Hallitus on siirtänyt opiskelijat yleisen asumistuen piiriin. Muutos vaikutti eri asemassa oleviin opiskelijoihin eri tavalla. Muutos vaikutti negatiivisesti opiskelijapariskuntiin, koska asumistuki lasketaan ruokakuntakohtaisesti eikä henkilökohtaisena tukena. Yksinasuvat opiskelijat isoissa kaupungeissa, joissa vuokrataso on korkea, hyötyivät muutoksesta, koska yleinen asumistuki yleensä tällaisissa tapauksissa on suurempi kuin opintotukeen ennen sisältynyt asumislisä. 

Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin rahoitettiin leikkaamalla yleistä asumistukea kaikilta muilta tuensaajilta. Tämä leikkaus siis kurjisti monen pienituloisen suomalaisen tilannetta. Nyt hallitus on suunnittelemassa asumistukeen lisää leikkauksia, jotka kohdistuvat suoraan opiskelijoihin. Lausuntokierrokselle lähteneen lakiesityksen mukaan asumistuessa otetaan käyttöön osa-asunnon normi. 

Osa-asunnon normin palauttaminen asumistukijärjestelmään merkitsisi sitä, että asunnon osaa vuokraavien asumistukea määrättäessä sovellettaisiin enimmäisasumismenoa, joka olisi jonkin verran matalampi kuin tällä hetkellä hyväksytyt enimmäisasumismenot. Lisäksi osa-asunnon normia voitaisiin soveltaa pienien, alle 20 neliön asuntojen asumismenoihin, joten osa-asunnon normi rajoittaisi tuen myöntämistä myös hyvin pieniin asuntoihin.  

Käytännössä tämä muutos heikentäisi solu- ja kimppa-asujien sekä pienissä yksiöissä asuvien tuen tasoa. Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan tuki heikkenisi Helsingissä 81 euroa, Espoossa 79 euroa ja muilla yliopistopaikkakunnilla 62 euroa. Osa-asunnon normi vähentäisi kimppa-asuntojen houkuttelevuutta ja lisäisi painetta muuttaa yksiöihin, mikä nostaisi nyt jo korkeita yksiöiden vuokria ennestään.  

Opiskelijat ovat jo tällä hetkellä Suomen pienituloisimpia väestöryhmiä. Riittävä opintotuki on keskeinen keino tukea niin nuorten opiskelumahdollisuuksia kuin henkistä hyvinvointia, mutta tästä huolimatta hallitus jatkaa leikkausten kohdentamista juuri opiskelijoihin.