen määräytymisen, maksamisen tai takaisinperinnän kannalta. 
Todentajat ovat salassapitosäännösten estämättä velvollisia antamaan todentajien yhteistoiminnan kannalta  tarpeellisia tietoja toisilleen sekä valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja Energiavirastolle. 
19 § 
Tietojen luovuttaminen 
Energiavirastolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus luovuttaa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan saamiaan tietoja: 
1) syyttäjälle ja poliisille rikoksen ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi; 
2) työ- ja elinkeinoministeriölle toimitettavaksi edelleen toimivaltaiselle Euroopan unionin toimielimelle tai unionin muulle elimelle, jos Euroopan unionin lainsäädännössä tai muussa Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa liittyvässä velvoitteessa sitä edellytetään. 
20 § 
Viranomaisen tarkastusoikeus 
Energiavirastolla on oikeus päästä toiminnanharjoittajan, todentajan, sähkön tuottajan sekä verkonhaltijan hallinnassa oleviin laitoksiin, tiloihin ja alueille, jos se on tässä laissa tarkoitetun valvonnan kannalta tarpeen, sekä tehdä siellä tarkastuksia ja ryhtyä muihin valvonnan edellyttämiin toimenpiteisiin. Pysyväisluonteiseen asumiseen tarkoitettuihin tiloihin valvontatoimenpiteet voidaan kuitenkin ulottaa vain, jos on syytä epäillä, että on tehty rikoslain (39/1889) 16 luvun 8 §:ssä taikka 29 luvun 5 tai 6 §:ssä tarkoitettu rikos, ja tarkastus on välttämätön tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi. 
Energiavirastolla on tarkastusta suorittaessaan oikeus ottaa toiminnanharjoittajan, todentajan, sähkön tuottajan ja verkonhaltijan asiakirjat ja muuta aineistoa haltuunsa, jos se on tarkastuksen tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämätöntä. Aineisto tulee palauttaa viipymättä, kun tarkastuksen suorittaminen ei enää edellytä aineiston hallussapitoa. 
Toiminnanharjoittajan ja todentajan tulee avustaa Energiavirastoa tarkastuksen suorittamisessa. 
21 § 
Rikkomuksen tai laiminlyönnin oikaiseminen 
Energiavirasto voi määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua säännöstä tai määräystä, täyttämään velvollisuutensa. 
Energiavirasto voi tehostaa tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla taikka teettämis- tai keskeyttämisuhalla siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään. 
22 § 
Virka-apu 
Poliisin velvollisuudesta antaa virka-apua säädetään poliisilain (872/2011) 9 luvun 1 §:ssä. Tulliviranomaiset ovat toimialallaan tarvittaessa velvollisia antamaan virka-apua tämän lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä valtiontukisääntöjen noudattamisen valvomiseksi. 
23 § 
Viittaus rikoslakiin 
Rangaistus väärän todistuksen antamisesta säädetään rikoslain 16 luvun 8 §:ssä ja rangaistus avustuspetoksesta rikoslain 29 luvun 5 ja 6 §:ssä. 
6 luku 
Tuen palauttaminen ja takaisinperintä 
24 § 
Palauttaminen 
Toiminnanharjoittajan tulee viipymättä palauttaa virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti saamansa tässä laissa tarkoitettu tuki tai sen osa. Jos palautettava määrä olisi enintään 10 euroa, se saadaan jättää palauttamatta. 
25 § 
Takaisinperintä 
Energiaviraston on päätöksellään määrättävä jo maksettu tässä laissa tarkoitettu tuki perittäväksi takaisin, jos tuensaaja on jättänyt palauttamatta sellaisen tässä laissa tarkoitetun tuen tai sen osan, joka 24 §:n mukaan on palautettava. 
Takaisinperintään sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslain 21 §:n 3 kohdassa ja 22 §:n 3 momentissa säädetään valtionavustuksen perimisestä takaisin. 
26 § 
Korko ja viivästyskorko 
Palautettavalle ja takaisinperittävälle määrälle maksettavaan korkoon ja viivästyskorkoon sovelletaan, mitä valtionavustuslain 24 §:ssä säädetään palautettavalle ja takaisin perittävälle valtionavustuksen määrälle maksettavasta korosta ja 25 §:ssä takaisin perittävälle määrälle maksettavasta viivästyskorosta. 
27 § 
Takaisinperinnän ja palauttamisen määräaika sekä vanhentumisaika 
Energiaviraston on tehtävä tuen takaisinperintää koskeva päätös viipymättä sen jälkeen, kun Energiaviraston tietoon on tullut 24 §:ssä tarkoitettu seikka. 
Tuen taikka sille maksettavan koron tai viivästyskoron takaisinperintään ei saa enää ryhtyä, kun kymmenen vuotta on kulunut kyseisen tuen myöntämisestä. Vastaavasti velvollisuus tuen palauttamiseen 24 §:n nojalla raukeaa, kun kymmenen vuotta on kulunut kyseisen tuen myöntämisestä. 
28 § 
Kuittaus 
Energiavirasto voi päättää, että 24 §:n mukaisesti palautettava tai 25 §:n mukaisesti takaisin perittävä määrä kuitataan Energiaviraston myöntämästä tuesta. Toiminnanharjoittajaa on kuultava hallintolain 34 §:n mukaisesti ennen päätöksen tekemistä. 
Palautettavan tai takaisin perittävän määrän kuittauspäivä on päivä, jona päätös on tehty. Palautuskorko ja viivästyskorko lasketaan kuittauspäivään. 
Muilta osin menettelyssä noudatetaan hallintolakia. 
7 luku 
Erinäiset säännökset 
29 § 
Muutoksenhaku 
Tämän  lain  10 §:n  1 momentin,  25 §:n  1 momentin ja 28 §:n 1 momentin mukaiseen Energiaviraston päätökseen ja 14 §:n 1 momentin mukaiseen todentajan päätökseen saa vaatia oikaisua siten kuin hallintolaissa säädetään. 
Oikaisuvaatimukseen  annettuun  päätökseen  ja  muuhun tämän lain nojalla annettuun Energiaviraston päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. 
Hallinto-oikeuden  päätökseen  saa  hakea  muutosta  valittamalla  vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. 
30 § 
Päätöksen täytäntöönpano 
Energiaviraston 28 §:n 1 momentin nojalla tekemä päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. 
Energiaviraston 17 §:n 2 momentin, 21 §:n 1 momentin tai 25 §:n 1 momentin nojalla tekemää päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää. 
31 § 
Maksut 
Tämän lain mukaisten Energiaviraston suoritteiden maksullisuuden ja suoritteista perittävien maksujen suuruuden yleisistä perusteista sekä maksujen muista perusteista säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992). 
Tämän lain mukaiset maksut ja kustannukset ovat suoraan ulosottokelpoisia. Niiden perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007). 
32 § 
Tietojen säilyttäminen 
Tuensaaja on velvollinen säilyttämään tukeen liittyvän aineiston kymmenen vuotta tuen myöntämisajankohdasta. 
Energiavirasto on velvollinen pitämään tuen myöntämisen kaikista toimenpiteistä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Kirjanpidon on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot sen osoittamiseksi, että tukikelpoisia kustannuksia ja tuen sallittua enimmäisintensiteettiä koskevia ehtoja on noudatettu. Tiedot on säilytettävä kymmenen vuoden ajan tuen myöntämisajankohdasta ja ne on toimitettava komissiolle pyynnöstä. 
Tarkempia säännöksiä tietojen säilyttämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
33 § 
Tietojen toimittaminen Energiavirastolle 
Edellä 9 §:ssä tarkoitettu tukihakemus liitteineen, todentajan vahvistus sekä hakemukseen liittyvät selvitykset tulee toimittaa Energiavirastolle sähköisellä järjestelmällä. 
Tietoja voidaan toimittaa Energiavirastolle myös muulla tavalla tarvittaessa. 
Tarkempia säännöksiä tietojen toimittamisesta Energiavirastolle sähköisellä järjestelmällä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 
34 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 13.12.2016 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri   

                                                                                                                                Liite 1

Tukeen oikeutetut merkittävälle hiilivuodon riskille alttiit toimialat tai alatoimialat 

 

NACE-koodi 

Kuvaus 

1. 

2742 

Alumiinin tuotanto 

2. 

1430 

Kemiallisten ja lannoitemineraalien louhinta 

3. 

2413 

Muiden epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus 

4. 

2743 

Lyijyn, sinkin ja tinan tuotanto 

5. 

1810 

Nahkavaatteiden valmistus 

6. 

2710 

Raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus, myös teräksestä valmistetut saumattomat putket 

7. 

2112 

Paperin, kartongin ja pahvin valmistus 

8. 

2415 

Lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistus 

9. 

2744 

Kuparin tuotanto 

10. 

2414 

Muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistus 

11. 

1711 

Puuvillatyyppisten kuitujen valmistelu ja kehruu 

12. 

2470 

Tekokuitujen valmistus 

13. 

1310 

Rautamalmien louhinta 

14. 

 

Seuraavat osat toimialasta Ensiömuovin valmistus (2416): 

 

24161039 

Pientiheyspolyeteeni 

 

24161035 

Suoraketjuinen pientiheyspolyeteeni 

 

24161050 

Suurtiheyspolyeteeni 

 

24165130 

Polypropeeni 

 

24163010 

Polyvinyylikloridi 

 

24164040 

Polykarbonaatti 

15. 

 

Seuraava osa toimialasta Massan valmistus (2111) 

 

21111400 

Mekaaninen puumassa 

                                                                                                                         Liite 2

Sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvot tuotteille, jotka kuuluvat liitteessä 1 esitettyihin NACE-koodeihin 

NACE4 

Vertailutuote (1) 

Vertailuarvo 

Vertailuyksikkö 

Tuotantoyksikkö (2) 

Tuotemääritelmä (2) 

Vertailutuotteen kattamat prosessit (2) 

Prod-com-koodi (rev 1.1) 

Kuvaus 

2742 

Primaarialumiini 

14,256 

MWh/tuotostonni (vaihtovirtakulutus) 

Tonni muokkaamatonta seostamatonta nestemäistä alumiinia 

Muokkaamaton seostamaton nestemäinen alumiini elektrolyysistä 

Muokkaamaton seostamaton nestemäinen alumiini elektrolyysistä, mukaan lukien pilaantumisen torjuntayksiköt, liitännäisprosessit ja valulaitos. Päätöksessä 2011/278/EU olevan tuotemääritelmän lisäksi anodilaitos (prebake-anodit) on otettu mukaan. Jos anodit hankitaan erillisestä laitoksesta Euroopasta, tälle laitokselle ei pidä maksaa korvausta, koska se sisältyy jo vertailuarvoon. Jos anodit tuotetaan Euroopan ulkopuolella, voidaan tehdä oikaisu. 

27421130 

Muokkaamaton alumiini, seostamaton 

 

 

 

 

 

 

 

27421153 

Muokkaamaton alumiini, seos, malmista valmistettu (primaarit) 

2742 

Alumiinioksidi (jalostus) 

0,225 

MWh/tuotostonni 

Tonni alumiinioksidia 

 

Käsittää kaikki alumiinioksidin tuotantoon suoraan tai välillisesti liittyvät prosessit. 

27421200 

Alumiinioksidi (ei kuitenkaan keinotekoinen korundi) 

2710 

Happipuhallusteräs 

0,036 

MWh/tuotostonni 

Tonni raakaterästä (valettu) 

 

Sekundaarinen metallurgia, tulenkestävien aineiden esilämmitys, liitännäistoiminnot (erityisesti pölynpoisto) ja valulaitokset raakaterästuotteiden leikkaamiseen asti. 

2710T122 

Seostamaton teräs, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 

 

 

 

 

 

 

 

2710T132 

Seosteräs, muu kuin ruostumaton teräs, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 

NACE4 

Vertailutuote (1) 

Vertailuarvo 

Vertailuyksikkö 

Tuotantoyksikkö (2) 

Tuotemääritelmä (2) 

Vertailutuotteen kattamat prosessit (2) 

Prodcom-koodi (rev 1.1) 

Kuvaus 

 

 

 

 

 

 

 

2710T142 

Ruostumaton ja lämmönkestävä teräs, muu kuin sähkömasuunissa valmistettu 

2710 

Valokaariuunissa valmistettu hiiliteräs 

0,283 

tCO2/tuotostonni 

Tonni sekundaariraakaterästä valulaitoksesta  

Teräs, jossa on alle 8 prosenttia metallisia seosaineita sekä kuona-aineita sellainen määrä, joka rajoittaa sen käytön sovelluksiin, joissa ei edellytetä korkeaa pinnan laatua ja prosessoitavuutta. 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti seuraaviin prosessiyksiköihin:  

— valokaariuuni  

—sekundaarimetallurgia 

— valu ja leikkaus 

— jälkipolttoyksikkö 

— pölynpoistoyksikkö 

— prosessiastioiden kuumennusasemat 

— valanteiden kuumennusasemat 

— romun kuivatus ja 

— romun kuumennus. 

2710T121 

Raakateräs: seostamatonta terästä, sähkömasuunissa valmistettu 

 

 

(perustuu parhaan 10 %:n keskiarvoon) 

 

 

 

 

2710T131 

Raakateräs: seosterästä, muuta kuin ruostumatonta terästä, sähkömasuunissa valmistettu 

 

 

 

 

 

 

 

2710T141 

Raakateräs: ruostumatonta ja lämmönkestävää terästä, sähkömasuunissa valmistettu 

2710 

Valokaariuunissa valmistettu runsasseos-teinen teräs 

0,352 

tCO2/tuotostonni 

Tonni runsasseosteista raakaterästä 

Teräs, jossa on vähintään 8 prosenttia metallisia seosaineita tai jolta edellytetään korkeaa pinnan laatua ja prosessoitavuutta. 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti seuraaviin prosessiyksiköihin 

— valokaariuuni 

—sekundaarimetallurgia 

— valu ja leikkaus 

— jälkipolttoyksikkö 

— pölynpoistoyksikkö 

2710T121 

Raakateräs: seostamatonta terästä, sähkömasuunissa valmistettu 

NACE4 

Vertailutuote (1) 

Vertailuarvo 

Vertailuyksikkö 

Tuotantoyksikkö (2) 

Tuotemääritelmä (2) 

Vertailutuotteen kattamat prosessit 

(2) 

Prod-com-koodi 

(rev 1.1) 

Kuvaus 

 

 

 

 

 

 

— prosessiastioiden kuumennusasemat 

— valanteiden kuumennusasemat 

— jäähdytyskuoppa 

— romun kuivatus ja  

— romun kuumennus. Ei käsitä seuraavia prosessiyksik-köjä: FeCr-muunnin ja teollisuuskaasujen kryogeeninen varastointi. 

 

 

 

 

(perustuu parhaan 10 %:n keskiarvoon) 

 

 

 

 

2710T131 

Raakateräs: seosterästä, muuta kuin ruostumatonta terästä, sähkömasuunissa valmistettu 

 

 

 

 

 

 

 

2710T141 

Raakateräs: ruostumatonta ja lämmönkestävää terästä, sähkömasuunissa valmistettu 

2710 

FeSi 

8,540 

MWh/tuotostonni 

Tonni lopullista FeSi-75:tä 

FeSi-75 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan uunien toimintaan.  

Ei käsitä apuprosesseja. 

27102020/24101230 

Ferropii-75, piitä 75 % 

2710 

FeMn HC 

2,760 

MWh/tuotostonni 

Tonni lopullista korkeahiilistä ferromangaania 

Korkeahiilinen ferromangaani 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan uuneihin.  

Ei käsitä apuprosesseja. 

27102010 

Ferromangaani (BREF-asiakirjan mukaisesti) 

2710 

SiMn 

3,850 

MWh/tuotostonni 

Tonni lopullista piimangaania 

Hiilipitoisuudeltaan erilaiset piimangaanit, mukaan lukien SiMn, vähähiilinen SiMn ja erittäin vähähiilinen SiMn. 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan uunien toimintaan. 

Ei käsitä apuprosesseja. 

27102030 

Piimangaani, lukuun ottamatta ferropiimangaania 

NACE4 

Vertailutuote (1) 

Vertailuarvo 

Vertailuyksikkö 

Tuotantoyksikkö (2) 

Tuotemääritelmä (2) 

Vertailutuotteen kattamat prosessit (2) 

Prod-com-koodi (rev 1.1) 

Kuvaus 

2413 

Cl2 

2,461 

MWh/tuotostonni 

Tonni klooria 

Kloori 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti elektrolyysiyksikköön, ml. apulaitteet, kuten moottorit. 

24131111 

Kloori 

2413 

Piimetalli 

11,870 

MWh/tuotostonni 

Tonni piimetallia 

Pii, jossa piipitoisuus on 90–99,99 % 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan uuneihin.  

Ei käsitä apuprosesseja. 

24131155 

Pii, jossa piitä on < 99,99 painoprosenttia. 

2413 

Erittäin puhdas monikiteinen pii 

60,000 

MWh/tuotostonni 

Tonni erittäin puhdasta piimetallia 

Pii, jossa piipitoisuus on > 99,99 % 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti uuniin, ml. apulaitteet. 

24131153 

Pii, jossa piitä on = 99,99 painoprosenttia. 

2413 

SiC 

6,200 

MWh/tuotostonni 

Tonni sataprosenttista piikarbidia 

Piikarbidi, jonka puhtausaste on 100 % 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti uuniin, ml. apulaitteet. 

24135450 

Karbidit, myös kemiallisesti määritellyt 

2414 

Korkean arvon kemikaalit 

0,702 

tCO2/tuotostonni 

Tonni korkean arvon kemikaalia (HVC) (tonnia asetyleeniä, etyleeniä, propyleeniä, butadieeniä, bentseeniä ja vetyä) 

Korkean arvon kemikaalien (HVC) seos, joka ilmoitetaan asetyleenin, etyleenin, propyleenin, butadieenin, bentseenin ja vedyn kokonaismassana, pois luettuina lisäsyötteestä saadut korkean arvon kemikaalit (vety, etyleeni, muut HVC-aineet), niin että koko tuoteseoksesta vähintään 30 painoprosenttia on etyleeniä ja koko tuoteseoksesta vähintään 50 painoprosenttia on HVC-aineita, polttokaasuja, buteeneja ja nestemäisiä hiilivetyjä. 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti korkean arvon kemikaalien tuotantoon puhdistettuna tuotteena tai välituotteena, niin että kunkin HVC:n sisältö on konsentroitu matalimpaan myytävään muotoon (raaka C4, hydraamaton pyrolyysikaasu), lukuun ottamatta C4:n uuttamista (butadieenitehdas), C4:n hydraamista, pyrolyysibensiinin vetykäsittelyä ja aromaattisten aineiden uuttamista ja logistiikkaa tai varastointia päivittäistä toimintaa varten. 

Useita prod-com- koodeja NACE 2414  

-luokassa 

 

 

 

 

 

 

 

 

24141120 

Asykliset hiilivedyt, tyydytetyt 

 

 

 

 

 

 

 

24141130 

Tyydyttämättömät asykliset hiilivedyt, etyleeni 

NACE4 

Vertailutuote (1) 

Vertailuarvo 

Vertailuyksikkö 

Tuotantoyksikkö (2) 

Tuotemääritelmä (2) 

Vertailutuotteen kattamat prosessit (2) 

Prod-com-koodi (rev 1.1) 

Kuvaus 

 

 

 

 

 

 

 

24141140 

Tyydyttämättömät asykliset hiilivedyt, propeeni (propyleeni) 

 

 

 

 

 

 

 

24141150 

Tyydyttämättömät asykliset hiilivedyt, buteeni (butyleeni) ja sen isomeerit 

 

 

 

 

 

 

 

24141160 

Tyydyttämättömät asykliset hiilivedyt, 1,3-butadieeni ja isopreeni 

 

 

 

 

 

 

 

24141190 

Tyydyttämättömät asykliset hiilivedyt (muut kuin etyleeni, propeeni-buteeni, 1,3-butadieeni ja isopreeni) 

 

 

 

 

 

 

 

24/20141223 

Bentseeni 

2414 

Aromaattiset aineet 

0,030 

tCO2/tuotostonni 

Hiilidioksidipainotettu tonni 

Aromaattisten aineiden seos, joka ilmoitetaan hiilidioksidipainotettuina tonneina (CWT) 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti seuraaviin aromaattisten aineiden alayksiköihin  

— pyrolyysikaasun vetykäsittelijä 

—bentseenin/ tolueenin/ ksyleenin (BTX) uuttaminen 

—TDP 

—HDA 

—ksyleenin isomerointi 

—P-ksyleeniyksiköt  

— kumeenin tuotanto ja 

—sykloheksaanin tuotanto. 

Useita prod-com- koodeja NACE 2414  

-luokassa. Ks. suoria päästöjä koskeva ohje-asiakirja nro 9, jossa on täydellinen luettelo. 

 

2414 

Hiilimusta 

1,954 

tCO2/tuotostonni 

Tonni nokimustaa (myytävä yksikkö, > 96 %) 

Nokimusta. Kaasumusta ja lamppumusta eivät kuulu tämän vertailutuotteen piiriin 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti nokimustan tuotantoon, sekä viimeistelyn, pakkaamisen ja soihdutuksen. 

24131130 

Hiili (hiilimustat (carbon blacks) ja muut muualle kuulumattomat hiilen muodot) 

NACE4 

Vertailutuote (1) 

Vertailuarvo 

Vertailuyksikkö 

Tuotantoyksikkö (2) 

Tuotemääritelmä (2) 

Vertailutuotteen kattamat prosessit (2) 

Prod-com-koodi (rev 1.1) 

Kuvaus 

2414 

Styreeni 

0,527 

tCO2/tuotostonni 

Tonni styreeniä (myytävä tuote) 

Styreenimonomeeri (vinyylibentseeni, CAS-numero 100- 42-5) 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti 

— styreenin ja 

— välituotteena syntyvän etyylibentseenin tuotantoon (määrä käytetään syötteenä styreenin tuotantoon). 

24141250 

Styreeni 

2414 

Etyleenioksidi/etyleeni-glykolit EO/EG 

0,512 

tCO2/tuotostonni 

Tonni EO-ekvivalenttia (EOE). EO-ekvivalentilla tarkoitetaan EO:n määrää (massaa) yhdessä massayksikössä tiettyä glykolia. 

Vertailutuote etyleenioksidi/etyleeniglykoli käsittää seuraavat tuotteet: 

— etyleenioksidi (EO, korkea puhtausaste) 

— monoetyleeniglykoli (MEG, standardilaatu + kuitulaatu (korkea puhtausaste)) 

—dietyleeniglykoli (DEG) — trietyleeniglykoli (TEG). Tuotteiden kokonaismäärä ilmoitetaan EO-ekvivalentteina (EOE). EO-ekvivalentilla tarkoitetaan EO:n määrää (massaa) yhdessä massayksikössä tiettyä glykolia. 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti seuraaviin prosessiyksiköihin: EO:n tuotanto, EO:n puhdistaminen ja glykolisektio. 

24146373 

Oksiraani (etyleenioksidi) 

 

 

 

 

 

 

 

24142310 

Etyleeniglykoli (etaanidioli) 

 

 

 

 

 

 

 

24146333 

2,2-oksidietanoli (di-etyleeniglykoli, digoli) 

2743 

Sinkkielektrolyysi 

4,000 

MWh/tuotostonni 

Tonni sinkkiä 

Primaarisinkki 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti sinkkielektrolyysiyksikköön, ml. apulaitteet. 

27431230 

Muokkaamaton sinkki, seostamaton 

 

 

 

 

 

 

 

2743125 

Muokkaamaton sinkki, seos 

2415 

Ammo-niakki 

1,619 

tCO2/tuotostonni 

Tonni ammoniakkia, joka on valmistettu myytävänä (netto) tuotantona ja on 100-prosenttisesti puhdasta. 

Ammoniakki (NH3), joka kirjataan tuotettuina tonneina 

Käsittää kaikki prosessit, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti ammoniakin ja välituotteena syntyvän vedyn tuotantoon. 

24151075 

Vedetön ammoniakki 

(1) Vaaleanharmaalla merkittyjen tuotteiden osalta sähkön ja polttoaineiden välinen vaihdettavuus on vahvistettu ja vertailuarvo annettu hiilidioksiditonneina.  

(2) Tuotantoyksiköt, määritelmät ja katetut prosessit, jotka on merkitty tummanharmaalla, perustuvat päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti 27 päivänä huhtikuuta 2011 annettuun komission päätökseen 2011/278/EU. 

Tuotteet, joiden osalta sähkön ja polttoaineen vaihdettavuus on vahvistettu päätöksen 2011/278/EU liitteessä 1 olevassa 2 kohdassa Komission päätös päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten vahvistamista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti, 27 päivänä huhtikuuta 2011, K(2011) 2772 lopullinen (EUVL L 130, 17.5.2011, s. 1) 

Päätöksen 2011/278/EU liitteessä I vahvistettiin, että eräiden tuotantoprosessien osalta polttoaine ja sähkö ovat vaihdettavissa. Näiden tuotteiden osalta ei ole asianmukaista asettaa tuotteen vertailuarvoa megawattitunteina tuotostonnia kohden ilmaistuna. Sen sijaan lähtökohtana ovat suorista päästöistä johdetut erityiset kasvihuonekaasupäästökäyrät. Näiden prosessien osalta tuotteiden vertailuarvot määritettiin suorien päästöjen (energia- ja prosessipäästöt) summan perusteella samoin kuin sähkön vaihdettavissa olevan osan käytöstä aiheutuvien välillisten päästöjen perusteella. 

Näissä tapauksissa suuntaviivojen 27 kohdan a alakohdassa tarkoitetun enimmäistukimäärää koskevan laskentakaavan kerroin E korvataan seuraavalla termillä, jolla tuotteen vertailuarvo muunnetaan päätöksen 2011/278/EU mukaisesti sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvoksi keskimääräisen eurooppalaisen päästötasokertoimen (0,465 tCO2 /MWh) perusteella: 

Voimassa oleva tuotteen vertailuarvo päätöksen 2011/278/EU liitteestä I (tCO2 /MWh) × osuus asianmukaisista välillisistä päästöistä ’Osuudella asianmukaisista välillisistä päästöistä peruskauden aikana’ tarkoitetaan seuraavien suhdetta: — asianmukaiset välilliset päästöt ja — suorien kokonaispäästöjen ja asianmukaisten välillisten päästöjen summa päätöksen 2011/278/EU 14 artiklan mukaisesti.” peruskauden aikana (%)/0,465 (tCO2 /MWh).