Viimeksi julkaistu 3.7.2025 18.12

Eduskunnan vastaus EV 41/2023 vp HE 45/2023 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annetun lain muuttamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi

HE 45/2023 vp
TaVM 6/2023 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annetun lain muuttamiseksi ja eräiksi muiksi laeiksi (HE 45/2023 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Talousvaliokunta (TaVM 6/2023 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta annetun lain (1197/2014) 3 §,  
muutetaan 1 §:n 1 momentin 7 kohta, 4 ja 5 § sekä 7 §:n 2 ja 3 momentti,  
sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentin 7 kohta laissa 194/2023, 4 § osaksi laissa 249/2021 ja 5 § osaksi laeissa 1175/2016 ja 194/2023, sekä 
lisätään 1 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 360/2017 ja 194/2023, uusi 8 kohta ja 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1175/2016, uusi 6 momentti, jolloin nykyinen 6 momentti siirtyy 7 momentiksi, seuraavasti: 
1 § 
Maksuvelvollinen 
Rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa (1195/2014) tarkoitetun Rahoitusvakausviraston, jäljempänä virasto, ja rahoitusvakausrahaston hallintomaksun on velvollinen suorittamaan: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
7) arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu keskusvastapuoli;  
8) talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
2 § 
Hallintomaksu 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Talletuspankkien yhteenliittymään kuuluville jäsenluottolaitoksille ja keskusyhteisölle lasketaan yhteinen hallintomaksu niin kuin yhteenliittymä olisi yksi luottolaitos. Hallintomaksu muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten yhteenlasketuista perusmaksuista sekä 4 §:n 2 kohdassa säädetystä suhteellisesta hallintomaksusta. Yhteenliittymän hallintomaksun suorittaa yhteenliittymän keskusyhteisö. Keskusyhteisön suorittama perusmaksu jaetaan maksuvelvollisten lukumäärän perusteella ja suhteellinen hallintomaksu jäsenluottolaitosten taseiden suhteessa jäsenluottolaitosten kesken maksettavaksi. Viraston luvalla hallintomaksu voidaan jakaa myös muulla tavalla. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4 § 
Suhteellinen hallintomaksu 
Suhteellisen hallintomaksun määrä on: 
1) luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun talletuspankin ja luottoyhteisön osalta 0,0015 prosenttia taseen loppusummasta;  
2) talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitetun yhteenliittymän osalta 0,0015 prosenttia jäsenluottolaitosten yhteenlaskettujen taseiden loppusummasta; 
3) ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokkaan A kuuluvan sivuliikkeen osalta 0,0004 prosenttia laskennallisen taseen loppusummasta; 
4) ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokkaan B kuuluvan sivuliikkeen osalta 0,0011 prosenttia laskennallisen taseen loppusummasta; 
5) kolmannen maan luottolaitoksen sivuliikkeen osalta 0,0011 prosenttia laskennallisen taseen loppusummasta; 
6) luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetussa laissa tarkoitetun sijoituspalveluyrityksen tai kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen osalta 0,056 prosenttia liikevaihdosta. 
5 § 
Perusmaksu 
Perusmaksun määrä on: 
1) liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1501/2001) tarkoitetun liikepankin, säästöpankkilaissa (1502/2001) tarkoitetun säästöpankin ja säästöpankkiosakeyhtiön, osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (423/2013) tarkoitetun osuuspankin, osuuspankkiosakeyhtiön ja osuuskuntamuotoisen luottolaitoksen sekä muiden luottolaitosten osalta 1 850 euroa;  
2) talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa tarkoitetun talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisön osalta 1 850 euroa;  
3) luottolaitoksen omistusyhteisön osalta 1 850 euroa; 
4) ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokkaan A tai B kuuluvan sivuliikkeen osalta 1 850 euroa; 
5) kolmannen maan luottolaitoksen sivuliikkeen osalta 1 850 euroa; 
6) luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetussa laissa tarkoitetun sijoituspalveluyrityksen tai kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen osalta 1 850 euroa;  
7) arvopaperikeskuksen osalta 46 000 euroa;  
8) sellaisen keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksen 2 artiklan 12 alakohdassa tarkoitetun määritysosapuolen, jonka keskusvastapuolen kriisinratkaisukollegiossa virasto on jäsenenä, osalta 18 500 euroa; 
9) arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitetun keskusvastapuolen osalta 185 000 euroa. 
Jos luottolaitoksen omistusyhteisö on samalla toisen konsernin tytäryhteisö, sen emoyhteisöltä ei peritä maksua samalla perusteella. 
7 § 
Hallintomaksun määrääminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Sille, joka tulee maksuvelvolliseksi kesken kalenterivuoden, ensimmäinen hallintomaksu määrätään kertomalla koko kalenterivuoden maksun kahdestoistaosa niiden kalenterikuukausien lukumäärällä, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät maksuvelvollisuuden alkamisen ja ensimmäisen kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan. Tässä momentissa tarkoitettu ensimmäinen hallintomaksu erääntyy maksettavaksi maksuvelvollisuuden alkamista seuraavan kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, ei kuitenkaan ennen kalenterivuoden kesäkuun viimeistä päivää. Jos uuden maksuvelvollisen osalta ei ole käytettävissä tietoa 4 §:ssä säädetyn suhteellisen hallintomaksun perusteena olevasta taseesta, laskennallisesta taseesta, yhteenlasketusta taseesta tai liikevaihdosta, ensimmäinen hallintomaksu voidaan määrätä samanaikaisesti ja samoilla perusteilla kuin seuraavan vuoden hallintomaksu.  
Jos maksuvelvollisuus päättyy kesken kalenterivuoden, maksuvelvollinen on velvollinen suorittamaan koko vuoden suhteellisesta hallintomaksusta niin monta kahdestoistaosaa kuin kalenterivuoden alun ja maksuvelvollisuuden päättymisen väliseen aikaan sisältyy kalenterikuukausia kokonaan tai osittain. Hakijalle palautetaan niin monta kahdestoistaosaa jo peritystä suhteellisesta hallintomaksusta kuin maksuvelvollisuuden päättymisen ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan sisältyy täysiä kalenterikuukausia. Perusmaksua ei palauteta, jos maksuvelvollisuus päättyy kesken kalenterivuoden. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) 5 luvun 20 §, sellaisena kuin se on laissa 407/2019,  
muutetaan 2 luvun 1 §, 3 luvun 4 §:n 1 momentti, 5 luvun 7 §:n 3 momentin 1 kohta ja 14 §:n 5 momentti, 6 luvun 1 §:n 3 momentti ja 7 luvun 6 §,  
sellaisina kuin niistä ovat 6 luvun 1 §:n 3 momentti laissa 236/2021 ja 7 luvun 6 § laissa 28/2020, sekä 
lisätään 3 luvun 6 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 224/2019, uusi 6 momentti seuraavasti: 
2 luku 
Hallinto 
1 § 
Johtaminen 
Virastoa johtaa ylijohtaja, jonka nimittää ja erottaa valtioneuvosto. Ylijohtaja vastaa viraston tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan kehittämisestä sekä tuloksellisuudesta. 
Kelpoisuusvaatimuksena ylijohtajan virkaan on valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:ssä säädettyjen vaatimusten lisäksi tehtävän edellyttämä rahoitusmarkkinoiden tuntemus.  
Valtiovarainministeriö määrää ylijohtajan esityksestä tämän sijaisen.  
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ylijohtajan sijaisen määräämisestä. 
3 luku 
Rahaston varat ja niiden sijoittaminen, kulut ja lainanotto 
4 § 
Rahaston varojen sijoitustoimintaa koskeva päätöksenteko 
Viraston 4 ja 5 luvussa tarkoitetulla rahastolla on hallitus, joka päättää rahaston riskienhallinnasta, sijoitussuunnitelmista ja -periaatteista sekä ohjaa varojen sijoittamista. Valtiovarainministeriö nimittää hallituksen kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kolme ja enintään viisi muuta jäsentä. Kullekin jäsenelle nimitetään henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenen tulee olla hyvämaineinen. Hallituksessa on oltava hyvä sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntemus. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
6 § 
Talletussuojarahaston varojen sijoittamista koskevat erityiset säännökset 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 2 momentista poiketen talletussuojarahasto voi pitää maksuliiketiliä talletuspankissa rahaston sijoitustoiminnan maksuliikkeen hoitamiseksi. Talletussuojarahaston sijoitustoiminnan maksuliikkeen hoitamiseen ei sovelleta valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 13 §:n nojalla annetun asetuksen säännöksiä maksuliikkeen hoitamisesta valtion maksuliikepankin välityksellä, tilintekijästä, tulotilien päivittäisestä tyhjentämisestä ja menotilien päivittäisestä kattamisesta, maksuliiketilin käyttäjästä, rahaston maksuliikkeen hoitamisesta kirjanpitoyksikön maksuliiketilin tai kassan välityksellä taikka mainitun lain 24 c §:n nojalla annettavia Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita maksuliikkeen hoitamisesta. 
5 luku 
Talletussuoja 
7 § 
Talletussuojarahaston varojen käyttö 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Virasto voi tehdä 2 momentissa tarkoitetun päätöksen, jos virastolla on perusteltua syytä olettaa, että päätöksen tekemättä jättäminen johtaisi korvausten maksamiseen tallettajajille ja kumpikin seuraavista edellytyksistä täyttyy: 
1) virastolle korvausten maksamisesta syntyvän takautumissaamisen ja korvausten maksamisesta aiheutuneiden hallinnollisten kustannusten yhteismäärä olisi suurempi kuin 2 momentin soveltamisesta talletussuojarahastolle talletuspankilta syntyvän takautumissaamisen määrä; ja 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
14 § 
Talletussuojarahaston varojen käyttö kriisinratkaisun rahoittamisessa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos talletussuojarahaston osuus kriisinratkaisun kustannuksista on suurempi kuin nettotappiot, jotka talletuspankin konkurssissa olisi ollut katettava talletussuojarahaston varoista, viraston on pyydettävä kriisinratkaisuneuvostoa siirtämään erotusta vastaava osuus talletussuojarahastoon. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
6 luku 
Rahaston tilinpäätös ja tilintarkastus 
1 § 
Rahaston tilinpäätös ja tilintarkastus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valtiovarainministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan rahaston hallintoa, taloutta ja tilejä tarkastamaan kaksi tilintarkastajaa, joiden molempien tulee olla joko KHT- tai JHT-tilintarkastajia taikka tilintarkastusyhteisön, jonka päävastuullinen tilintarkastaja on joko KHT- tai JHT-tilintarkastaja. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
7 luku 
Erinäiset säännökset 
6 § 
Muutoksenhaku 
Viraston 5 luvun 10 §:n ja 11 §:n 1 momentin nojalla annettuun automaattisen päätöksenteon avulla tuotettuun korvausten maksatuspäätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. 
Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ja muuhun viraston tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutoin muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään. 
Viraston päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää tai asiasta muualla laissa toisin säädetä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . Lain 5 luvun 20 §:n kumoaminen ja 7 luvun 6 § tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä marraskuuta 2024. 
Rahoitusvakausrahastolla tämän lain voimaan tullessa olevaan hallitukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 3 luvun 4 §:n 1 momenttia.  
 Lakiehdotus päättyy 

Laki luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain 8 luvun 7 b ja 10 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 b §:n 3 momentti ja 10 §:n 3 ja 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 234/2021, seuraavasti: 
8 luku 
Velkojen arvonalentaminen ja muuntaminen omiin varoihin luettaviksi rahoitusvälineiksi 
7 b § 
Vähimmäisvaatimus maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille, olennaisille tytäryrityksille ja muille suurille laitoksille 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos 10 §:ää sovellettaessa yhtä useampi samaan maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävään luottolaitokseen kuuluva maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävä yhteisö on kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö tai kolmannen maan yhteisö, joka olisi kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö, jos se olisi sijoittautunut ETA-alueelle, kriisinratkaisuviranomaisten on laskettava lisävaatimus jokaiselle kriisinratkaisun kohteena olevalle yhteisölle ja kolmannen maan yhteisölle sekä ETA-valtioon sijoittuneelle emoyritykselle. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
10 § 
Yhteistyö muiden ETA-valtioiden kriisinratkaisuviranomaisten kanssa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos yhtä useampi samaan maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävään luottolaitokseen kuuluva maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävä yhteisö on kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö tai kolmannen maan yhteisö, joka olisi kriisinratkaisun kohteena oleva yhteisö, jos se olisi sijoittautunut ETA-alueelle, kriisinratkaisuviranomaisten on tarvittaessa tehtävä päätös hyväksyttävien velkojen eristä tehtävistä vähennyksistä EU:n vakavaraisuusasetuksen 72 e artiklan mukaisesti. Kriisinratkaisuviranomaiset voivat samalla päättää toimista, joilla minimoidaan ero jokaiselle kriisinratkaisun kohteena olevalle yhteisölle ja kolmannen maan yhteisölle EU:n vakavaraisuusasetuksen 12 a artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan perusteella laskettujen vähimmäisvaatimusten ja tämän luvun 7 b §:n 3 momentin perusteella laskettujen lisävaatimusten summan sekä ETA-valtioon sijoittuneelle emoyritykselle kyseisen asetuksen 12 a artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdan perusteella lasketun vähimmäisvaatimuksen ja 7 b §:n 3 momentin mukaisen lisävaatimuksen summan välillä. Kriisinratkaisun kohteena olevien yhteisöjen ja kolmannen maan yhteisöjen yhteenlaskettu vaatimus ei kuitenkaan saa olla pienempi kuin ETA-valtioon sijoittuneen emoyrityksen yhteenlaskettu vaatimus. Kriisinratkaisuviranomaiset voivat tehdä päätöksen, jos se on maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävän luottolaitoksen kriisinratkaisustrategian mukaista. 
Kriisinratkaisuviranomaiset voivat päättää 3 momentissa säädetystä vaatimusten välisen eron vähentämisestä muuttamalla vähimmäisvaatimuksen tasoa tasoittaakseen jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden välisiä eroja kokonaisriskien määrissä. Päätöstä ei saa tehdä kriisinratkaisun kohteena olevien konsernien välisistä vastuista johtuvien erojen poistamiseksi. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 28.11.2023 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri