7.1
Turvallisuusselvityslaki
19 §.Perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen piiriin kuuluvat tehtävät. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 7 kohta, jonka perusteella on mahdollista tehdä perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys henkilöstä, joka on vastuussa ilmailun turvatarkastuksista, kulunvalvonnasta tai muista turvavalvontatoimenpiteistä taikka toteuttaa niitä lentoaseman turvavalvotulla alueella tai työtehtävissään muuten pääsee itsenäisesti lentoaseman turvavalvotulle alueelle. Turvallisuusselvityslain mukainen perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys täyttää täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.3 kohdan laajennetun taustan tarkistuksen edellytykset.
Ensimmäinen henkilöryhmä, jota säännös koskisi, ovat henkilöt, joilla on vastuu ilmailuun liittyvistä turvavalvontatoimenpiteistä. Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa turvakouluttajat ja EU:n ilmailun turvatoimia varmentavat henkilöt, joista tulee täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.5.1 ja 11.6.3.5 kohdan mukaan tehdä laajennettu taustan tarkistus, sekä täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettuna tunnettuna lähettäjänä, valvottuna edustajana, valvottuna toimittajana tai tunnettuna toimittajana toimivien yritysten turvapäälliköt. Täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.2 kohdan mukaan turvavalvontatoimenpiteistä vastaavien henkilöiden, joihin kuuluvat muun muassa yritysten turvapäälliköt, tulee läpäistä kansallisen harkinnan mukaan joko laajennettu tai perustason taustan tarkistus. Turvapäälliköiden osalta on valittu korkeampi vaatimustaso heidän erityisen asemansa vuoksi. Muista 11.1.2 kohdassa tarkoitetuista henkilöistä säädettäisiin 21 §:n 1 momentin uudessa 4 a kohdassa.
Toiseen henkilöryhmään kuuluisivat turvatarkastuksia, kulunvalvontaa tai muita turvavalvontatoimenpiteitä lentoaseman turvavalvotulla alueella toteuttavat henkilöt, joista täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.1 kohdan mukaan tulee tehdä laajennettu taustan tarkistus.
Kolmas henkilöryhmä olisivat muut henkilöt, jotka työtehtävissään pääsevät itsenäisesti lentoaseman turvavalvotulle alueelle. Täytäntöönpanoasetuksen 1.2.2.2 kohdan mukaan pääsy lentoaseman turvavalvotulle alueelle edellyttää lentoaseman henkilökorttia tai miehistön henkilökorttia, jonka myöntämisen edellytyksenä muutetun 1.2.3.1 kohdan mukaan on laajennetun taustan tarkistuksen läpäiseminen. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi ilma-aluksen miehistön jäsenet, maapalveluhenkilökunta, lentokentän kaupallisten palvelujen kuten myymälöiden ja ravintoloiden henkilökunta, kunnossapitohenkilökunta, asentajat, lentokonemekaanikot, rahtipalvelujen työntekijät, lennonjohdon ja lennonvarmistuksen työntekijät, lentokenttäajoneuvojen kuljettajat, lentoaseman hallinnon toimihenkilöt, alan opiskelijat ja pelastuspalveluhenkilöstö.
21 §.Suppean henkilöturvallisuusselvityksen piiriin kuuluvat tehtävät. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 4 a kohta, joka mahdollistaa suppean henkilöturvallisuusselvityksen tekemisen sellaisesta henkilöstä, joka työskentelee ilmailun turvatarkastuksiin, kulunvalvontaan tai muihin turvavalvontatoimenpiteisiin liittyvissä tehtävissä taikka työskentelee tehtävässä, jossa hänellä on itsenäinen pääsy lentorahtiin, lentopostiin, lentoliikenteen harjoittajan postilähetyksiin ja materiaaleihin tai lennon aikana käytettäviin tarvikkeisiin tai lentoasematarvikkeisiin sen jälkeen, kun niihin on sovellettu turvavalvontatoimenpiteitä. Kohdassa mainituista henkilöistä tulee tehdä täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.2 kohdan mukaan joko laajennettu tai perustason taustan tarkistus. Turvallisuusselvityslain mukainen suppea henkilöturvallisuusselvitys täyttää täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.4 kohdan perustason taustan tarkistuksen edellytykset.
Säännöksessä tarkoitetut henkilöt työskentelevät lentoasemalla sen turvavalvotun alueen ulkopuolella tai muualla kuin lentoasemalla täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitetun tunnetun lähettäjän, valvotun edustajan, valvotun toimittajan tai tunnetun toimittajan organisaatiossa ja heidän työtehtäviinsä kuuluu lentorahtiin, lentopostiin, lennon aikana käytettäviin tarvikkeisiin tai lentoasematarvikkeisiin kohdistuvien turvatoimien tekeminen. Lisäksi säännös koskisi sellaisia muita kuin turvavalvontatehtäviä tekeviä henkilöitä, joilla on itsenäinen pääsy edellä tarkoitettuihin lähetyksiin tai tarvikkeisiin sen jälkeen, kun niille on tehty turvatoimet.
Tunnetun lähettäjän työntekijöiden tyypilliset työtehtävät liittyvät pakkaamoon, lähettämöön tai lentorahtilähetysten kuljettamiseen. Valvotun edustajan työntekijöiden tyypillisiä tehtäviä ovat huolitsijan, autonkuljettajan ja varastohenkilöstön tehtävät. Valvottu edustaja antaa lentoasemalle toimitettavalle lähetykselle turvaluokituksen, jonka jälkeen lähetystä ei enää tarvitse turvatarkastaa. Valvottu toimittaja tarkoittaa yritystä, joka valmistaa ja toimittaa ilma-alukseen lennon aikana käytettäväksi, tarjottavaksi ja myytäväksi tarkoitettuja tuotteita. Valvotun toimittajan työntekijöistä turvallisuusselvitettäviä olisivat henkilöt, jotka kokoavat, pakkaavat, suojaavat ja kuljettavat lennolle vietäviä tarvikkeita. Tunnetulla toimittajalla tarkoitetaan yritystä, joka toimittaa tavaroita myytäväksi, käytettäväksi tai muuten saataville lentoaseman turvavalvotulla alueella. Tällaisia tavaroita ovat esimerkiksi myymälöissä ja ravintoloissa myytävät ja käytettävät tuotteet sekä lentoasemalla käytettävät polttoaineet ja jäänesto- ja jäänpoistoaineet.
Pykälän 1 momentin 4 kohtaa muutettaisiin siten, että sen perusteella ei enää tehtäisi henkilöturvallisuusselvityksiä henkilöistä, joilla on pääsy lentoaseman yleisöltä suljettuihin tiloihin. Näistä henkilöistä voitaisiin jatkossa tehdä turvallisuusselvitys 19 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella.
51 §.Nuhteettomuuden ja luotettavuuden seuranta henkilörekisterien yhdistämisen avulla. Pykälän 1 momentin viittaus poliisiasiain tietojärjestelmään korvataan viittauksella poliisin henkilötietolain 5 §:n 1 ja 2 momentissa ja 6 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin. Muutos liittyy poliisin henkilötietolain uudistuksessa tehtyyn sääntelyratkaisuun, jonka seurauksena laissa ei enää säädetä tietyistä rekistereistä vaan sallituista käsittelytarkoituksista. Vastaava muutos on tehty turvallisuusselvityslain 25 §:n 1 momentin 4 kohtaan poliisin henkilötietolain säätämisen yhteydessä.
Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi säännös järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien rikostiedustelutietojen ja suojelupoliisin tiedustelutietojen käyttämisestä nuhteettomuuden ja luotettavuuden seurannassa silloin, kun alkuperäinen perusmuotoinen henkilöturvallisuusselvitys on tehty 19 §:n 1 momentin 7 kohdan perusteella lentoaseman turvavalvontatoimenpiteistä vastaavien ja niitä toteuttavien henkilöiden taustan tarkistamiseksi. Seurannassa voitaisiin käyttää rikostiedustelutietoja sellaisella menettelyllä ja siten rajattuna kuin 25 §:n 2 momentissa säädetään sekä poliisin henkilötietolain 48 §:n 1 momentissa ja 49 §:ssä tarkoitettuja suojelupoliisin tiedustelutietoja. Muutoksella toteutettaisiin täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.7 kohdan a alakohdassa edellytetty taustan tarkistukseen kuuluvien seikkojen jatkuvaa arviointia koskeva mekanismi. Suojelupoliisin tiedustelutietojen ja rikostiedustelutietojen käyttämisellä täytetään kohdassa asetetut vaatimukset tiedustelutietojen käytölle jatkuvassa seurannassa.
Rikostiedustelutietojen rajatusta käyttämisestä säädetään turvallisuusselvityslain 25 §:n 2 momentissa. Momentin 1 kohdan mukaan keskusrikospoliisi voi tehdä ilmoituksen suojelupoliisille, jos selvityksen kohteella on poliisin henkilötietolain 8 §:ssä tarkoitettujen tietojen perusteella toistuvia ja pysyväisluonteisia yhteyksiä sellaiseen henkilöön, jonka on tuomioistuimen päätöksen mukaisesti katsottu osallistuneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan tai jonka vireillä olevassa esitutkinnassa tai syyteharkinnassa epäillään osallistuneen tällaiseen toimintaan, jos yhteydet ovat omiaan saattamaan selvityksen kohteen alttiiksi ulkopuoliselle epäasialliselle vaikuttamiselle sekä siten vaarantamaan turvallisuusselvityksen perusteena olevan edun suojaamisen.
Kyseisen momentin 2 kohdan mukaan ilmoituksen voisi tehdä, jos keskusrikospoliisi katsoo poliisin henkilötietolain 8 §:ssä tarkoitettujen tietojen ja mahdollisten muiden selvitysten perusteella olevan perusteltu syy epäillä selvityksen kohteen syyllistyneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen ja tiedon välittäminen on välttämätöntä turvallisuusselvityksen perusteena olevan edun suojaamiseksi järjestäytyneen rikollisryhmän toimilta tai vaikutukselta taikka rikoksen ennalta estämiseksi.
Kyseisen momentin 3 kohdan mukaan ilmoituksen voisi tehdä myös, jos poliisin henkilötietolain 8 §:ssä tarkoitettuihin tietoihin sisältyy selvityksen kohteesta useita sellaisia laadultaan ja sisällöltään henkilön luotettavuuden arvioinnin kannalta merkittäviä merkintöjä, joiden muodostaman kokonaisuuden perusteella keskusrikospoliisi katsoo olevan perusteltu syy epäillä, että selvityksen kohde voi vaarantaa selvityksen perusteena olevassa työtehtävässään saamiensa sellaisten salassa pidettävien asiakirjojen ja niiden tietojen suojan, jotka kuuluvat turvallisuusluokkaan I tai II tai joihin sisältyvän salassa pidettävän tiedon oikeudeton paljastaminen tai oikeudeton käyttö voi muutoin aiheuttaa erityisen suurta tai merkittävää vahinkoa salassapitosäännöksessä tarkoitetulle yleiselle edulle, ja että selvityksen kohde voi siten edistää järjestäytyneen rikollisryhmän toimia, jos tiedon välittäminen on välttämätöntä valtion keskeisten turvallisuusetujen suojaamiseksi järjestäytyneen rikollisryhmän toimilta tai vaikutuksilta taikka rikoksen ennalta estämiseksi.
Suojelupoliisin käsittelemistä henkilötiedoista säädetään poliisin henkilötietolain 48 §:n 1 momentissa ja 49 §:ssä. Lain 48 §:n 1 momentin mukaan suojelupoliisi saa käsitellä henkilötietoja, jotka ovat tarpeen kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi, valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta uhkaavien toimintojen ja hankkeiden estämiseksi, paljastamiseksi ja selvittämiseksi sekä valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtion turvallisuutta uhkaavien rikosten estämiseksi ja paljastamiseksi.
52 §.Toimenpiteet seurannan perusteella. Pykälässä huomioitaisiin tiedustelutietojen käyttöä koskevat 51 §:ään tehtävät muutokset. Pykälän 2 momenttia laajennettaisiin siten, että suojelupoliisin on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava henkilöturvallisuusselvitystä hakeneelle rikosepäilyn tai -tuomion lisäksi myös tieto, joka on välttämätön kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhan torjumiseksi sekä sellainen 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen sisältyvä tieto, jonka mukaan on perusteltu syy epäillä henkilön syyllistyneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen tai edistävän järjestäytyneen rikollisryhmän toimia. Säännöksellä toteutetaan täytäntöönpanoasetuksen muutetun 11.1.7 kohdan a alakohdan mukainen velvollisuus ilmoittaa yksilön luotettavuuteen vaikuttavista tapahtumista toimivaltaiselle viranomaiselle, toiminnanharjoittajalle tai kortin myöntäneelle yksikölle.
Tiedustelutietojen luovuttamisen kynnys olisi vastaava kuin poliisilain (872/2011) 5 a luvun 4 §:n 1 momentissa, jonka mukaan tiedustelumenetelmän käytön yleisenä edellytyksenä siviilitiedustelussa on, että sen käyttäminen on välttämätöntä tärkeiden tietojen saamiseksi sellaisesta siviilitiedustelun kohteena olevasta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta. Tiedustelutietojen ja rikostiedustelutietojen ilmoittamiseen sovellettaisiin lisäksi momentin alkuosan edellytystä siitä, että tiedolla olisi vaikutusta turvallisuusselvitystodistuksen antamiseen tai turvallisuusselvityksen sisältöön.
Jos 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen sisältyy tieto mainitun momentin 1 kohdassa tarkoitetusta järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumista koskevasta rikostuomiosta tai -epäilystä, tämä tieto tulee ilmoittaa 52 §:n 2 momentin alkuosaan jo sisältyvän rikosepäilyä tai -tuomiota koskevan säännöksen mukaisesti. Lisäksi suojelupoliisin olisi ilmoitettava myös 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ilmoitukseen sisältyvä tieto, jonka mukaan on perusteltu syy epäillä henkilön syyllistyneen järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumiseen tai edistävän järjestäytyneen rikollisryhmän toimia. Säännöksellä viitattaisiin 25 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdissa tarkoitettuihin tietoihin.
Salassapidettäviä tietoja saaneen hakijan salassapitovelvollisuudesta säädetään turvallisuusselvityslain 59 §:ssä ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999, jäljempänä julkisuuslaki).
Pykälän 2 momentin viimeistä lausetta muutetaan siten, että tietojen ilmoittamisen kohteesta puhutaan hakijana eikä työnantajana. Muutos yhtenäistää momentissa käytettyjä ilmaisuja. Lisäksi sillä on se vaikutus, että jos hakemuksen on tehnyt ehdotetun ilmailulain 101 §:n 2 momentin mukaisesti lentoaseman pitäjä, tiedot on toimitettava sille eikä työnantajalle.
Pykälän 3 momenttiin tehtäisiin 2 momenttia vastaava muutos yritysturvallisuusselvityksiin liittyen.
Rikosepäilyä ja rikollista tekoa koskevien tietojen arviointiin sovellettavaa 5 momenttia ei muutettaisi. Momentissa säädetty soveltuu edelleen tiedon merkityksen arviointiin silloin, jos tiedossa on kysymys rikosepäilystä tai rikollisesta teosta.
Pykälän uudessa 6 momentissa säädettäisiin, ettei henkilöä ole velvollisuus 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa kuulla sellaisesta tiedosta, josta hänellä ei julkisuuslain 11 tai 12 §:n mukaan ole oikeutta saada tietoa. Julkisuuslain 12 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista 11 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyin rajoituksin, jollei laissa toisin säädetä. Lain 11 §:n 2 momentin mukaan tiedonsaantioikeutta ei ole muun muassa asiakirjaan, josta tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua (1 kohta). Säännös tulisi arvioitavaksi erityisesti suhteessa suojelupoliisin tiedustelutietoihin ja turvallisuusselvityslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin rikostiedustelutietoihin. Poliisin henkilötietolain 56 §:n 1 momentin ja 42 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan rekisteröidyllä ei myöskään ole tällaisia henkilötietoja sisältäviin henkilörekistereihin tarkastusoikeutta.
7.2
Ilmailulaki
101 §.Taustan tarkistukset. Pykälään lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka 1 virkkeen mukaan lentoaseman pitäjä voi hakea saman pykälän 1 momentissa tarkoitetusta henkilöstä turvallisuusselvityslain mukaista henkilöturvallisuusselvitystä ja salassapitosäännösten estämättä luovuttaa selvityksessä tai turvallisuusselvityslain 51 §:n mukaisessa seurannassa ilmenneitä, taustan tarkistamiseksi välttämättömiä tietoja henkilön työnantajalle. Pykälän 1 momenttiin sisältyy viittaus turva-asetukseen ja sen nojalla annettuihin Euroopan komission asetuksiin, joissa säädetään taustan tarkistuksista.
Säännöksen tarkoitus on mahdollistaa henkilöturvallisuusselvityksen hakeminen lentoaseman pitäjälle, joka ilmailulain 99 §:n mukaan on vastuussa lentoasemalla edellytettävien ilmailun turvaamiseen tähtäävien toimenpiteiden ja järjestelyiden toimeenpanosta. Haetulle henkilöturvallisuusselvitykselle tulisi lisäksi olla peruste turvallisuusselvityslain 19–21 §:ssä. Lentoaseman pitäjä voisi hakea henkilöturvallisuusselvitystä muun muassa täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitetun tunnetun lähettäjän, valvotun edustajan, valvotun toimittajan tai tunnetun toimittajan palvelukseen otettavista henkilöistä. Säännös mahdollistaisi henkilöturvallisuusselvityshakemusten keskittämisen turvallisuudesta kokonaisvastuussa olevalle lentoaseman pitäjälle sekä varmistaisi lentoaseman pitäjän edellytykset saada tarvittavat tiedot henkilöturvallisuusselvityksen sisällöstä, jotta se voi tehokkaasti suorittaa laissa säädettyä tehtäväänsä ilmailun turvaamiseksi.
Lentoaseman pitäjän käsite on määritelty lentoasemaverkostosta ja -maksuista annetun lain (210/2011) 3 §:n 2 kohdassa. Suurin Suomessa toimiva lentoaseman pitäjä on Finavia Oyj, jolla on 21 lentoasemaa. Lisäksi Suomessa toimii kolme muuta, pienempää lentoasemaa.
Muutetun täytäntöönpanoasetuksen mukaan (muun muassa kohdat 11.1.1 ja 11.1.2) henkilön on läpäistävä taustan tarkistus ennen kuin hänet voidaan ottaa palvelukseen. Pykälän 2 momenttiin ehdotetun säännöksen mukaan lentoaseman pitäjällä olisi oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa selvityksessä ilmenneitä tietoja selvityksen kohteena olleen henkilön työnantajalle. Luovutuksen edellytyksenä olisi, että tiedot ovat välttämättömiä taustan tarkistamiseksi. Henkilöturvallisuusselvitystä hakenut lentoaseman pitäjä voisi säännöksen perusteella luovuttaa välttämättömiltä osin henkilön luotettavuuden arviointia koskevia tietoja, esimerkiksi rikosrekisteritietoja, työnantajalle, jotta tämä voi arvioida, voidaanko henkilöä ottaa töihin.
Uuden 2 momentin toisessa virkkeessä säädettäisiin, että mitä turvallisuusselvityslain 45 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään hakijasta, koskee myös tietoja saanutta työnantajaa. Viitatut säännökset koskevat henkilöturvallisuusselvityksen perusteella saatujen henkilötietojen käsittelyä ja turvallisuusselvityksestä annetun ilmoituksen hävittämistä. Uuden 2 momentin kolmannessa virkkeessä säädettäisiin selvyyden vuoksi, että tietoja saaneen työnantajan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan turvallisuusselvityslain 59 §:n 1 momenttia. Säännösten tarkoitus on varmistaa, että tietoihin sovelletaan yhtäläisiä tietosuojaa ja salassapitoa koskevia normeja riippumatta siitä, käsitteleekö tietoja lentoaseman pitäjä vai työnantaja.
Pykälään lisättäisiin myös uusi 3 momentti, jonka mukaan lentoaseman pitäjän on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava Liikenne- ja viestintävirastolle sellainen henkilöturvallisuusselvityksessä tai turvallisuusselvityslain 51 §:n mukaisessa seurannassa ilmennyt tieto, joka on välttämätön arvioitaessa 1 momentissa tarkoitetun hyväksynnän tai luvan myöntämistä tai peruuttamista. Tämä velvollisuus on myös työnantajalla, joka on hakenut henkilöturvallisuusselvitystä taustan tarkistamiseksi.
Ilmailulain 3 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan Liikenne- ja viestintävirasto toimii ilmailun turvaamisen toimivaltaisena kansallisena viranomaisena ja siten vastaa täytäntöönpanoasetuksen 6.3.1.1, 6.4.1.1 ja 8.1.3.1 kohdan mukaan valvotun edustajan, tunnetun lähettäjän ja valvotun toimittajan hyväksymisestä. Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on varmistaa Liikenne- ja viestintäviraston tiedonsaanti sellaisista turvallisuusselvityksen tai nuhteettomuusseurannan yhteydessä ilmenneistä tiedoista, jotka ovat välttämättömiä edellä mainittujen hyväksyntöjen myöntämisen tai peruuttamisen arvioimiseksi. Momentin viimeisessä virkkeessä on kyse tilanteesta, jossa henkilön työnantaja on hakenut omasta työntekijästään henkilöturvallisuusselvitystä turvallisuusselvityslain 15 §:n mukaisesti. Työnantajalla olisi vastaava ilmoittamisvelvollisuus kuin lentoaseman pitäjällä. Tunnetun toimittajan palvelukseen otettavaa henkilöä koskevista tiedoista ei lähtökohtaisesti ilmoitettaisi Liikenne- ja viestintävirastolle, koska tunnetun toimittajan hyväksynnästä vastaa täytäntöönpanoasetuksen 9.1.3 kohdan mukaan lentoaseman pitäjä eikä tietojen ilmoittaminen ole siten välttämätöntä. Liikenne- ja viestintäviraston tiedonsaantioikeudesta säädetään myös ilmailulain 153 §:ssä.