Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki ja joidenkin kuntien maksama kotihoidon tuen kuntalisä ovat elintärkeitä lapsiperheille. Syntyvyys on ennätysalhaalla, eikä tuen keston leikkaaminen mitenkään tilannetta paranna. Suomalaiset haluaisivat keskimäärin noin 2,5 lasta, mutta eri syistä johtuen täällä syntyy vain noin 1,5 lasta naista kohden. Perhetukien leikkaus tai niiden pienuus ei kuitenkaan välittömästi vaikuta syntyvyyteen. Tämän voi todeta katsomalla sodan jälkeisiä vuosia, joina perhepoliittiset uudistukset olivat lapsen kengissä, mutta syntyvyys samaan aikaan ennätysluokkaa.
Tukien leikkaaminen on kuitenkin pois perheiltä, eikä se ole vastuullista perhepolitiikkaa tällaisessa tilanteessa, jossa ihmisiä pitäisi joidenkin henkilöiden mukaan suorastan rohkaista "synnytystalkoisiin" ja panna syntyvyys nousuun.
Kymenlaakson väestö kasvoi voimakkaasti 1960-luvulle saakka. Tammi—kesäkuussa Kymenlaakson keskussairaalassa syntyi 681 lasta. Tässä luvussa on kuitenkin Itä-Uudeltamaalta tulleita synnyttäjiä 111, joten synnytysten määrä on laskusuunnassa. Monella pelko työn saamisesta ja jatkumisesta varjostaa lapsisuunnitelmia. Äitien työllisyysaste ei kotihoidon tukikautta lyhentämällä nouse, kuten THL:n tutkimuspäällikkö Minna Salmi on todennut, joten määrärahaan pitäisi laittaa edes osittainen palautus erityisesti Kymenlaakson tarpeita koskien.
Edellä olevan perusteella ehdotan,