Vaikka työllisyysaste on kääntynyt hitaaseen nousuun, eivät kaikki suomalaiset ole vielä päässeet nauttimaan talouskasvun hedelmistä. Osa kansalaisista joutuu edelleen elämään valitettavan matalien tulojen turvin. Erilaisten selvitysten mukaan arviolta noin 20 000—25 000 ihmistä hankkii viikoittain ruokansa leipäjonojen kautta. 

Tästä avustusruoanjakelusta on käytännössä tullut tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa, sillä leipäjonoissa asioi pääasiassa perusturvaetuuksien varassa eläviä ja huonossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Monelle heistä tämä tuki on viimesijainen keino hankkia elämiseen välttämättömät elintarvikkeet. 

Valtiovarainvaliokunta lisäsi vielä vuoden 2017 talousarvioon miljoona euroa valtakunnallisille toimijoille, jotka järjestävät ruoka-apua erityisen tuen tarpeessa oleville. Tuen myöntämisessä tuli valiokunnan mietinnön mukaan kiinnittää erityistä huomiota toiminnan vaikuttavuuteen. Vuoden 2018 budjettiin määrärahaa ei enää sisällytetty, eikä sitä ole huomioitu myöskään vuoden 2019 talousarvioesityksessä. 

Talouskasvusta huolimatta ruoka-avun tarve ei ole kadonnut tai edes merkittävästi vähentynyt. Valtion on jatkossakin perusteltua myöntää määrärahaa järjestöille, jotka järjestävät ruoka-apua sen tarpeessa oleville henkilöille. Tuen myöntämisessä tulee myös kiinnittää erityistä huomiota toiminnan vaikuttavuuteen.