Viimeksi julkaistu 19.4.2021 19.30

Keskustelualoite KA 4/2020 vp 
Tarja Filatov sd ym. 
 
Keskustelualoite mielenterveysstrategian toteuttamisesta ja mielenterveyden vahvistamisesta työelämässä, koulutuksessa sekä kaikenikäisten arjessa

Eduskunnan puhemiehelle

Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020—2030 julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriössä 11.2.2020. Mielenterveysstrategia korostaa mielenterveyspolitiikan ja toimenpiteiden jatkuvuutta, tavoitteellisuutta sekä ajantasaisuutta yli hallituskausien. Kukin hallitus valitsee hallituskausittain omat käytännönläheiset toimenpiteensä mielenterveystyössä. Strategiassa lähtökohtana on mielenterveyden kasvanut merkitys yhteiskunnassa. Hyvä mielenterveys on yksilöille ja yhteiskunnalle yhä tärkeämpi voimavara, ja mielenterveyden häiriöt ovat edelleen kasvava kansanterveydellinen haaste.  

Mielenterveysstrategia on tärkeä ja merkittävä avaus Suomessa, sillä ensimmäistä kertaa mielenterveys tunnustetaan laajana yhteiskunnallisena asiana, joka vaatii työtä yhteiskunnan eri aloilla ja tasoilla. Mielenterveyden ongelmat ovat laaja-alaisia, eivätkä ne noudata valtionhallinnon tai ministeriöiden välisiä tehtävien rajauksia. Mielenterveyttä tulee edistää määrätietoisesti kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Erityisesti tämä koskee muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloja. 

Nykyinen korkeaan työllisyysasteeseen nojaava hyvinvointimallimme ei pitkällä aikavälillä enää kestä heikentyneen mielenterveyden yhteiskunnallisia vaikutuksia. Meillä ei ole varaa menettää nykyisellä tahdilla yksilöitä työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkille sairauspäivärahakausille. Tähän tarvitaan varhaisen puuttumisen ja välittämisen malleja työelämään sekä laajemmin mielenterveyden häiriöiden tehokasta ja vaikuttavaa hoitamista. Työikäisen väestön hyvä mielenterveys vahvistaa talouskasvua, sillä se on edellytys monille työelämässä vaadittaville ominaisuuksille, kuten mukautumiskyvylle, uuden oppimiselle, luovuudelle, ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutustaidoille.  

Samalla työllisyyttä pitää parantaa osatyökykyisten, esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien, työelämäosallisuutta parantamalla. Työllisyysasteen nostaminen on vaikeaa ilman vaikuttavaa mielenterveystyötä. Jos mielenterveyssyistä johtuva siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vähentyisi 10—15 %, työllisyysaste nousisi 0,25—0,37 % ja BKT vahvistuisi 0,3—0,5 %. 

Heikentyneen mielenterveyden kustannukset kansantaloudelle ja vaikutukset työllisyyteen ovat merkittäviä, ja ajankohtaiskeskustelu toisi parempaan tietoisuuteen vaikuttavia keinoja edistää mielen hyvinvointia yhteiskunnallisesti sekä työ-, kasvatus- ja harrastusyhteisöjen tasolla. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD arvioi vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa, eli 5,5 % bruttokansantuotteesta. 

Mielenterveyden häiriöt ovat tänä päivänä merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja. Vuonna 2018 jo yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia ja yli kolmannes uusista työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Mielenterveyden häiriöiden perusteella maksetut sairauspäivärahakaudet ovat yleistyneet nopeasti. Vuonna 2018 31 % sairausrahapäivistä johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. 

Mielenterveyden vaikutukset eivät tietenkään rajaudu ainoastaan taloudellisiin tekijöihin, vaan mielenterveyden häiriöt ovat suuri kansanterveydellinen haaste. Siksi on tärkeää huolehtia myös niiden mielenterveydestä, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Mielenterveysstrategiassa on erittäin hyvin nostettu esille lasten ja nuorten mielenterveyden rakentumiseen arjessa. Perheissä, kouluympäristössä sekä harrastuksissa rakennetaan mielen hyvinvointia. Näiden osa-alueiden osalta mielenterveysstrategian poikkihallinnollinen toimeenpano on äärimmäisen tärkeää. Mitä nopeammin mielenterveyden häiriöihin saadaan apua, niin sitä pienempiä ovat sekä yksilön vaikeudet että yhteiskunnalle koituvat kustannukset. 

Myös työelämän ulkopuolella olevat aikuiset ja ikääntyneet tarvitsevat mielenterveyden edistämistä ja palveluita. Mielenterveyden edistämisen tulisi kuulua kaikkeen ihmisten kanssa tehtävään työhön, on kyse sitten sosiaalipalveluista tai ikääntyneiden hoivasta. Kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus mielenterveyden palveluihin. Hyvä mielenterveys edistää terveyttä ja toimintakykyä kaikilla. Tästä syystä tulee edistää nopeaa pääsyä hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon jo ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen. Mielenterveyden palveluihin tulee olla oikeus sosioekonomisen aseman vaikuttamatta hoidon saantiin. 

Säädösten ja yhteiskunnallisten päätösten vaikutukset mielenterveyteen sekä eri ihmisryhmien välisiin mielenterveyseroihin tulee arvioida laadukkaasti osana ihmisiin kohdistuvien vaikutusten kokonaisuutta. Mielenterveysvaikutusten arviointi päätöksenteossa arviointi sisältyy hyvään mielenterveysjohtamiseen ja sen osana kansalliseen mielenterveysstrategiaan.  

Mielenterveyden edistäminen on tutkitusti vaikuttavaa. On arvioitu, että keskimäärin yksi mielenterveyden edistämiseen sijoitettu euro palautuu yhteiskunnalle viisinkertaisena. Yhteiskunnan kaikkien sektoreiden toiminta vaikuttaa mielenterveyteen. Siksi sosiaali- ja terveyssektori ei voi yksin saavuttaa vaikuttavia tuloksia. Hyvä mielenterveys edistää myös muiden sektoreiden tavoitteiden saavuttamista. Tähän perustuu Mielenterveys kaikissa politiikoissa -toimintatapa, joka on osa Terveys kaikissa politiikoissa (Health in All Policies) -toimintatapaa. Mielenterveysstrategian toimeenpano onnistuu vaikuttavasti vain, kun se toteutetaan ministeriöiden välisenä yhteistyönä.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun kansallisen mielenterveysstrategian toteuttamisesta ja mielenterveyden vahvistamisesta työelämässä, koulutuksessa sekä kaikenikäisten arjessa. 
Helsingissä 17.3.2020 
Tarja Filatov sd 
Seppo Eskelinen sd 
Eeva-Johanna Eloranta sd 
Marko Asell sd 
Kim Berg sd 
Maria Guzenina sd 
Jukka Gustafsson sd 
Eveliina Heinäluoma sd 
Mika Kari sd 
Johan Kvarnström sd 
Anneli Kiljunen sd 
Suna Kymäläinen sd 
Aki Lindén sd 
Niina Malm sd 
Johannes Koskinen sd 
Johanna Ojala-Niemelä sd 
Raimo Piirainen sd 
Paula Werning sd 
Tuula Väätäinen sd 
Heidi Viljanen sd 
Pia Viitanen sd 
Erkki Tuomioja sd 
Katja Taimela sd 
Anu Vehviläinen kesk 
Mikko Savola kesk 
Juha Pylväs kesk 
Petri Honkonen kesk 
Mikko Kärnä kesk 
Hanna Huttunen kesk 
Pekka Aittakumpu kesk 
Hilkka Kemppi kesk 
Jouni Ovaska kesk 
Pasi Kivisaari kesk 
Esko Kiviranta kesk 
Ari Torniainen kesk 
Arto Pirttilahti kesk 
Juha Sipilä kesk 
Hannakaisa Heikkinen kesk 
Katja Hänninen vas 
Juho Kautto vas 
Markus Mustajärvi vas 
Pia Lohikoski vas 
Jussi Saramo vas 
Johannes Yrttiaho vas 
Veronika Honkasalo vas 
Mai Kivelä vas 
Anna Kontula vas 
Matti Semi vas 
Paavo Arhinmäki vas 
Jari Myllykoski vas 
Mikko Ollikainen 
Joakim Strand 
Anders Norrback 
Sandra Bergqvist 
Mats Löfström 
Anders Adlercreutz 
Eva Biaudet 
Päivi Räsänen kd 
Antero Laukkanen kd 
Sari Tanus kd 
Sari Essayah kd 
Peter Östman kd 
Marko Kilpi kok 
Janne Sankelo kok 
Kari Tolvanen kok 
Pauli Kiuru kok 
Mia Laiho kok 
Heikki Autto kok 
Ruut Sjöblom kok 
Matias Marttinen kok 
Timo Heinonen kok 
Anna-Kaisa Ikonen kok 
Sinuhe Wallinheimo kok 
Heikki Vestman kok 
Wille Rydman kok 
Juhana Vartiainen kok 
Sari Sarkomaa kok 
Paula Risikko kok 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
Jukka Kopra kok 
Pia Kauma kok 
Markku Eestilä kok