Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSOn tavoitteena on parantaa suojelualueverkostoa ja kehittää talousmetsien luonnonhoitoa. Metsäisten elinympäristöjen ja metsälajien taantumisen pitäisi pysähtyä vuoteen 2025 mennessä. Vapaaehtoiseen suojeluun perustuvan ohjelman konkreettisena tavoitteena on suojella pysyvästi noin 96 000 hehtaaria ja saada määräaikaisen suojelun sekä luonnonhoitohankkeiden piiriin 82 000 hehtaaria. 

METSO-ohjelma on onnistunut hyvin. Hehtaaritavoitteesta on saavutettu melkein 70 %, ja vapaaehtoisuuteen perustuva ohjelma on parantanut luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä ja lisännyt metsä- ja ympäristöalan toimijoiden välistä yhteistyötä. METSOn keinot ovat tehokkaita ja kustannusvaikuttavia. 

METSO-ohjelman rahoitusta leikattiin heti Sipilän hallituksen kauden alussa. Sittemmin rahoitusta on palautettu muutamia miljoonia. Arvioiden mukaan METSO-ohjelman rahoituksen tulisi olla noin 20 miljoonaa euroa vuodessa, jotta tavoite saavutetaan aikataulussa. Vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa esitetään 16 miljoonaa euroa. Samaan aikaan muiden luonnonsuojelualueiden hankintaan varatut määrärahat ovat romahtaneet METSO-ohjelmaa enemmän. 

Metsien rooli luonnon monimuotoisuuden kannalta on aivan keskeinen. Tällä hetkellä Suomessa on 2 200 uhanalaista lajia, joista metsissä asuu yli kolmasosa. Vuosituhannen vaihteessa uhanalaisia lajeja oli 1 500. Metsien, ja etenkin vanhojen metsien, suojelu on tehokkain tapa hidastaa luonnon monimuotoisuuden hupenemista. Lisäksi lajikirjoa on lisättävä myös talousmetsissä esimerkiksi lahopuun määrää kasvattamalla. 

Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n biodiversiteettisopimusta, jonka mukaan maapinta-alasta tulisi suojella vähintään 17 prosenttia. Tämä tavoite on vielä kaukana, ja erityisen huono tilanne on Etelä-Suomessa, jossa edelleen vain 2—8 % metsistä on suojeltu maakunnasta riippuen. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että METSO-ohjelmaa ja muuta luonnonsuojelualueiden hankintaa tarvitaan myös vuoden 2025 jälkeen.