Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Unescon maailmanperintöluettelossa ei ole vielä ainuttakaan työväenliikkeen historiasta kertovaa kohdetta. Tanskalaisten johdolla on valmisteltu kansainvälistä ns. sarjanimeämistä, jotta työväenliikkeen maailmanlaajuisesti keskeisin rakennusperintö saisi luettelossa liikkeen historiallista vaikutusta vastaavan aseman. Työväentalojen historia ulottuu teollistumisen syntyaikoihin saakka ja ne ovat oleellinen osa urbanisaation, demokratian ja hyvinvointivaltion tarinaa. Työväentalot saivat kaikkialla maailmassa alkunsa työväestön yhteisöllisyydestä ja omaehtoisesta organisoitumisesta.
Työväenperinnön kansainväliset tutkijat ovat pohjustaneet sarjanimeämistä pitkään ja Suomesta Paasitorni on ollut tutkijoiden erityisen kiinnostuksen kohteena. Vuonna 1908 valmistuneen rakennuksen potentiaali on tunnistettu myös Museoviraston vuonna 2019 julkaisemassa raportissa, jossa käsiteltiin maailmanperintölistan kansallisen aieluettelon päivittämistä. Kansainvälisen valmistelun eteneminen edellyttää toimenpiteitä nyt Suomelta. Tämän vuoden lopussa ilmestyy Työväenmuseo Werstaan säätiörahoituksella tekemä analyysi suomalaisten työväen- ja kansantalojen maailmanperintöarvosta. Suomessa on tällä hetkellä lähes 300 työväentaloa ja kansainvälisesti vertailtuna monet ovat säilyttäneet kulttuuriperintöarvonsa erittäin hyvin.
Maailmanperintöasioiden valmistelusta Suomessa vastaa Museovirasto. Työväentaloja käsittelevän maailmanperintöluetteloesityksen valmisteluun tarvitaan seuraavaksi Museovirastolta työpanosta, joka kohdentuu kansallisen aieluettelon päivittämiseen, hankevalmisteluun Suomessa sekä varsinaisen maailmanperintöluetteloesityksen laatimiseen yhteistyössä tanskalaisten ja muiden sarjanimeämiseen osallistuvien maiden kanssa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,