Unescon maailmanperintöluettelossa ei ole vielä ainuttakaan työväenliikkeen historiasta kertovaa kohdetta. Tanskalaisten johdolla on valmisteltu kansainvälistä ns. sarjanimeämistä, jotta työväenliikkeen maailmanlaajuisesti keskeisin rakennusperintö saisi luettelossa liikkeen historiallista vaikutusta vastaavan aseman. Työväentalojen historia ulottuu teollistumisen syntyaikoihin saakka ja ne ovat oleellinen osa urbanisaation, demokratian ja hyvinvointivaltion tarinaa. Työväentalot saivat kaikkialla maailmassa alkunsa työväestön yhteisöllisyydestä ja omaehtoisesta organisoitumisesta. 

Työväenperinnön kansainväliset tutkijat ovat pohjustaneet sarjanimeämistä pitkään ja Suomesta Paasitorni on ollut tutkijoiden erityisen kiinnostuksen kohteena. Vuonna 1908 valmistuneen rakennuksen potentiaali on tunnistettu myös Museoviraston vuonna 2019 julkaisemassa raportissa, jossa käsiteltiin maailmanperintölistan kansallisen aieluettelon päivittämistä. Kansainvälisen valmistelun eteneminen edellyttää toimenpiteitä nyt Suomelta. Tämän vuoden lopussa ilmestyy Työväenmuseo Werstaan säätiörahoituksella tekemä analyysi suomalaisten työväen- ja kansantalojen maailmanperintöarvosta. Suomessa on tällä hetkellä lähes 300 työväentaloa ja kansainvälisesti vertailtuna monet ovat säilyttäneet kulttuuriperintöarvonsa erittäin hyvin. 

Maailmanperintöasioiden valmistelusta Suomessa vastaa Museovirasto. Työväentaloja käsittelevän maailmanperintöluetteloesityksen valmisteluun tarvitaan seuraavaksi Museovirastolta työpanosta, joka kohdentuu kansallisen aieluettelon päivittämiseen, hankevalmisteluun Suomessa sekä varsinaisen maailmanperintöluetteloesityksen laatimiseen yhteistyössä tanskalaisten ja muiden sarjanimeämiseen osallistuvien maiden kanssa.