Toimiva tieverkko helpottaa ihmisten arkipäivää ja on elinvoimaisen elinkeinoelämän perusedellytys. Tieverkon kunnolla on myös suuri merkitys liikenneturvallisuudelle. 

Perusväylänpidon rahoitus on kuitenkin ollut riittämätöntä jo vuosia, ja vaarana on tilanteen käyminen ajan myötä kestämättömäksi. Samanaikaisesti kun liikennemäärät ovat kasvaneet, talousarvion määrärahan ostovoima on heikentynyt. Suurin osa määrärahasta menee hoitoon ja kunnossapitoon, ja investoinnit voivat jäädä tekemättä. 

Suuri osa väestönkasvusta keskittyy Uudellemaalle, mikä on johtanut yli 900 miljoonan euron investointitarpeeseen, mikä tulisi rahoittaa perusväylänpidon määrärahasta. Uudellamaalla liikennemäärät alue- ja yhdysteillä ovat huomattavasti suuremmat kuin maassamme keskimäärin, minkä vuoksi sekä investointien tarve että niistä saatava hyöty ovat huomattavia. 

Koska määräraha on jatkuvasti investointitarpeita pienempi, hankkeita ei ole kyetty toteuttamaan yhdyskuntarakenteen kehittämisen edellyttämässä tahdissa. Resurssien niukkuus on johtanut siihen, että kunnat ovat enenevässä määrin joutuneet rahoittamaan sellaisia investointeja, jotka liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukaan kuuluvat valtion vastuulle. 

Erityisesti pieniä ja keskisuuria investointeja on jäänyt tekemättä, kun rahoitus on ollut riittämätöntä. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi kasvavien taajamien ohitustiet, melusuojat ja liikenneturvallisuusinvestoinnit. Kevyen liikenteen väylät parantavat tehokkaasti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta liikenteessä. Samanaikaisesti kevyen liikenteen väylät lisäävät mahdollisuuksia liikuntaan ja virkistykseen. 

Esimerkiksi Raaseporin kaupungissa kaupungin kahta kaupunkikeskusta, Tammisaarta ja Karjaata, yhdistää vilkkaasti liikennöity valtatie 25. Se, että Raasepori nyt on yksi kaupunki, korostaa entisestään tarvetta yhdistää nämä kaksi kaupunkikeskusta kevyen liikenteen väylällä. Muut tieosuudet, joilla tarvittaisiin kevyen liikenteen väyliä, ovat Tammisaaren ja Tenholan välinen osuus kantatiellä 52 samoin kuin maantie 176 Gislomin ja Lurensintien välillä sekä maantie 11891 Backgärdantien ja Heikantbackenin välillä Loviisan kaupungissa.