Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituksen ohjelma ja talouspolitiikka on rakennettu liian optimististen arvioiden varaan. Talouskasvun ja työllisyyden kehitys on jo kääntynyt laskuun, ja kehitys tulee jatkumaan saman suuntaisesti hallituksen politiikalla. Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 1,5 % tänä vuonna. Suomen vientikysynnän kasvu hidastuu voimakkaasti tänä vuonna, ja Suomen tärkeimmistä vientimarkkinoista Saksan talouden näkymät ovat heikot. Yksityisten investointien arvioidaan kääntyvän laskuun vuoden 2019 aikana. Työllisten määrä nousee vielä 0,9 % tänä vuonna, joskin suuri osa tämän vuoden kasvusta tulee perintönä viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä. Alkuvuonna 2019 työllisyys ei ole enää parantunut. Hallituksen tavoitteleman 75 %:n työllisyysasteen saavuttaminen näyttää karkaavan yhä kauemmas.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä nosti jo hallitusneuvotteluiden jälkeen esiin huolen siitä, että hallitusohjelman talouspohja oli rakennettu oletukselle talouskasvun säilymisestä ja työllisyyden lisääntymisestä, vaikka asiantuntija-arviot osoittivat jo muuta. Talousennusteet osoittavat, että hallituksen esittämillä toimenpiteillä julkisen talouden tasapainotilaa ja työllisyystavoitetta ei saavuteta.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää vaihtoehtobudjettinsa yhteydessä toimia työllisyyden parantamiseksi. Samalla haluamme perua sellaisia hallituksen esittämiä toimia, jotka heikentävät talouskasvua ja työllisyyttä. Tasapainottavassa vaihtoehtobudjetissa kiinnitämme myös huomiota kolmeen laajaan kokonaisuuteen, joihin toivomme lisäpanostuksia. Nämä kolme kokonaisuutta liittyvät perheisiin, terveyteen ja hyvinvointiin sekä Suomen elinvoimaisuuteen. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä haluaa nostaa nämä kokonaisuudet keskusteluun, sillä näemme, että näitä ei ole riittävästi huomioitu hallituksen politiikassa ja talousarvioesityksessä.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,