Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on ilmoittanut, ettei Turkki enää kykene huolehtimaan Syyrian sodan pakolaisista tai estämään heidän kulkuaan kohti Eurooppaa. Turkin Kreikan vastaiselle rajalle Edinen maakuntaan on jo saapunut tuhansia kaikin keinoin Kreikkaan pyrkiviä siirtolaisia. Tilanne on eskaloitunut mellakoiksi, ja kreikkalaiset viranomaiset ovat joutuneet käyttämään kyynelkaasua väkivaltaista, kiviä ja polttopulloja viskelevää väkijoukkoa vastaan. 

Vuonna 2016 Euroopan unioni ja Turkki sopivat, että Turkki estää pakolaisten pääsyn Eurooppaan. Vastineeksi EU lupasi miljardien eurojen talousavun, jota on maksettu avokätisesti. Tilannetta seuraamassa olevan toimittajan Antonis Repanaksen mukaan Kreikkaan pyrkivät eivät kuitenkaan ole syyrialaisia pakolaisia vaan siirtolaisia Afganistanista, Iranista ja Marokosta. Myös Reutersin toimittaja kertoo tavanneensa poliiseja ja sotilaita, joiden mukaan kaikki tähän saakka pidätetyt ovat olleet afgaaneja eivätkä suinkaan syyrialaisia. Merkit viittaavat toisintoon vuoden 2015 siirtolaisvyörystä. 

Kreikka on toistaiseksi onnistunut pitämään suurimman osan siirtolaisista rajojensa ulkopuolella. Kreikan mukaan Turkki on aktiivisesti edesauttanut siirtolaisvyöryn organisoimisessa. Myös Bulgaria on vahvistanut Turkin vastaista rajaa lähettämällä alueelle sotilaita ja kalustoa. Kreikkaa ei voi jättää kriisissä yksin, sillä siirtolaisten kohdemaat sijaitsevat sosioekonomisten realiteettien vuoksi Pohjoismaissa. 

Suomella on tarjota osaamista rajavalvonnassa ja kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Suomen tulee lähettää rajavartijoita Frontex-operaatioihin, jotta he voivat yhdessä kreikkalaisten kanssa osallistua siirtolaisten käännyttämiseen ja maahantulon estämiseen. Virka-avun lisäksi Kreikalle tulee tarjota rajavalvonnan tehostamiseksi myös materiaaliapua, kuten lämpökameroita ja muita valvontalaitteita. Suomen tulee kunnioittaa Kreikan ilmoitusta turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttämisestä edellä mainitun kaltaisessa poikkeustilanteessa.