Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien, Savonlinnan kaupungin, Parikkalan ja muiden rajakuntien sekä alueen yritysten tavoitteena on jo pitkään ollut Parikkala—Syväoron rajanylityspaikan kehittäminen ja avaaminen kansainväliselle liikenteelle. Hankkeella olisi huomattava positiivinen vaikutus alueen teollisuudelle, matkailuelinkeinolle, rajakaupalle sekä myös kulttuuri-ja ympäristöyhteistyölle.
Lähivuosina varsinkin puutavaraliikenne Venäjältä kasvaa, koska Itä- ja Kaakkois-Suomeen on tehty ja tullaan tekemään uusia puunjalostusteollisuuden investointeja, viimeksi Punkaharjulle. Sekä Kaukaan että Kaukopään tehtaat Etelä-Karjalassa ovat lisänneet puunkäyttöään. Kuopioon suunniteltu Finpulpin investointi lisää sekin merkittävästi puun kysyntää, jota ei kokonaan voida tyydyttää kotimaasta.
Venäjällä tieyhteys on rakennettu hyvään kuntoon Syväoron ylityspaikalta Pietarin ja Sortavalan väliselle A121-federaatiotielle. Peruskorjattu tie tarjoaa nopean ja turvallisen reitin Petroskoista ja Pietarista Itä-Suomeen saapuvalle liikenteelle. Kehittämistä tukee myös Kaakkois-Suomi—Venäjä-CBC-ohjelman 4,7 milj. euron LIP-rahoitus valtatieltä 6 ylityspaikalle johtavalle Kolmikannan tieosuudelle liittymineen. Hanke parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta, ja sen toteutus käynnistyy loppusyksystä 2018.
Venäjä on kahteen otteeseen esittänyt Suomelle ylityspaikan kansainvälistämistä. Suomen hallitus ei toistaiseksi ole pitänyt sitä ajankohtaisena liikennemääriin ja resursseihin viitaten. Tilannetta on kuitenkin luvattu seurata ja tarvittaessa palata asiaan.
Ylityspaikan nykyinen infrastruktuuri on niin vaatimaton, että se on usein aamuisin ruuhkautunut ja vaatisi jo parannusta nykyisilläkin liikennemäärillä. Tarvittavat investoinnit kannattaa saman tien suunnitella ja toteuttaa niin, että ne soveltuvat vastaamaan myös tulevan kansainvälisen statuksen vaatimuksia. Myös joukko alueen yrityksiä on ilmaissut valmiutensa tarvittaessa osallistua hankkeen rahoitukseen public-private-kumppanuusmallilla.
Edellä olevan perusteella ehdotan,