Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Esitämme, että Turun ja Helsingin välin nopean raideyhteyden, Tunnin junan, rakentamisen rahoitus sisällytetään väyläverkon kehittämisinvestointeihin. Tunnin juna on merkittävä liikennehanke, jossa rakennetaan yksiraiteisen epävarman ja matka-ajalla mitattuna hitaan radan tilalle kaksiraiteinen ja matka-ajalta nopea rata Turusta, Salon, Lohjan ja Espoon kautta Helsinkiin.
Tunnin juna ei ole vain liikennehanke, vaan hankkeella on merkittäviä työllisyys- ja ilmastovaikutuksia. Nopean raideyhteyden avulla luodaan 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialue Etelä-Suomeen ja kestävää kasvua radan varrelle. Lähes päästötön raideliikenne ja nopea, houkutteleva junayhteys ovat kestävä vaihtoehto yksityisautoilulle.
Tunnin junan suunnittelu on käynnissä ja se viedään loppuun Turun Tunnin Juna Oy -hankeyh-tiön toimesta. Suunnittelun on tarkoitus valmistua vuonna 2023. Tunnin junan rakentaminen on päätetty aloittaa suurten kaupunkiseutujen välisissä MAL-sopimuksissa Turusta ja Espoosta. Sopimuksiin kuuluvat Turun ratapiha ja Turku—Kupittaa kaksoisraide sekä Espoon kaupunkiradan rakentaminen.
Rakentamisvalmiuteen vuonna 2023 tulevat Turku—Salo-kaksoisraide ja Espoo—Salo-oikorata tarvitsevat pääosan rakentamisrahoituksesta valtion budjetista huolimatta mahdollisesta hankeyhtiön roolista toteuttamisessa. Koska Turku—Helsinki-raide on osa Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T-ydinverkkoa, on rakentamiselle saatavissa merkittävästi EU-tukea. Verkkojen Eurooppa, CEF2-rahoituksesta 60 % kohdentuu alkavalla kaudella ilmastotavoitteisiin. Rakentamiseen on mahdollista saada hankkeen kustannuksista 30 % tuki. Alkavalla seitsenvuotiskaudella CEF-rahoituksesta jaetaan jäsenmaiden hankkeisiin 2/3 osaa kauden alkuvuosina. Jotta Suomi menestyy liikenteen rahoitushauissa, on tukikelpoisten hankkeiden oltava käynnistettävissä viimeistään vuosien 2022 ja 2023 aikana.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,