Sähköinen lentäminen voi perustua akkusähköön, polttokennosähköön tai hybriditeknologiaan. Akkujen energiatiheyden kasvaessa sähkökäyttö mahdollistaa hieman suurempien lentokoneiden lennot. Liikenteen sähköistymisen megatrendi koskee lentoliikenteessä erityisesti lyhyemmän kantaman ja kapasiteetin kalustoa (Mäntynen, Huhtala & Pajarre. Sähköinen lentäminen Suomessa. Traficom 16/2022). 

Sähköisen lentämisen kilpailullinen tila liikennejärjestelmän näkökulmasta on yli 200 kilometrin matkoilla sekä reiteillä, joilla junaliikennettä ei ole tai maantieteellisten esteiden, kuten vesistöjen, ylittämisessä. Suomessa on kattava lentoasemien ja lentopaikkojen verkosto, joka voi toimia alustana sähköiselle ilmailulle. Tämä edellyttää kuitenkin investointeja lataus- tai vedynjakeluinfrastruktuuriin (Mäntynen, Huhtala & Pajarre. Sähköinen lentäminen Suomessa. Traficom 16/2022). 

Sähkölentokoneiden matalammat operointikustannukset ovat eduksi liikenteen järjestämiselle ja käynnistämiselle. Sähköisen lentämisen kehittäminen tukee myös kestävän liikkumisen ja matkailun päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Lentokoneiden sähkölataus mahdollistaisi Vaasassa sähköisen lentämisen kehittymisen meren yli Ruotsiin esim. Uumajaan ja Norjaan (mm. taksilennot) sekä valtakunnan sisäisen reittiliikenteen sekä ilmailuharrastuksen kehittämisen. Sähkölentämistä on tutkittu alueella laajasti. Sähkö- ja vetyteknologioihin perustuvaa lentämistä on mahdollista kehittää myös osana Vaasan akku- ja vetyteollisuusklusteria. Sähkölatausaseman rakentamisen kustannusarvio on noin 500 000 euroa.