1.1  Tausta

Esityksen valmisteluun on johtanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1998 muuttamisesta tiettyjen ilmailun turvaamista koskevien erityistoimenpiteiden selkiyttämisen, yhdenmukaistamisen, yksinkertaistamisen ja vahvistamisen osalta 23.1.2019 annettu HYPERLINK "https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX:32019R0103" komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/103 (jäljempänä muutosasetus). Asetus edellyttää täydentävän kansallisen sääntelyn antamista. Asetuksesta aiheutuvien muutosten vuoksi esitykseen sisältyy myös kansallisiin tehokkuus- ja turvallisuusnäkökohtiin perustuva muutosehdotus, joka mahdollistaa ilmailun turvallisuusselvityshakemusten keskittämisen lentoaseman turvallisuudesta vastuussa olevalle lentoaseman pitäjälle. 

Euroopan unionin ilmailun turvaamista koskeva sääntely on toteutettu suurelta osin komission antamalla alemman asteisella sääntelyllä. Komission käyttämä toimivalta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 291 artiklassa tarkoitettua täytäntöönpanovaltaa, jonka nojalla voidaan täsmentää perussäädöksen sisältö. Yleisistä tavoitteista ja periaatteista on säädetty ilmailun turvaamisen perusasetuksessa eli yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 2320/2002 kumoamisesta 11.3.2008 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 300/2008 (jäljempänä ilmailun turva-asetus), jota ei ole muutettu vuoden 2010 jälkeen. Tarkempi sääntely on toteutettu yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi 5.11.2015 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2015/1998 (jäljempänä täytäntöönpanoasetus), jota on muutettu useita kertoja. Muutosasetuksella muutetaan erityisesti täytäntöönpanoasetuksen ilmailun parissa työskentelevien taustan tarkistusta koskevia säännöksiä. Taustan tarkistukseen liittyvät uudet velvoitteet edellyttävät täydentävää kansallista sääntelyä, jolla turvallisuusselvityslakiin (726/2014) lisätään toimivaltuudet tarvittavien turvallisuusselvitysten mahdollistamiseksi. 

Täytäntöönpanoasetus ja muutosasetus perustuvat ilmailun turva-asetuksen 4 artiklan 3 kohtaan, jossa annetaan komissiolle täytäntöönpanoa koskevaa toimivaltaa ja säädetään toimenpiteitä vahvistettaessa noudatettavasta menettelystä. Kohdassa viitataan asetuksen 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun päätökseen 1999/468/EY sisältyneeseen sääntelymenettelyyn, joka on mukautettu yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä 16.2.2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 182/2011 (jäljempänä komitologia-asetus). Komitologia-asetuksen 13 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan asetuksen 5 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä tulee soveltaa silloin, kun perussäädöksessä on viitattu päätöksen 1999/468/EY 5 artiklassa tarkoitettuun sääntelymenettelyyn. 

Komissiolle annetaan ilmailun turva-asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa toimivalta toteuttaa asetuksen 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisten perusvaatimusten ja 2 kohdassa tarkoitettujen yleisten toimenpiteiden täytäntöönpanon edellyttämät yksityiskohtaiset säännökset. Kohdassa on luettelo toteutettavista toimenpiteistä, joihin kuuluvat muun muassa kulunvalvontaa koskevat vaatimukset ja menettelyt, henkilöstön palvelukseen ottamista koskevat vaatimukset sekä rahdin, postilähetysten, lennon aikana käytettävien tarvikkeiden ja lentoasematarvikkeiden osalta valvottuja edustajia, tunnettuja lähettäjiä ja tiliasiakkaita koskevat hyväksyntä- ja nimitysmenettelyt ja heitä koskevat velvoitteet. Turvallisuusselvityslakiin ehdotettavat muutokset koskevat erityisesti kyseisten kohtien nojalla annettuihin täytäntöönpanosäännöksiin tehtyjä muutoksia.  

Muutosasetuksen ja hallituksen esityksen antamisen taustalla on vaikuttanut myös asiaa koskeva kansainvälinen yhteistyö. Muutosasetuksen tavoitteet ovat yhdenmukaisia Chicagossa tehdyn kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (SopS 11/1949 myöhempine muutoksineen), erityisesti sen siviili-ilmailun turvallisuutta koskevan liitteen 17, kanssa. Esityksen taustalla vaikuttaa myös YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2309 (2016), jossa kannustetaan kaikkia jäsenvaltioita toimiin terrorismin torjumiseksi ilmailussa ja nostetaan esiin sisäpiirin uhka. 

Täytäntöönpanoasetuksen palvelukseen ottamista koskevia säännöksiä on muutettu muutosasetuksen hyväksymisen jälkeen yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1998 muuttamisesta kyberturvallisuustoimenpiteiden osalta 25.9.2019 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1583. Muutos koskee muun muassa henkilöitä, joilla on kansallisen ilmailun turvaohjelman mukaisesti järjestelmävastaavan oikeudet tai valvomaton ja rajoittamaton pääsy siviili-ilmailun turvaamisessa käytettäviin kriittisiin tieto- ja viestintäteknisiin järjestelmiin ja kriittiseen dataan. Muutosta ei käsitellä tässä esityksessä, koska se ei edellytä muutoksia kansalliseen lakiin. Turvallisuusselvityslain 19 §:n 1 momentin 5 kohta mahdollistaa jo nykyisellään kyseisten henkilöiden taustan tarkistamisen. 

1.2  Valmistelu

EU-säädöksen valmistelu

Muutosasetus on valmisteltu siviili-ilmailun turvaamisesta annetun lainsäädännön ja yhteisten sääntöjen soveltamiskomiteassa. Muutosasetus on annettu komitologia-asetuksen 5 artiklan mukaisessa tarkastelumenettelyssä. Komitealle annettiin 26.10.2018 täytäntöönpanoasetuksen muuttamista koskeva ehdotus (D059370/02), ja komitea hyväksyi muutosehdotusta puoltavan lausunnon 21.11.2018 pidetyssä komitean kokouksessa. 

Suomi piti neuvotteluissa ehdotettuja taustantarkistusvaatimuksia tarpeellisena, jotta pystytään tehokkaasti parantamaan koko unionin tasolla valmiuksia vastata ilmailun turvallisuutta vaarantavaan toimintaan, erityisesti niin sanotun sisäpiiriuhkan osalta. Suomi piti tärkeänä, että siviili-ilmailun turvaamiseen vaikuttavissa tehtävissä olevien henkilöiden taustat tarkistetaan riittävässä laajuudessa, vaikka taustan tarkistukset kasvattaisivat toimijoiden turvallisuusselvityskustannuksia ja edellyttäisivät eräiltä osin muutoksia kansalliseen sääntelyyn. 

Muutosasetuksen käsittelyä koskevat tiedot ja komitealle annettu ehdotus ovat saatavilla komission komiteamenettelyrekisterissä asiatunnuksella HYPERLINK "https://ec.europa.eu/transparency/regcomitology/index.cfm?do=search.documentdetail&dos_id=16786&ds_id=59370&version=2&History=true" CMTD (2018) 1228. 

Liikenne- ja viestintäministeriö valmisteli muutosasetuksen yhteistyössä oikeusministeriön, suojelupoliisin ja Liikenteen turvallisuusviraston edustajien kanssa. Eduskunnalle annettiin tietoja muutosehdotuksesta E-kirjeellä ( HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Documents/E_90+2018.pdf" E 90/2018 vp), joka käsiteltiin liikennejaostossa (EU 22). Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta antoi lausunnon HYPERLINK "https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/LiVL_34+2018.aspx" LiVL 34/2018 vp, joka käsiteltiin 16.11.2018 suuressa valiokunnassa. 

Hallituksen esityksen valmistelu

Oikeusministeriö asetti 17.6.2019 esitystä valmistelemaan työryhmän, jossa oli oikeusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sisäministeriön, suojelupoliisin ja Liikenne- ja viestintäviraston edustajat. Lisäksi työryhmässä oli pysyvänä asiantuntijana Finavia Oyj:n edustaja. Työryhmän toimikausi oli 17.6.–31.10.2019. Toimikautta jatkettiin 28.10.2019 tehdyllä päätöksellä 30.11.2019 asti. 

Työryhmän laatimasta esitysluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros 14.11.2019–3.1.2020 lausuntopalvelu.fi-sivustolla. Lausuntopyyntö lähetettiin liikenne- ja viestintäministeriölle, sisäministeriölle, puolustusministeriölle, ulkoministeriölle, valtioneuvoston kanslialle, Liikenne- ja viestintävirastolle, Poliisihallitukselle, keskusrikospoliisille, suojelupoliisille, pääesikunnalle, tietosuojavaltuutetulle, tiedusteluvalvontavaltuutetulle, Finavia Oyj:lle, Mikkelin kaupungille, Saimaan lentoasemasäätiölle, Seinäjoen lentoasema Oy:lle, työntekijäkeskusjärjestöille, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:lle, Suomen yrittäjät ry:lle, ilmailu- ja rahtialaa edustaville työntekijäliitoille, Finnair Oyj:lle, Nordic Regional Airlines Oy:lle sekä keskeisille rahtia, postia ja tarvikkeita toimittaville ja kuljettaville yrityksille. 

Esitysluonnoksesta määräajassa antoivat lausunnon liikenne- ja viestintäministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, Poliisihallitus, keskusrikospoliisi, Pääesikunta, tiedusteluvalvontavaltuutettu, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, STTK ry, Ammattiliitto Pro ry, Suomen Lentäjäliitto – Finnish Pilots’ Association ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Kaukokiito Oy ja Finavia Oyj. Saaduista lausunnoista on laadittu lausuntotiivistelmä. 

Esityksen valmisteluasiakirjat ovat saatavilla oikeusministeriön verkkosivustolta hankenumerolla HYPERLINK "https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM015:00/2019" OM015:00/2019. 

2.1  Keskeiset muutokset täytäntöönpanoasetukseen

Muutosasetuksella pyritään vastaamaan kansainvälisesti terrorismin torjunnan puitteissa tunnistettuun sisäpiirin uhkaan, jolla tarkoitetaan sitä, että ilmailua vaarantavaan toimintaan osallistuu ilmailun parissa työskenteleviä henkilöitä. Merkittävimmät muutokset koskevat siviili-ilmailun turvaamiseen liittyvän henkilöstön taustan tarkistuksia sekä sellaisten henkilöiden taustan tarkistuksia, joilla on pääsy muun muassa sellaisiin materiaaleihin, tarvikkeisiin, rahtiin ja postiin, joihin on sovellettu turvavalvontatoimenpiteitä. Muutokset koskevat tältä osin muutosasetuksen liitteen 2, 26, 44 ja 45 kohtia, joilla on muutettu täytäntöönpanoasetuksen 1.2.3, 11.1, 11.5.1 ja 11.6.3.5 kohtia. 

Palvelukseen ottamista koskeviin säännöksiin tehtyjä muutoksia sovelletaan suurelta osin vasta siirtymäajan jälkeen. Vanhan muotoisia taustan tarkistuksia tehdään siirtymäajan päättymiseen 30.12.2020 asti ja ne ovat voimassa enintään 30.6.2023 saakka. Vanhan muotoisen taustan tarkistuksen on katettava vähintään henkilöllisyyden varmentaminen asiakirjatodisteiden pohjalta, rikosrekisterit kaikissa asuinvaltioissa vähintään viiden edeltävän vuoden ajalta sekä työpaikat, koulutus ja mahdolliset koulutus- ja työhistorian aukot vähintään viiden edeltävän vuoden ajalta. Täytäntöönpanoasetukseen on sisältynyt myös työhönottoa edeltävä tarkistus, jota ei ole voitu tehdä 31.7.2019 jälkeen. Sen läpäisseiden henkilöiden osalta tulee tehdä vanhan muotoiset taustan tarkistukset 30.6.2020 mennessä. Työhönottoa edeltävä tarkistus on edellyttänyt vähintään henkilöllisyyden varmentamisen asiakirjatodisteiden pohjalta, tiedot työpaikoista, koulutuksesta ja mahdollisista koulutus- ja työhistorian aukoista vähintään viiden edeltävän vuoden ajalta sekä allekirjoitetun vakuutuksen mahdollisesta rikoshistoriasta kaikissa asuinvaltioissa vähintään viiden edeltävän vuoden ajalta. 

Taustan tarkistuksia koskevaa sääntelyä muutetaan muutosasetuksella siten, että jatkossa vanhan muotoista taustan tarkistusta kutsutaan perustason taustan tarkistukseksi (muutettu 11.1.4 kohta). Lisäksi otetaan käyttöön uusi taustan tarkistuksen luokka, jota kutsutaan laajennetuksi taustan tarkistukseksi (muutettu 11.1.3 kohta). Sen tulee sisältää perustason taustan tarkistuksen tietolähteiden lisäksi tiedustelutiedot ja mahdolliset muut olennaiset tiedot, jotka ovat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten saatavilla ja joiden nämä katsovat mahdollisesti olevan olennaisia arvioitaessa henkilön soveltuvuutta tiettyyn työtehtävään (muutettu 11.1.3 kohdan d alakohta). 

Muutetun 11.1.3 kohdan d alakohta on tulkinnallisesti avoin siltä osin, mitä tietoja tiedustelutietojen on katsottava kattavan. Kohtaa tulkittaessa tulee ottaa huomioon täytäntöönpanoasetus ja muutosasetus sekä ilmailun turva-asetus, jossa asetetaan rajat komission toimivallan käytölle. Kyseisissä säädöksissä ei ole tiedustelutietoja koskevaa määritelmää, mutta taustan tarkistus on määritelty ilmailun turva-asetuksen 3 artiklan 15 kohdassa. Sen mukaan taustan tarkistuksella tarkoitetaan yksilön henkilöllisyyden, rikostausta mukaan luettuna, dokumentoitua tarkistamista osana soveltuvuusarviointia, joka tehdään sen selvittämiseksi, voidaanko hänelle myöntää pääsy ilman saattajaa turvavalvotuille alueille. Täytäntöönpanoasetukseen muutosasetuksella lisätyn 11.0.9 kohdan mukaan 11.1.3 ja 11.1.4 kohdassa tarkoitettua prosessia läpikäyvän henkilön luotettavuutta määritettäessä on otettava huomioon ainakin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/681 liitteessä II tarkoitetut rikokset sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541 tarkoitetut rikokset. Kyseisissä direktiiveissä on kyse pääosin vakavasta rikollisuudesta, esimerkiksi ihmiskaupasta, järjestäytyneestä rikollisuudesta, lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, rahanpesusta, tietoverkkorikollisuudesta, ympäristörikollisuudesta, huumausainerikoksista ja terrorismirikoksista. Kohdan merkitys tiedustelutietojen osalta ei ole täysin selvä, mutta sen tarkoituksena näyttäisi olevan, että ainakin kyseisissä säädöksissä mainittuihin rikoksiin liittyvän tiedustelutiedon tulisi kuulua laajennettuun taustan tarkistukseen. Muilta osin taustan tarkastuksissa hyödynnettävän tiedustelutiedon ala näyttäisi jäävän kansallisesti rajattavaksi. Tiedustelutietoja koskevassa arviossa tulee huomioida myös Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 4 artiklan 2 kohta, joka koskee kansallista turvallisuutta koskevaa toimivallanjakoa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välillä. SEU 4 artiklan 2 kohdan mukaan kansallinen turvallisuus säilyy yksinomaan kunkin jäsenvaltion vastuulla. EU-lainsäädäntö kuitenkin ulottuu myös aloille, joilla on välitöntä tai välillistä merkitystä kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen kannalta. 

Taustan tarkistus on koskenut aiemmin erityisesti sellaisia henkilöitä, jotka otetaan palvelukseen toteuttamaan turvatarkastuksia, kulunvalvontaa tai muita turvavalvontatoimenpiteitä tai olemaan vastuussa niiden toteuttamisesta. Henkilöistä, jotka otetaan palvelukseen hoitamaan kyseisiä tehtäviä tai olemaan vastuussa niiden toteuttamisesta lentoaseman turvavalvotulla alueella, tulee jatkossa tehdä laajennettu taustan tarkistus (muutettu 11.1.1 kohta). Laajennettu taustan tarkistus tulee tehdä myös henkilöistä, joilla on pääsy lentoaseman turvavalvotulle alueelle (muutettu kohta 1.2.3.1) sekä täytäntöönpanoasetuksen muutetuissa kohdissa 11.5.1 (kouluttajat) ja 11.6.3.5 (EU:n ilmailun turvatoimia varmentavat henkilöt) tarkoitetuista henkilöistä. 

Niistä henkilöistä, jotka otetaan palvelukseen hoitamaan turvavalvontatehtäviä tai olemaan vastuussa niiden toteuttamisesta muualla kuin turvavalvotulla alueella, tulee jatkossa tehdä joko laajennettu tai perustason taustan tarkistus (muutettu 11.1.2 kohta). Tällä tarkoitetaan henkilöitä, jotka työskentelevät täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitetun tunnetun lähettäjän, valvotun edustajan, valvotun toimittajan tai tunnetun toimittajan organisaatiossa. Näiden henkilöiden tehtäviin kuuluu tyypillisesti lentorahtiin, postiin, lennon aikana käytettäviin tarvikkeisiin tai lentoasematarvikkeisiin kohdistuvien turvatoimien tekeminen. Aiemmin heille on tullut tehdä joko taustan tarkistus tai työhönottoa edeltävä tarkistus. Laajennettu tai perustason taustan tarkistus tulee jatkossa tehdä myös henkilöille, jotka ilman saattajaa pääsevät käsiksi lentorahtiin ja -postiin, lentoliikenteen harjoittajan postilähetyksiin ja materiaaleihin sekä lennon aikana käytettäviin tarvikkeisiin ja lentoasematarvikkeisiin, joihin on sovellettu vaadittuja turvavalvontatoimenpiteitä (muutettu 11.1.2 kohta). Lentorahtiin ja -postiin käsiksi pääsevien henkilöiden palvelukseen ottaminen on edellyttänyt aiemmin taustan tarkistusta tai työhönottoa edeltävän tarkastuksen läpäisemistä (muutosasetuksella kumottu 6.1.3 kohta). Siirtymäajan jälkeen asianomainen kansallinen viranomainen määrittää sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti, kumman tasoinen taustan tarkistus tulee tehdä (muutettu 11.1.2 kohta). Säännös sisältää kansallista liikkumavaraa siltä osin, kumman tasoista taustan tarkistusta kansallisessa lainsäädännössä edellytetään. 

Siirtymäajan jälkeen taustan tarkistuksiin on lisäksi sovellettava joko uuden 11.1.7 kohdan a alakohdassa tarkoitettua jatkuvaa arviointia tai b alakohdassa tarkoitettua taustan tarkistusten uusimista säännöllisin väliajoin. Alakohdassa a edellytetään, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään mekanismista 11.1.3 ja 11.1.4 kohdissa vahvistettujen seikkojen jatkuvaa arviointia varten. Toimivaltaiselle viranomaiselle, toiminnanharjoittajalle tai kortin myöntäneelle yksikölle tulee ilmoittaa viipymättä mistä tahansa tapahtumasta, joka voi vaikuttaa yksilön luotettavuuteen. Toimivaltaisten viranomaisten, toiminnanharjoittajien ja yksiköiden välistä ilmoittamista ja tietojenvaihtoa sekä näiden tietojen sisältöä koskevat säännöt on vahvistettava kansallisesti ja niitä on valvottava kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Alakohdassa b edellytetään, että laajennetut taustan tarkistukset uusitaan vähintään 12 kuukauden välein ja perustason taustan tarkistukset vähintään kolmen vuoden välein. Uusi 11.1.7 kohta sisältää kansallista liikkumavaraa siltä osin, otetaanko käyttöön vaihtoehto a vai b. 

2.2  Muutosasetuksen voimaantulo ja siirtymäajat

Muutosasetuksen voimaantulosta säädetään asetuksen 2 artiklassa, jonka mukaan muutosasetus tulee voimaan 1.2.2019. Muutosasetuksen liitteessä olevia kohtia 2, 20, 25, 26, 28–38, 44 ja 45 sovelletaan 2 artiklan mukaan kuitenkin vasta 31.12.2020 lukien. Myöhäisempi soveltamisajankohta koskee henkilökortteja, palvelukseen ottamista, koulutusta sekä taustan tarkistusta koskevia säännöksiä, joita on kuvattu edellä. 

Muutosasetuksen liitteen 27 kohdan mukaan täytäntöönpanoasetuksen 11.1.2 kohdassa aiemmin säädettyjen työhönottoa edeltävien tarkistusten tekeminen lakkaa 31.7.2019. Työhönottoa edeltävän tarkistuksen ennen tuota päivämäärää läpäisseiden henkilöiden osalta on tehtävä vanhan muotoiset taustan tarkistukset 30.6.2020 mennessä. Täytäntöönpanoasetuksen 11.1.2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa tulee tehdä 1.8.2019 alkaen siirtymäajan loppuun 30.12.2020 saakka vanhan muotoinen taustan tarkistus otettaessa palvelukseen uusia henkilöitä. Kohtaa 11.1.2 koskevat muut muutokset tulevat sovellettavaksi 31.12.2020 lukien, josta alkaen kohdassa tarkoitettujen henkilöiden osalta tulee tehdä joko laajennettu tai perustason taustan tarkistus. 

3.1  Taustan tarkistuksessa käytettävät tietolähteet

Turvallisuusselvityslaissa säädetään tehtävistä, joihin valittavasta tai joita hoitavasta henkilöstä voidaan tehdä perusmuotoinen, laaja tai suppea henkilöturvallisuusselvitys. Turvallisuusselvityksen tekee pääsääntöisesti suojelupoliisi. Henkilöturvallisuusselvitys tehdään tarkistamalla henkilöä koskevat rekisteritiedot lain 4 luvussa säädetyllä tavalla sekä tarvittaessa selvityksen kohdetta haastattelemalla hänen yleisistä olosuhteistaan, ulkomailla oleskelustaan, ulkomaansidonnaisuuksistaan ja muista sellaisista seikoista, joilla on erityistä merkitystä arvioitaessa hänen riippumattomuuttaan ja luotettavuuttaan selvityksen perustana olevan tehtävän kannalta (23 §:n 1 momentti). Turvallisuusselvityksen laadinnassa voidaan käyttää viranomaisten rekistereitä ja muita tietolähteitä selvityksen tasosta riippuen sen mukaan kuin lain 25–32 §:ssä säädetään. 

Turvallisuusselvityksen päättymisestä ja sen sisällöstä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti tai suullisesti. Turvallisuusselvitykseen saadaan ottaa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja vain sellaisessa muodossa ja siinä laajuudessa, joka asianomaisessa tapauksessa on tarpeen selvityksen tarkoituksen saavuttamiseksi, ja on ilmeistä, ettei tiedon antaminen vaaranna valtion turvallisuutta tai muita turvallisuusselvityslain 1 §:ssä mainittuja yleisiä etuja. Jos turvallisuusselvitykseen otetaan tieto keskeneräisestä rikosasiasta, on samalla ilmoitettava, missä vaiheessa asian käsittely turvallisuusselvitystä annettaessa on. Turvallisuusselvitys ei sido sitä, jonka käyttöä varten selvitys on laadittu eikä henkilöturvallisuusselvitykseen saa sisällyttää viranomaisen arviota selvityksen kohteena olevan henkilön nuhteettomuudesta, luotettavuudesta tai sopivuudesta virkaan tai tehtävään. 

Turvallisuusselvityslain mukaiseen suppeaan henkilöturvallisuusselvitykseen (21 §) sisältyvät rikosrekisteritiedot ja toisen valtion vastaavan rekisterin tiedot. Lisäksi selvityksessä voidaan käyttää selvityksen kohteen itse toimittamia tietoja ulkomaan viranomaisen pitämästä rekisteristä sen mukaan kuin 26 §:ssä säädetään. Suppean henkilöturvallisuusselvityksen tietojen voi katsoa täyttävän täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.4 kohdan b alakohdan edellytyksen, jonka mukaan perusmuotoiseen taustan tarkistukseen tulee kuulua rikosrekisteritiedot kaikissa asuinvaltioissa vähintään viiden edeltävän vuoden ajalta. Kohdan a ja c alakohdissa edellytetty henkilöllisyyden varmentaminen ja työ- ja koulutushistorian selvittäminen ei sisälly turvallisuusselvitykseen, vaan ne jäävät henkilön työnantajan tehtäväksi. 

Turvallisuusselvityslain mukaiseen perusmuotoiseen henkilöturvallisuusselvitykseen (19 §) kuuluvista tietolähteistä säädetään turvallisuusselvityslain 25 §:ssä. Näihin tietolähteisiin sisältyy suojelupoliisin ja Pääesikunnan tiedustelutietoja sekä rikostiedustelutietoja. Turvallisuusselvityslain 25 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan selvityksessä voidaan käyttää muun muassa henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain (616/2019, jäljempänä poliisin henkilötietolaki) 48 §:n 1 momentissa ja 49 §:ssä tarkoitettuja tietoja eli sellaisia suojelupoliisin tallettamia henkilötietoja, jotka ovat tarpeen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi, valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta uhkaavien toimintojen ja hankkeiden estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta uhkaavien rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi (jäljempänä suojelupoliisin tiedustelutiedot). Turvallisuusselvityslain 25 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan selvityksessä voidaan käyttää myös tietoja pääesikunnan turvallisuustietorekisteristä. Henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain (332/2019) 15 §:n mukaan turvallisuustietorekisteriä käytetään sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain (255/2014) 86 §:n 1 momentissa tarkoitettujen rikosten ennalta estämis- ja paljastamistehtävien hoitamiseksi. Viitatun säännöksen mukaan tällaisia rikoksia ovat sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvät rikokset. Puolustusvoimat tallettaa sotilastiedusteluun liittyviä tietoja lisäksi henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain 13 ja 14 §:ssä tarkoitettuun sotilastiedustelurekisteriin. Sotilastiedustelurekisterin tietoja ei käytetä turvallisuusselvitysten tekemisessä. Lisäksi turvallisuusselvityslain 25 §:n 2 momentissa säädetään edellytyksistä, joiden perusteella perusmuotoista turvallisuusselvitystä laadittaessa voidaan käyttää keskusrikospoliisin tekemää ilmoitusta, joka perustuu poliisin henkilörekisterissä oleviin, poliisin henkilötietolain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja henkilöryhmiä koskeviin tietoihin (jäljempänä rikostiedustelutiedot). Säännöksen perusteella käsitellään tietoja muun muassa järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä henkilöistä. 

Koska perusmuotoisessa turvallisuusselvityksessä käytetään jo voimassa olevan lain mukaan sellaisia henkilörekistereihin sisältyviä tietoja, jotka kattavat muutosasetuksessa tarkoitetut tiedustelutiedot, kansallinen sääntely vastaa täytäntöönpanoasetuksen muutetussa 11.1.3 kohdassa laajennetulta taustan tarkistukselta edellytettyä. Muutosasetuksella on kuitenkin laajennettu laajennetun taustan tarkastuksen henkilöllistä soveltamisalaa, mikä edellyttää muutoksia kansalliseen lakiin. 

3.2  Tietojen jatkuva seuranta

Turvallisuusselvityslain 51 ja 52 §:ssä säädetään nuhteettomuusseurannasta. Lain 51 §:n mukaan suojelupoliisi voi yhdistää turvallisuusselvitysrekisterin tietoihin poliisiasiain tietojärjestelmän tietoja sekä oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään sisältyviä rikosasioiden vireilläolo- ja ratkaisutietoja sen selvittämiseksi, voidaanko turvallisuusselvitys tai sen perusteella annettu todistus edelleenkin pitää voimassa. Lain 52 §:ssä säädetään seurannassa ilmi tulleiden tietojen ilmoittamisesta turvallisuusselvitystä hakeneelle ja velvollisuudesta kuulla selvityksen kohdehenkilöä asiasta. 

Turvallisuusselvityslain säännösten perusteella voitaisiin seurata muutosasetuksen 11.1.7 kohdan a alakohdan edellyttämällä tavalla perustason ja laajennetussa taustan tarkistuksessa edellytettyjä rikosrekisteritietoja. Seurantaan ei nykyisten säännösten nojalla voida sisällyttää tiedustelutietoja, joten säännöksiä on tarpeen muuttaa tältä osin.  

3.3  Tarkastettavat henkilöryhmät

Henkilöturvallisuusselvitys voidaan laatia vain henkilöstä, jota ollaan valitsemassa lain 19–21 §:ssä tarkoitettuun tehtävään. Turvallisuusselvityslain 21 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan suppea henkilöturvallisuusselvitys voidaan laatia sellaiseen palvelussuhteeseen tai toimeksiantotehtävää suorittamaan valittavasta taikka palvelussuhdetta tai toimeksiantotehtävää hoitavasta, joka pääsee lentoasemalla tai satamassa taikka muulla maan ulkoisten tai sisäisten liikenneyhteyksien jatkuvuuden ja turvallisuuden kannalta merkittävällä liikennealueella yleisöltä suljettuihin tiloihin taikka tietoliikenneyhteyksien tai sähkön- ja energiantuotannon yleisen toimivuuden kannalta merkityksellisiin kohteisiin. Tämän säännöksen perusteella on mahdollista tehdä suppea henkilöturvallisuusselvitys henkilöistä, jotka toteuttavat turvatarkastuksia, kulunvalvontaa tai muita turvavalvontatoimenpiteitä tai ovat vastuussa niiden toteuttamisesta turvavalvotulla alueella niin kuin on edellytetty täytäntöönpanoasetuksessa aiemmin. Muutetun 11.1.1 kohdan mukaan tällaisista henkilöistä tulee kuitenkin jatkossa tehdä laajennettu taustan tarkistus ja lakia tulee tältä osin muuttaa. 

Henkilöistä, jotka otetaan palvelukseen toteuttamaan turvatarkastuksia, kulunvalvontaa tai muita turvavalvontatoimenpiteitä tai jotka ovat vastuussa niiden toteuttamisesta muualla kuin turvavalvotulla alueella, on tehty pääsääntöisesti työhönottoa edeltävä tarkistus. Myös henkilöistä, jotka ilman saattajaa pääsevät käsiksi lentorahtiin ja -postiin, lentoliikenteen harjoittajan postilähetyksiin ja materiaaleihin tai lennon aikana käytettäviin tarvikkeisiin ja lentoasematarvikkeisiin, joihin on sovellettu vaadittuja turvavalvontatoimenpiteitä, on tehty pääsääntöisesti työhönottoa edeltävä tarkistus. Muutettu 11.1.2 kohta edellyttää, että heistä tehdään siirtymäajan jälkeen joko laajennettu tai perustason taustan tarkistus. Siirtymäaikana 1.8.2019 jälkeen palvelukseen otettaville uusille henkilöille tulee tehdä vanhan muotoinen taustan tarkistus. Tältä osin muutosasetus edellyttää muutoksia turvallisuusselvityslakiin. Asetus jättää kansallisesti liikkumavaraa siltä osin, kumman tasoinen taustan tarkistus kyseisistä henkilöistä tehdään. 

3.4  Turvallisuusselvitysten hakeminen

Turvallisuusselvityslain 15 §:n 1 momentin mukaan selvitystä voi hakea, jollei kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista muuta johdu tai laissa toisin säädetä, selvityksen kohteen työnantaja tai se, jonka antamaa toimeksiantoa tai siihen kuuluvaa tehtävää selvityksen kohteen on tarkoitus hoitaa tai jota hän hoitaa. Hakijakelpoisuus on siten sidottu työnantaja- tai toimeksiantajarooliin. Ilmailun henkilöturvallisuusselvityksiä hakevat tällä hetkellä lentoaseman pitäjä, lentoyhtiöt miehistönsä osalta sekä valvotut edustajat, valvotut toimittajat ja tunnetut toimittajat turvapäällikköjensä osalta. Lentoasemarahdin ja -tarvikkeiden toimittaminen on hajautunut satoihin kooltaan hyvin eri suuruisiin yrityksiin, joiden kaikkien tausta ja luotettavuuden aste eivät ole tunnettuja. Koska lentoaseman pitäjä on toimeksiantosuhteessa vain osaan lentoasemalla toimivista tai sinne tarvikkeita toimittavista yrityksistä, se voi hakea henkilöturvallisuusselvityksen vain näiden yritysten osalta. 

Ilmailulain (864/2014) 99 §:n ja täytäntöönpanoasetuksen säännösten mukaan lentoasemalla edellytettävien ilmailun turvaamiseen tähtäävien toimenpiteiden ja järjestelyiden toimeenpanosta vastaa lentoaseman pitäjä. Tämän tehtävän tehokkaan toteutumisen varmistamiseksi lainsäädännössä olisi perusteltua antaa lentoaseman pitäjälle oikeus hakea henkilöturvallisuusselvitys täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitetuista henkilöistä. Muutosasetuksessa ei säädetä taustantarkistuksen toteuttamisesta. 

3.5  Säännökset, jotka eivät edellytä lainmuutoksia

Muutosasetuksen liitteen kohdat 1, 3–25, 28–43 ja 46–52 eivät edellytä täydentävää kansallista sääntelyä, vaan niitä sovelletaan suoraan sellaisenaan. Asetukseen on lisätty uutena muun muassa kenkäskannereita, kenkien metallinilmaisimia, kengissä olevien räjähteiden ilmaisimia sekä räjähtävien kaasujen ilmaisimia koskevia vaatimuksia ja standardeja. Muutoksia on tehty myös läpivalaisulaitetta tai räjähdysaineilmaisimia käyttävien henkilöiden sertifiointiin ja hyväksymiseen. Lisäksi on tehty muutoksia säännöksiin turvaetsinnän suorittamisesta ja niitä koskevien tietojen säilyttämisestä sähköisesti. Asetukseen on myös lisätty radikalisoitumisen määritelmä. 

4.1  Keskeiset ehdotukset

Perusmuotoista henkilöturvallisuusselvitystä koskevaa turvallisuusselvityslain säännöstä muutettaisiin siten, että perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys voidaan tehdä henkilöstä, joka on vastuussa ilmailun turvatarkastuksista, kulunvalvonnasta tai muista turvavalvontatoimenpiteistä taikka toteuttaa niitä lentoaseman turvavalvotulla alueella tai työtehtävissään muuten pääsee itsenäisesti lentoaseman turvavalvotulle alueelle. Muutos on tarpeen, jotta kansalliset viranomaiset voivat tehdä täytäntöönpanoasetuksen kyseisiltä henkilöiltä edellyttämät laajennetut taustan tarkistukset. Esityksessä ehdotetaan myös, että lentoasemalle tarvikkeita toimittavien yritysten turvapäälliköistä voidaan tehdä perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys. Muutosasetus jättää kansallista liikkumavaraa päättää, tehdäänkö turvapäälliköistä laajennettu vai perustason taustan tarkistus. Perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys täyttää muutosasetuksessa laajennetulle taustan tarkistukselle asetetut vaatimukset. 

Turvallisuusselvityslaissa mahdollistettaisiin suppean henkilöturvallisuusselvityksen tekeminen sellaisesta henkilöstä, joka työskentelee ilmailun turvatarkastuksiin, kulunvalvontaan tai muihin turvavalvontatoimenpiteisiin liittyvissä tehtävissä muualla kuin lentoaseman turvavalvotulla alueella taikka työskentelee tehtävässä, jossa hänellä on itsenäinen pääsy lentorahtiin, lentopostiin, lentoliikenteen harjoittajan postilähetyksiin ja materiaaleihin tai lennon aikana käytettäviin tarvikkeisiin tai lentoasematarvikkeisiin sen jälkeen, kun niihin on sovellettu turvavalvontatoimenpiteitä. Muutosasetus jättää kansallista liikkumavaraa päättää, tehdäänkö kyseisille henkilöille laajennettu vai perustason taustan tarkistus. Suppea henkilöturvallisuusselvitys täyttää muutosasetuksessa perustason taustan tarkistukselle asetetut vaatimukset. 

Turvallisuusselvityslakiin lisättäisiin uusi säännös poliisin rikostiedustelutietojen ja suojelupoliisin tiedustelutietojen käyttämisestä nuhteettomuusseurannassa silloin, kun alkuperäinen perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys on tehty täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettujen henkilöiden taustan tarkistamiseksi. Muutos on tarpeen muutosasetuksessa asetetun velvoitteen täytäntöönpanemiseksi. Tiedustelutietojen käyttämistä nuhteettomuusseurannassa pidetään perusteltuna myös kansallisista turvallisuuteen liittyvistä syistä. Täytäntöönpanoasetus jättää kansallista liikkumavaraa siltä osin, otetaanko käyttöön jatkuvaa seurantaa koskeva mekanismi vai uusitaanko turvallisuusselvitykset tietyin väliajoin. Esityksessä ehdotetaan jatkuvaa seurantaa, joka voidaan toteuttaa lakiin jo sisältyvällä nuhteettomuusseurannalla. Asetuksen edellyttämien tiedustelutietojen laajuutta on käsitelty edellä jaksossa 2 (Nykytila ja sen arviointi). 

Ehdotuksen mukaan suojelupoliisin tulee ilmoittaa turvallisuusselvityksen hakijalle nuhteettomuusseurannassa ilmennyt tieto, joka on välttämätön kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhan torjumiseksi sekä sellainen 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen sisältyvä tieto, jonka mukaan on perusteltu syy epäillä henkilön syyllistyneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen tai edistävän järjestäytyneen rikollisryhmän toimia. Muutokset ovat tarpeen muutosasetuksen sisältämän ilmoittamisvelvoitteen täytäntöönpanemiseksi. Muutosasetus edellyttää seurannassa ilmenneiden yksilön luotettavuuteen vaikuttavien tietojen ilmoittamista viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle, toiminnan harjoittajalle tai henkilökortin myöntäneelle yksikölle. 

Ilmailulain 101 §:ään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan lentoaseman pitäjä voisi hakea pykälän 1 momentissa tarkoitetusta henkilöstä turvallisuusselvityslain mukaista henkilöturvallisuusselvitystä ja salassapitosäännösten estämättä luovuttaa selvityksessä tai ns. nuhteettomuusseurannassa ilmenneitä, taustan tarkistuksen toteuttamiseksi välttämättömiä tietoja henkilön työnantajalle. Momentissa säädettäisiin myös tietoja saaneen työnantajan velvollisuuksista koskien tietojen käsittelyä ja salassapitoa. 

Pykälään lisättäisiin myös uusi 3 momentti, jonka mukaan lentoaseman pitäjän on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle sellainen taustan tarkistuksen tai siihen liittyvän jatkuvan seurannan yhteydessä ilmennyt tieto, joka on välttämätön arvioitaessa 1 momentissa tarkoitetun hyväksynnän tai luvan myöntämistä tai peruuttamista. Tämä velvollisuus on myös työnantajalla, joka on hakenut henkilöturvallisuusselvitystä taustan tarkistuksen toteuttamiseksi. 

Säännökset mahdollistavat ilmailualan henkilöturvallisuusselvityshakemusten keskittämisen turvallisuudesta kokonaisvastuussa olevalle toimijalle. Hakemusten keskittäminen yhdelle toimijalle tehostaa hakemusprosessia ja edistää ilmailuturvallisuutta, joten sitä pidetään tarkoituksenmukaisena kansallisista syistä. Muutosasetus ei edellytä keskittämistä, mutta keskittäminen tehostaa täytäntöönpanoasetuksen tavoitteiden toteutumista. 

4.2  Pääasialliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset 

Ehdotus lisäisi merkittävästi henkilöturvallisuusselvitysten määrää. Liikenne- ja viestintäviraston arvion mukaan 15 000–20 000 aiemmin suppeana tehtyä siviili-ilmailuun liittyvää henkilöturvallisuusselvitystä tulisi niitä uusittaessa tehdä perusmuotoisena. Lisäksi tulisi tehtäväksi noin 9 500 kokonaan uutta suppeaa henkilöturvallisuusselvitystä, koska työhönottoa edeltävän tarkistuksen läpäisseiden henkilöiden osalta tulee tehdä taustan tarkistus 30.6.2020 mennessä. Vuonna 2018 suojelupoliisi teki kaikkiaan 34 239 suppeaa ja 25 526 perusmuotoista henkilöturvallisuusselvitystä. Turvallisuusselvityksistä perittävät maksut määräytyvät valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti. Tällä hetkellä suppean henkilöturvallisuusselvityksen tekemisestä peritään 60 euron maksu ja perusmuotoisesta selvityksestä 120 euron maksu. Ilmailualan perusmuotoisten henkilöturvallisuusselvitysten kustannukset tulisivat kuitenkin olemaan muita korkeammat, koska niitä koskeva nuhteettomuusseuranta kattaa useampia tietolähteitä. Näiden maksujen taso ei ole vielä selvillä, mutta seuraavassa laskelmassa oletetaan, että ilmailualan maksut ovat 50 % muita kalliimpia (180 euroa). 

Muutosasetuksen edellyttämistä uusista suppeista turvallisuusselvityksistä voi edellä esitettyjen lukujen perusteella arvioida seuraavan alkuvaiheessa ilmailun eri toimijoille 570 000 euron yhteiskustannuksen. Kustannus jakautuu arviolta 350 yritykselle. Aiemmin suppeana tehtyjen turvallisuusselvitysten nostaminen perusmuotoisiksi lisää ilmailualan kustannuksia arviolta 1 800 000–2 400 000 euroa. Nämä kustannukset jakautuvat 30.6.2023 päättyvänä siirtymäaikana usealle vuodelle sitä mukaa kuin aiemmin tehtyjen turvallisuusselvitysten voimassaolo päättyy. Turvallisuusselvitys on voimassa enintään viisi vuotta, jonka jälkeen se on uusittava. Hakemusmaksujen lisäksi muutoksesta aiheutuisi yrityksille hallinnollisia kustannuksia. Yrityksille aiheutuvat kustannukset saattavat vaikuttaa suomalaisten vientiyritysten vientikustannuksiin. 

Selvitettävän henkilömäärän kasvu yhdessä maksujen nousemisen kanssa tarkoittaa korkeampia kustannuksia alan yrityksille. Edellä esitetyt luvut ovat suuntaa-antavia arvioita turvallisuusselvitettävien henkilöiden määrästä. Tarkka luku riippuu toisaalta täytäntöönpanoasetuksen tulkinnasta ja toisaalta siitä, miten yritykset järjestävät toimintansa. Yritykset voivat rajoittaa kustannustensa kasvua esimerkiksi järjestelemällä toimintaansa siten, että aiempaa pienempi osa henkilöstöstä tekee tehtäviä, joissa heistä tulee tehdä henkilöturvallisuusselvitys. 

Esitystä valmisteltaessa on selvitetty mahdollisuutta, jonka mukaan Suomen valtion omistama Finavia Oyj hoitaisi ilmailulain 101 §:n 2 momenttiin ehdotetun muutoksen perusteella keskitetysti ilmailualan turvallisuusselvityshakemusten käsittelyn omistamillaan lentoasemilla. Finavia Oyj:n arvion mukaan tällainen järjestely edellyttäisi uutta tietojärjestelmää, jonka kertaluonteiset kehitys- ja käyttöönottokustannukset olisivat Finavia Oyj:lle taloudellisesti sekä työvoiman käytettävyyden kannalta merkittävät. Tämän lisäksi tulisivat uuden järjestelmän vuosittaiset hallinnolliset kulut ja järjestelmän lisenssikulut. Finavian arvion mukaan aiheutuvat kustannukset tulisi voida kattaa katteellisella tulorahoituksella. Keskittämisestä voi koitua taloudellisia säästöjä ja hallinnollisen taakan kevenemistä niille yrityksille, joiden henkilöstöstä ilmailulainsäädäntö edellyttää taustan tarkistusta. 

Viranomaisvaikutukset 

Suojelupoliisin arvion mukaan sille aiheutuu ehdotetuista muutoksista enintään 22 henkilötyövuoden lisäkustannus. Toiminnan käynnistämisvaiheessa vuonna 2020 resurssitarve on noin 12 henkilötyövuotta. Suojelupoliisi on kehittämässä tietojärjestelmäänsä lisäten toimintojen automatisointia, mikä osaltaan vaikeuttaa henkilötyövuositarpeen arviointia. Muutokset joudutaan tekemään muutosasetuksen edellyttämässä aikataulussa, minkä lisäksi on tärkeää, ettei lentoliikenteen sujuvuus vaarannu rekrytointien edellyttämien henkilöturvallisuusselvitysten käsittelyn vuoksi. Uusien perusmuotoisten henkilöturvallisuusselvitysten tekeminen on niiden edellyttämien tietojen paremman kattavuuden vuoksi merkittävästi työllistävämpää kuin suppeiden henkilöturvallisuusselvitysten tekeminen. Henkilöturvallisuusselvityksistä aiheutuvat kustannukset katetaan valtion maksuperustelain mukaisilla maksuilla. Maksut kattavat suojelupoliisille lain toimeenpanosta syntyvät kulut. 

Ehdotuksen mukaan nuhteettomuusseurannassa käytettäisiin tietoja suojelupoliisin toiminnallisesta tietojärjestelmästä ja poliisihallituksen ylläpitämästä poliisin tiedustelujärjestelmästä (POTI). Suojelupoliisin arvion mukaan näiden tietojen seuranta tulisi automatisoida mahdollisimman pian, mikä edellyttää uuden tietojärjestelmän luomista. Suojelupoliisi on arvioinut tietojärjestelmän kehittämisestä aiheutuvien kustannusten olevan noin 200 000 euroa, mihin sisältyvät kustannukset tarvittavasta asiantuntija- ja projektityöstä sekä kustannukset järjestelmän toteutuksesta mukaan lukien turvallisten teknisten käyttöyhteyksien luominen turvallisuusselvitysten laadinnassa käytettäviin rekistereihin. Nämä kustannukset katettaisiin suojelupoliisin talousarvion puitteissa ja veloitettaisiin nettobudjetoidun toiminnan periaatteiden mukaisesti käyttö- ja turvallisuusselvitysmaksuilla takautuvasti. 

Keskusrikospoliisi arvioi rikostiedustelutietoihin kohdistuvien kyselyiden määrän kasvusta aiheutuvan 0,75 henkilötyövuoden lisäkustannuksen. Liikenne- ja viestintävirasto arvioi muutosasetuksesta aiheutuvan yhteensä kolmen henkilötyövuoden lisäkustannuksen. 

Henkilöturvallisuusselvityksen laatimisessa käytetään Pääesikunnan turvallisuustietorekisterin ja sotilasoikeudenhoitorekisterin tietoja. Kyselyt käsitellään manuaalisesti, mistä Pääesikunnan arvion mukaan seuraa Pääesikunnan tiedusteluosaston turvallisuusselvitysyksikössä kahden henkilötyövuoden lisäresurssitarve. 

Muut yhteiskunnalliset vaikutukset 

Turvallisuusympäristömme on viime vuosina muuttunut ja monimutkaistunut. Erilaiset turvallisuuteen liittyvät ilmenemismuodot kuten terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus ovat hyötyneet globaalista toimintaympäristöstä. Terrorismin torjunnan keskiössä on kyky torjua yhteiskuntaa vastaan kohdistuneita iskuja. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on tärkeää pyrkiä estämään sen leviäminen yhteiskunnan rakenteisiin.  

Yhteiskunnassa on oltava jatkuva kyky vastata muuttuviin turvallisuusuhkiin. Erityisesti kriittistä infrastruktuuria koskevien kohteiden suojaaminen on tärkeää ja ilmailun turvaamiseen osana kriittistä infrastruktuuria kohdistuu erityinen intressi. Turvallisuusympäristössä tapahtuviin muutoksiin reagoiminen ja niiden ennakointi edellyttää ilmailun turvallisuudesta vastaavilta toimijoilta riittäviä resursseja ja keinoja sekä tehokasta yhteistyötä. Toisaalta on tärkeää painottaa ennalta estävää toimintaa, jotta turvallisuusuhkien ilmenemismuotoihin kuten sisäpiirin uhkaan pystytään vastaamaan ennen sen toteutumista ja mahdollisen vahingon aiheutumista. Ilmailun turvallisuudessa uhkien etukäteinen kartoittaminen on erityisen tärkeää.  

Ennalta estävä työ on turvallisuusselvitysmenettelyn keskiössä. Turvallisuusselvitysmenettelyn tarkoituksena on estää ennalta sellaista toimintaa, joka vaarantaa kansallista turvallisuutta tai erittäin tärkeää merkittävää yksityistä taloudellista etua. Suppeiden ja perusmuotoisten henkilöturvallisuusselvitysten soveltamisalan ja nuhteettomuusseurannan tietolähteiden laajennus parantaa edellytyksiä ennakolta torjua erityisesti ilmailualan henkilöstöön liittyvää sisäpiiriuhkaa. Tietopohjan laajeneminen on merkityksellistä sekä kansallisen turvallisuuden suojaamisen näkökulmasta että erityisesti yksilöiden elämää ja henkilökohtaista turvallisuutta koskevien perusoikeuksien kannalta. 

Hakemusten keskittämisen mahdollistava ehdotus on merkityksellinen ilmailuturvallisuuden kannalta. Tiettyyn lentoasemaan liittyvien hakemusten keskittäminen yhdelle toimijalle parantaa kokonaiskäsitystä ilmailuun kytkeytyvistä yrityksistä ja henkilöistä. Keskitetty prosessi mahdollistaa siten paremmin sisäpiirin uhan eli terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan.  

Ehdotetuilla muutoksilla on myös toisen suuntaisia perusoikeusvaikutuksia. Turvallisuusselvitysmenettelyä varten ei sinänsä kerätä uutta tietoa, vaan menettely perustuu olemassa oleviin rekistereihin. Menettelyn laajentaminen kuitenkin tarkoittaa aiempaa suuremman ihmisjoukon yksityiselämän suojan ja tietosuojan rajoitusta. Tietoisuus menettelystä voi vaikuttaa työntekijöiden haluun hakeutua ilmailualan työtehtäviin, mikä voi periaatteessa vaikuttaa yritysten edellytyksiin saada työvoimaa. Turvallisuusselvitysten lisääminen voi pidentää selvitysten valmistumisaikoja, millä on merkitystä sekä yrityksille että tällaisia tehtäviä hakeville henkilöille. Turvallisuusselvitysmenettelyssä ilmenevät tiedot voivat myös johtaa siirtämiseen toisiin työtehtäviin tai työsuhteen päättymiseen tai ne voivat estää henkilön työnsaannin. Turvallisuusselvitysmenettelyyn liittyy riski virheellisistä rekisterimerkinnöistä, joskin riskiä pienentää rekisteröidyn oikeus joko suoraan tai epäsuorasti tarkastaa itseään koskevat merkinnät ja saada ne korjatuksi. 

Esityksellä ei ole merkittäviä ympäristö-, sukupuoli- tai lapsivaikutuksia. 

7.1  Turvallisuusselvityslaki

19 §.Perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen piiriin kuuluvat tehtävät. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 7 kohta, jonka perusteella on mahdollista tehdä perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys henkilöstä, joka on vastuussa ilmailun turvatarkastuksista, kulunvalvonnasta tai muista turvavalvontatoimenpiteistä taikka toteuttaa niitä lentoaseman turvavalvotulla alueella tai työtehtävissään muuten pääsee itsenäisesti lentoaseman turvavalvotulle alueelle. Turvallisuusselvityslain mukainen perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys täyttää täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.3 kohdan laajennetun taustan tarkistuksen edellytykset. 

Ensimmäinen henkilöryhmä, jota säännös koskisi, ovat henkilöt, joilla on vastuu ilmailuun liittyvistä turvavalvontatoimenpiteistä. Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa turvakouluttajat ja EU:n ilmailun turvatoimia varmentavat henkilöt, joista tulee täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.5.1 ja 11.6.3.5 kohdan mukaan tehdä laajennettu taustan tarkistus, sekä täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettuna tunnettuna lähettäjänä, valvottuna edustajana, valvottuna toimittajana tai tunnettuna toimittajana toimivien yritysten turvapäälliköt. Täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.2 kohdan mukaan turvavalvontatoimenpiteistä vastaavien henkilöiden, joihin kuuluvat muun muassa yritysten turvapäälliköt, tulee läpäistä kansallisen harkinnan mukaan joko laajennettu tai perustason taustan tarkistus. Turvapäälliköiden osalta on valittu korkeampi vaatimustaso heidän erityisen asemansa vuoksi. Muista 11.1.2 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä säädettäisiin 21 §:n 1 momentin uudessa 4 a kohdassa. 

Toiseen henkilöryhmään kuuluisivat turvatarkastuksia, kulunvalvontaa tai muita turvavalvontatoimenpiteitä lentoaseman turvavalvotulla alueella toteuttavat henkilöt, joista täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.1 kohdan mukaan tulee tehdä laajennettu taustan tarkistus. 

Kolmas henkilöryhmä olisivat muut henkilöt, jotka työtehtävissään pääsevät itsenäisesti lentoaseman turvavalvotulle alueelle. Täytäntöönpanoasetuksen 1.2.2.2 kohdan mukaan pääsy lentoaseman turvavalvotulle alueelle edellyttää lentoaseman henkilökorttia tai miehistön henkilökorttia, jonka myöntämisen edellytyksenä muutetun 1.2.3.1 kohdan mukaan on laajennetun taustan tarkistuksen läpäiseminen. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi ilma-aluksen miehistön jäsenet, maapalveluhenkilökunta, lentokentän kaupallisten palvelujen kuten myymälöiden ja ravintoloiden henkilökunta, kunnossapitohenkilökunta, asentajat, lentokonemekaanikot, rahtipalvelujen työntekijät, lennonjohdon ja lennonvarmistuksen työntekijät, lentokenttäajoneuvojen kuljettajat, lentoaseman hallinnon toimihenkilöt, alan opiskelijat ja pelastuspalveluhenkilöstö. 

21 §.Suppean henkilöturvallisuusselvityksen piiriin kuuluvat tehtävät. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 4 a kohta, joka mahdollistaa suppean henkilöturvallisuusselvityksen tekemisen sellaisesta henkilöstä, joka työskentelee ilmailun turvatarkastuksiin, kulunvalvontaan tai muihin turvavalvontatoimenpiteisiin liittyvissä tehtävissä taikka työskentelee tehtävässä, jossa hänellä on itsenäinen pääsy lentorahtiin, lentopostiin, lentoliikenteen harjoittajan postilähetyksiin ja materiaaleihin tai lennon aikana käytettäviin tarvikkeisiin tai lentoasematarvikkeisiin sen jälkeen, kun niihin on sovellettu turvavalvontatoimenpiteitä. Kohdassa mainituista henkilöistä tulee tehdä täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.2 kohdan mukaan joko laajennettu tai perustason taustan tarkistus. Turvallisuusselvityslain mukainen suppea henkilöturvallisuusselvitys täyttää täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.4 kohdan perustason taustan tarkistuksen edellytykset.  

Säännöksessä tarkoitetut henkilöt työskentelevät lentoasemalla sen turvavalvotun alueen ulkopuolella tai muualla kuin lentoasemalla täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitetun tunnetun lähettäjän, valvotun edustajan, valvotun toimittajan tai tunnetun toimittajan organisaatiossa ja heidän työtehtäviinsä kuuluu lentorahtiin, lentopostiin, lennon aikana käytettäviin tarvikkeisiin tai lentoasematarvikkeisiin kohdistuvien turvatoimien tekeminen. Lisäksi säännös koskisi sellaisia muita kuin turvavalvontatehtäviä tekeviä henkilöitä, joilla on itsenäinen pääsy edellä tarkoitettuihin lähetyksiin tai tarvikkeisiin sen jälkeen, kun niille on tehty turvatoimet.  

Tunnetun lähettäjän työntekijöiden tyypilliset työtehtävät liittyvät pakkaamoon, lähettämöön tai lentorahtilähetysten kuljettamiseen. Valvotun edustajan työntekijöiden tyypillisiä tehtäviä ovat huolitsijan, autonkuljettajan ja varastohenkilöstön tehtävät. Valvottu edustaja antaa lentoasemalle toimitettavalle lähetykselle turvaluokituksen, jonka jälkeen lähetystä ei enää tarvitse turvatarkastaa. Valvottu toimittaja tarkoittaa yritystä, joka valmistaa ja toimittaa ilma-alukseen lennon aikana käytettäväksi, tarjottavaksi ja myytäväksi tarkoitettuja tuotteita. Valvotun toimittajan työntekijöistä turvallisuusselvitettäviä olisivat henkilöt, jotka kokoavat, pakkaavat, suojaavat ja kuljettavat lennolle vietäviä tarvikkeita. Tunnetulla toimittajalla tarkoitetaan yritystä, joka toimittaa tavaroita myytäväksi, käytettäväksi tai muuten saataville lentoaseman turvavalvotulla alueella. Tällaisia tavaroita ovat esimerkiksi myymälöissä ja ravintoloissa myytävät ja käytettävät tuotteet sekä lentoasemalla käytettävät polttoaineet ja jäänesto- ja jäänpoistoaineet. 

Pykälän 1 momentin 4 kohtaa muutettaisiin siten, että sen perusteella ei enää tehtäisi henkilöturvallisuusselvityksiä henkilöistä, joilla on pääsy lentoaseman yleisöltä suljettuihin tiloihin. Näistä henkilöistä voitaisiin jatkossa tehdä turvallisuusselvitys 19 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella.  

51 §.Nuhteettomuuden ja luotettavuuden seuranta henkilörekisterien yhdistämisen avulla. Pykälän 1 momentin viittaus poliisiasiain tietojärjestelmään korvataan viittauksella poliisin henkilötietolain 5 §:n 1 ja 2 momentissa ja 6 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin. Muutos liittyy poliisin henkilötietolain uudistuksessa tehtyyn sääntelyratkaisuun, jonka seurauksena laissa ei enää säädetä tietyistä rekistereistä vaan sallituista käsittelytarkoituksista. Vastaava muutos on tehty turvallisuusselvityslain 25 §:n 1 momentin 4 kohtaan poliisin henkilötietolain säätämisen yhteydessä. 

Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi säännös järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien rikostiedustelutietojen ja suojelupoliisin tiedustelutietojen käyttämisestä nuhteettomuuden ja luotettavuuden seurannassa silloin, kun alkuperäinen perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys on tehty 19 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella lentoaseman turvavalvontatoimenpiteistä vastaavien ja niitä toteuttavien henkilöiden taustan tarkistamiseksi. Seurannassa voitaisiin käyttää rikostiedustelutietoja sellaisella menettelyllä ja siten rajattuna kuin 25 §:n 2 momentissa säädetään sekä poliisin henkilötietolain 48 §:n 1 momentissa ja 49 §:ssä tarkoitettuja suojelupoliisin tiedustelutietoja. Muutoksella toteutettaisiin täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.7 kohdan a alakohdassa edellytetty taustan tarkistukseen kuuluvien seikkojen jatkuvaa arviointia koskeva mekanismi. Suojelupoliisin tiedustelutietojen ja rikostiedustelutietojen käyttämisellä täytetään kohdassa asetetut vaatimukset tiedustelutietojen käytölle jatkuvassa seurannassa. 

Rikostiedustelutietojen rajatusta käyttämisestä säädetään turvallisuusselvityslain 25 §:n 2 momentissa. Momentin 1 kohdan mukaan keskusrikospoliisi voi tehdä ilmoituksen suojelupoliisille, jos selvityksen kohteella on poliisin henkilötietolain 8 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella toistuvia ja pysyväisluonteisia yhteyksiä sellaiseen henkilöön, jonka on tuomioistuimen päätöksen mukaisesti katsottu osallistuneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan tai jonka vireillä olevassa esitutkinnassa tai syyteharkinnassa epäillään osallistuneen tällaiseen toimintaan, jos yhteydet ovat omiaan saattamaan selvityksen kohteen alttiiksi ulkopuoliselle epäasialliselle vaikuttamiselle sekä siten vaarantamaan turvallisuusselvityksen perusteena olevan edun suojaamisen.  

Kyseisen momentin 2 kohdan mukaan ilmoituksen voisi tehdä, jos keskusrikospoliisi katsoo poliisin henkilötietolain 8 §:ssä tarkoitettujen tietojen ja mahdollisten muiden selvitysten perusteella olevan perusteltu syy epäillä selvityksen kohteen syyllistyneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen ja tiedon välittäminen on välttämätöntä turvallisuusselvityksen perusteena olevan edun suojaamiseksi järjestäytyneen rikollisryhmän toimilta tai vaikutukselta taikka rikoksen ennalta estämiseksi.  

Kyseisen momentin 3 kohdan mukaan ilmoituksen voisi tehdä myös, jos poliisin henkilötietolain 8 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin sisältyy selvityksen kohteesta useita sellaisia laadultaan ja sisällöltään henkilön luotettavuuden arvioinnin kannalta merkittäviä merkintöjä, joiden muodostaman kokonaisuuden perusteella keskusrikospoliisi katsoo olevan perusteltu syy epäillä, että selvityksen kohde voi vaarantaa selvityksen perusteena olevassa työtehtävässään saamiensa sellaisten salassa pidettävien asiakirjojen ja niiden tietojen suojan, jotka kuuluvat turvallisuusluokkaan I tai II tai joihin sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastaminen tai oikeudeton käyttö voi muutoin aiheuttaa erityisen suurta tai merkittävää vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle yleiselle edulle, ja että selvityksen kohde voi siten edistää järjestäytyneen rikollisryhmän toimia, jos tiedon välittäminen on välttämätöntä valtion keskeisten turvallisuusetujen suojaamiseksi järjestäytyneen rikollisryhmän toimilta tai vaikutuksilta taikka rikoksen ennalta estämiseksi. 

Suojelupoliisin käsittelemistä henkilötiedoista säädetään poliisin henkilötietolain 48 §:n 1 momentissa ja 49 §:ssä. Lain 48 §:n 1 momentin mukaan suojelupoliisi saa käsitellä henkilötietoja, jotka ovat tarpeen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi, valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta uhkaavien toimintojen ja hankkeiden estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta uhkaavien rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi. 

52 §.Toimenpiteet seurannan perusteella. Pykälässä huomioitaisiin tiedustelutietojen käyttöä koskevat 51 §:ään tehtävät muutokset. Pykälän 2 momenttia laajennettaisiin siten, että suojelupoliisin on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava henkilöturvallisuusselvitystä hakeneelle rikosepäilyn tai -tuomion lisäksi myös tieto, joka on välttämätön kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhan torjumiseksi sekä sellainen 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen sisältyvä tieto, jonka mukaan on perusteltu syy epäillä henkilön syyllistyneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen tai edistävän järjestäytyneen rikollisryhmän toimia. Säännöksellä toteutetaan täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.7 kohdan a alakohdan mukainen velvollisuus ilmoittaa yksilön luotettavuuteen vaikuttavista tapahtumista toimivaltaiselle viranomaiselle, toiminnanharjoittajalle tai kortin myöntäneelle yksikölle. 

Tiedustelutietojen luovuttamisen kynnys olisi vastaava kuin poliisilain (872/2011) 5 a luvun 4 §:n 1 momentissa, jonka mukaan tiedustelumenetelmän käytön yleisenä edellytyksenä siviilitiedustelussa on, että sen käyttäminen on välttämätöntä tärkeiden tietojen saamiseksi sellaisesta siviilitiedustelun kohteena olevasta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. Tiedustelutietojen ja rikostiedustelutietojen ilmoittamiseen sovellettaisiin lisäksi momentin alkuosan edellytystä siitä, että tiedolla olisi vaikutusta turvallisuusselvitystodistuksen antamiseen tai turvallisuusselvityksen sisältöön.  

Jos 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen sisältyy tieto mainitun momentin 1 kohdassa tarkoitetusta järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista koskevasta rikostuomiosta tai -epäilystä, tämä tieto tulee ilmoittaa 52 §:n 2 momentin alkuosaan jo sisältyvän rikosepäilyä tai -tuomiota koskevan säännöksen mukaisesti. Lisäksi suojelupoliisin olisi ilmoitettava myös 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen sisältyvä tieto, jonka mukaan on perusteltu syy epäillä henkilön syyllistyneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen tai edistävän järjestäytyneen rikollisryhmän toimia. Säännöksellä viitattaisiin 25 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdissa tarkoitettuihin tietoihin. 

Salassapidettäviä tietoja saaneen hakijan salassapitovelvollisuudesta säädetään turvallisuusselvityslain 59 §:ssä ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki). 

Pykälän 2 momentin viimeistä lausetta muutetaan siten, että tietojen ilmoittamisen kohteesta puhutaan hakijana eikä työnantajana. Muutos yhtenäistää momentissa käytettyjä ilmaisuja. Lisäksi sillä on se vaikutus, että jos hakemuksen on tehnyt ehdotetun ilmailulain 101 §:n 2 momentin mukaisesti lentoaseman pitäjä, tiedot on toimitettava sille eikä työnantajalle. 

Pykälän 3 momenttiin tehtäisiin 2 momenttia vastaava muutos yritysturvallisuusselvityksiin liittyen. 

Rikosepäilyä ja rikollista tekoa koskevien tietojen arviointiin sovellettavaa 5 momenttia ei muutettaisi. Momentissa säädetty soveltuu edelleen tiedon merkityksen arviointiin silloin, jos tiedossa on kysymys rikosepäilystä tai rikollisesta teosta. 

Pykälän uudessa 6 momentissa säädettäisiin, ettei henkilöä ole velvollisuus 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa kuulla sellaisesta tiedosta, josta hänellä ei julkisuuslain 11 tai 12 §:n mukaan ole oikeutta saada tietoa. Julkisuuslain 12 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin, jollei laissa toisin säädetä. Lain 11 §:n 2 momentin mukaan tiedonsaantioikeutta ei ole muun muassa asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua (1 kohta). Säännös tulisi arvioitavaksi erityisesti suhteessa suojelupoliisin tiedustelutietoihin ja turvallisuusselvityslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin rikostiedustelutietoihin. Poliisin henkilötietolain 56 §:n 1 momentin ja 42 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan rekisteröidyllä ei myöskään ole tällaisia henkilötietoja sisältäviin henkilörekistereihin tarkastusoikeutta. 

7.2  Ilmailulaki

101 §.Taustan tarkistukset. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka 1 virkkeen mukaan lentoaseman pitäjä voi hakea saman pykälän 1 momentissa tarkoitetusta henkilöstä turvallisuusselvityslain mukaista henkilöturvallisuusselvitystä ja salassapitosäännösten estämättä luovuttaa selvityksessä tai turvallisuusselvityslain 51 §:n mukaisessa seurannassa ilmenneitä, taustan tarkistamiseksi välttämättömiä tietoja henkilön työnantajalle. Pykälän 1 momenttiin sisältyy viittaus turva-asetukseen ja sen nojalla annettuihin Euroopan komission asetuksiin, joissa säädetään taustan tarkistuksista.  

Säännöksen tarkoitus on mahdollistaa henkilöturvallisuusselvityksen hakeminen lentoaseman pitäjälle, joka ilmailulain 99 §:n mukaan on vastuussa lentoasemalla edellytettävien ilmailun turvaamiseen tähtäävien toimenpiteiden ja järjestelyiden toimeenpanosta. Haetulle henkilöturvallisuusselvitykselle tulisi lisäksi olla peruste turvallisuusselvityslain 19–21 §:ssä. Lentoaseman pitäjä voisi hakea henkilöturvallisuusselvitystä muun muassa täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitetun tunnetun lähettäjän, valvotun edustajan, valvotun toimittajan tai tunnetun toimittajan palvelukseen otettavista henkilöistä. Säännös mahdollistaisi henkilöturvallisuusselvityshakemusten keskittämisen turvallisuudesta kokonaisvastuussa olevalle lentoaseman pitäjälle sekä varmistaisi lentoaseman pitäjän edellytykset saada tarvittavat tiedot henkilöturvallisuusselvityksen sisällöstä, jotta se voi tehokkaasti suorittaa laissa säädettyä tehtäväänsä ilmailun turvaamiseksi. 

Lentoaseman pitäjän käsite on määritelty lentoasemaverkostosta ja -maksuista annetun lain (210/2011) 3 §:n 2 kohdassa. Suurin Suomessa toimiva lentoaseman pitäjä on Finavia Oyj, jolla on 21 lentoasemaa. Lisäksi Suomessa toimii kolme muuta, pienempää lentoasemaa. 

Muutetun täytäntöönpanoasetuksen mukaan (muun muassa kohdat 11.1.1 ja 11.1.2) henkilön on läpäistävä taustan tarkistus ennen kuin hänet voidaan ottaa palvelukseen. Pykälän 2 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan lentoaseman pitäjällä olisi oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa selvityksessä ilmenneitä tietoja selvityksen kohteena olleen henkilön työnantajalle. Luovutuksen edellytyksenä olisi, että tiedot ovat välttämättömiä taustan tarkistamiseksi. Henkilöturvallisuusselvitystä hakenut lentoaseman pitäjä voisi säännöksen perusteella luovuttaa välttämättömiltä osin henkilön luotettavuuden arviointia koskevia tietoja, esimerkiksi rikosrekisteritietoja, työnantajalle, jotta tämä voi arvioida, voidaanko henkilöä ottaa töihin. 

Uuden 2 momentin toisessa virkkeessä säädettäisiin, että mitä turvallisuusselvityslain 45 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään hakijasta, koskee myös tietoja saanutta työnantajaa. Viitatut säännökset koskevat henkilöturvallisuusselvityksen perusteella saatujen henkilötietojen käsittelyä ja turvallisuusselvityksestä annetun ilmoituksen hävittämistä. Uuden 2 momentin kolmannessa virkkeessä säädettäisiin selvyyden vuoksi, että tietoja saaneen työnantajan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan turvallisuusselvityslain 59 §:n 1 momenttia. Säännösten tarkoitus on varmistaa, että tietoihin sovelletaan yhtäläisiä tietosuojaa ja salassapitoa koskevia normeja riippumatta siitä, käsitteleekö tietoja lentoaseman pitäjä vai työnantaja. 

Pykälään lisättäisiin myös uusi 3 momentti, jonka mukaan lentoaseman pitäjän on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle sellainen henkilöturvallisuusselvityksessä tai turvallisuusselvityslain 51 §:n mukaisessa seurannassa ilmennyt tieto, joka on välttämätön arvioitaessa 1 momentissa tarkoitetun hyväksynnän tai luvan myöntämistä tai peruuttamista. Tämä velvollisuus on myös työnantajalla, joka on hakenut henkilöturvallisuusselvitystä taustan tarkistamiseksi. 

Ilmailulain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintävirasto toimii ilmailun turvaamisen toimivaltaisena kansallisena viranomaisena ja siten vastaa täytäntöönpanoasetuksen 6.3.1.1, 6.4.1.1 ja 8.1.3.1 kohdan mukaan valvotun edustajan, tunnetun lähettäjän ja valvotun toimittajan hyväksymisestä. Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on varmistaa Liikenne- ja viestintäviraston tiedonsaanti sellaisista turvallisuusselvityksen tai nuhteettomuusseurannan yhteydessä ilmenneistä tiedoista, jotka ovat välttämättömiä edellä mainittujen hyväksyntöjen myöntämisen tai peruuttamisen arvioimiseksi. Momentin viimeisessä virkkeessä on kyse tilanteesta, jossa henkilön työnantaja on hakenut omasta työntekijästään henkilöturvallisuusselvitystä turvallisuusselvityslain 15 §:n mukaisesti. Työnantajalla olisi vastaava ilmoittamisvelvollisuus kuin lentoaseman pitäjällä. Tunnetun toimittajan palvelukseen otettavaa henkilöä koskevista tiedoista ei lähtökohtaisesti ilmoitettaisi Liikenne- ja viestintävirastolle, koska tunnetun toimittajan hyväksynnästä vastaa täytäntöönpanoasetuksen 9.1.3 kohdan mukaan lentoaseman pitäjä eikä tietojen ilmoittaminen ole siten välttämätöntä. Liikenne- ja viestintäviraston tiedonsaantioikeudesta säädetään myös ilmailulain 153 §:ssä.