Eduskunta lisäsi vuoden 2017 talousarvioon 1 100 000 euroa valtakunnallisille toimijoille, jotka järjestävät ruoka-apua erityisen tuen tarpeessa oleville. Valtiovarainvaliokunnan selvityksen mukaan arviolta 20 000—25 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokansa nk. leipäjonojen kautta. Avustusruoanjakelu on tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa, sillä leipäjonoissa asioi pääasiassa perusturvaetuuksien varassa eläviä ja huonossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Ruoka-apu on ollut merkittävä tuki avustustyötä tekeville kansalaisjärjestöille, jotka eivät yleensä muutoin saa esimerkiksi kuntien järjestöavustuksia. 

Vuonna 2016 aloitettuja avustuksia on syytä jatkaa. Ruoka-avun tarve ei ole poistunut suotuisasta talouskehityksestä huolimatta. Yhä useampi suomalainen on riippuvainen eri seurakuntien ja järjestöjen antamasta ruoka-avusta. Hallitus ei huomioinut tätä tarvetta viime vuonna, eikä se ole korjannut tilannetta myöskään ensi vuoden talousarvioesityksessään. Vähävaraisille ruoka-apua jakavien järjestöjen toimintamahdollisuuksien parantamiseksi ja toiminnan turvaamiseksi tarvitaan pysyvä määräraha valtion talousarvioon. Määräraha tulee kohdentaa matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun. Määräraha tulee kohdentaa suoraan em. avun antamiseen ja siihen liittyvään välittömään asiakastyöhön.  

Aloite sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin vuodelle 2019.