1
Lakiehdotuksen perustelut
4 §.Vaalitoimitus. Pykälään lisättäisiin ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen rinnalle kolmas äänestämismenettely eli kirjeäänestys. Kirjeäänestyksen järjestämisestä vastaisi oikeusministeriö. Järjestämisvastuuseen kuuluisi kirjeäänestysasiakirjojen valmistuttaminen, asiakirjojen tilauspalvelun perustaminen ja sen toiminta sekä äänioikeutettujen ohjeistaminen.
66 a §.Oikeus kirjeäänestykseen. Oikeutettuja kirjeäänestykseen olisivat vakituisesti ulkomailla asuvat äänioikeutetut (ulkosuomalaiset) sekä ne äänioikeutetut, joilla on kotikunta Suomessa, mutta jotka asuvat tai oleskelevat tilapäisesti ulkomailla niin, ettei heillä ole käytännön mahdollisuutta äänestää Suomessa ennakkoäänestysaikana tai vaalipäivänä. Jälkimmäisten osalta edellytyksenä olisi, että he ovat poissa Suomesta koko 47 §:ssä tarkoitetun ennakkoäänestysajanjakson ja lisäksi vaalipäivän. Pykälästä kävisi myös ilmi, että kirjeäänestys voisi tapahtua vain ulkomailta käsin.
66 b §.Kirjeäänestysasiakirjat. Pykälässä lueteltaisiin kirjeäänestyksessä käytettävät asiakirjat, jotka oikeusministeriö valmistuttaisi. Kirjeäänestyksessä käytettävä äänestyslippu olisi aina täsmälleen sama kuin kyseessä olevien vaalien ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä käytettävä äänestyslippu. Sen sijaan kirjeäänestyksen vaalikuori, lähetekirje ja lähetekuori poikkeaisivat ulkonäöllisesti ennakkoäänestyksessä käytettävistä vastaavista asiakirjoista. Äänestysohjeissa selostettaisiin seikkaperäisesti se, miten äänioikeutetun tulee suorittaa kirjeäänestys. Kaikki sanotut asiakirjat lähetettäisiin ne tilanneelle äänioikeutetulle kirjeäänestyskuoressa.
66 c §.Kirjeäänestysasiakirjojen tilaaminen. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin siitä, millä tavoin kirjeäänestysasiakirjat voidaan tilata. Äänestääkseen kirjeitse äänioikeutetun tulisi tilata kirjeäänestysasiakirjat oikeusministeriön tilauspalvelusta. Tilaus tulisi tehdä kirjallisesti ministeriön vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Ministeriö perustaisi sähköisen tilauspalvelun (sähköisen lomakkeen), joka olisi äänioikeutettujen käytettävissä esimerkiksi vaalit.fi -sivuston välityksellä.
Sähköistä tilauspalvelua voisi käyttää ilman vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetussa laissa (617/2009) tarkoitettua vahvaa sähköistä tunnistamista. Vahvaa tunnistamista ei ehdoteta siksi, että useilla ulkosuomalaisilla ei välttämättä ole käytössään mitään kolmesta tunnistamisessa käytetystä välineestä: Suomen poliisin myöntämää sirullista henkilökorttia, suomalaisen pankin pankkitunnuksia tai suomalaisen teleoperaattorin mobiilivarmennetta.
Tilaaja saisi järjestelmältä kuittauksen tilauksen vastaanottamisesta. Tilauspalvelun käyttö selostettaisiin ilmoituskortissa olevissa ohjeissa. Sähköinen tilauspalvelu voitaisiin linkityksin levittää verkossa laajalti, esimerkiksi ulkoasiainministeriön, edustustojen ja ulkosuomalaisjärjestöjen sivuille.
Kirjeäänestysasiakirjat voisi tilata myös sähköpostitse, jolloin tilaaja saisi sähköpostiinsa kuittausviestin tilauksen vastaanottamisesta. Lisäksi tilaus voitaisiin tehdä tulostamalla tilauslomake paperille ja postittamalla se tilauspalveluun. Postitse lähetetystä tilauksesta tilaaja ei kuitenkaan saisi kuittausta. Tilaaja myös vastaisi itse siitä, että postitse lähetetty tilaus löytää ajoissa perille oikeusministeriön tilauspalveluun. Puhelimitse (suullisesti) tilausta ei voisi tehdä. Näin vältyttäisiin tilanteilta, joissa esimerkiksi tilauksen lähetysosoite tulee väärin ylöskirjatuksi.
Tilaamalla kirjeäänestysasiakirjat äänioikeutettu ilmaisisi tahtonsa äänestää kyseisissä vaaleissa. Ennakkoäänestyksessä tai vaalipäivänä äänestävä ilmaisee äänestyshalukkuutensa menemällä äänestyspaikalle. Kotiäänestäjä puolestaan ilmoittautuu kotiäänestykseen. Siten kaikissa äänestämistavoissa äänestäminen perustuisi äänioikeutetun omaan tahdonilmaisuun.
Kukin äänioikeutettu tilaisi kirjeäänestysasiakirjat lähtökohtaisesti itselleen. Tilauksen voisi kuitenkin äänioikeutetun puolesta tehdä joku muukin henkilö avustajan ominaisuudessa (ks. 66 f §:ssä ehdotettu). Asiakirjat tulisi tällöinkin tilata äänioikeutetun nimellä ja osoitteella. Mahdollista olisi myös se, että avustaja tilaa asiakirjat useammalle kuin yhdelle äänioikeutetulle. Tällöin hän joutuu kuitenkin tekemään yhtä monta erillistä tilausta kuin on niitä, joiden puolesta hän tekee tilauksen.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että kirjeäänestysasiakirjat voisi tilata aikaisintaan kolme kuukautta ennen vaalipäivää. Tätä ennen oikeusministeriön tilauspalvelu ei olisi toiminnassa. Toisaalta säädettäisiin, että kirjeäänestystä haluava vastaisi itse siitä, että hän tilaa asiakirjat riittävän ajoissa, jotta hän ne saatuaan ehtisi postittaa lähetekuorensa takaisin Suomeen siten, että kuori on perillä hänen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalla viimeistään vaalipäivää edeltävänä perjantaina ennen kello 19.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin kirjeäänestysasiakirjojen tilauksen sisällöstä. Tilauksessa tulisi mainita ainakin: 1) äänioikeutetun nimi ja henkilötunnus; 2) äänioikeutetun vakuutus, että hän on äänioikeutettu kysymyksessä olevissa vaaleissa ja että hän on ulkosuomalainen tai asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän eikä hänellä siten ole mahdollisuutta äänestää Suomessa; 3) se ulkomailla oleva osoite, johon kirjeäänestysasiakirjat halutaan lähetettävän.
Tilausta käsiteltäessä ei tarkastettaisi sitä, onko tilaaja äänioikeutettu. Äänioikeusrekisteri perustetaan viimeistään 46. päivänä ennen vaalipäivää, joten sitä ennen tehtyjen tilausten osalta äänioikeutta ei olisi edes mahdollista tarkastaa. Äänioikeus tarkastettaisiin vasta siinä yhteydessä kun kunnan keskusvaalilautakunta tarkastaa sille määräaikana saapuneet lähetekuoret vaalilain 63 §:n ja ehdotettavan 66 g §:n mukaisesti. Tilauksessa tulisi kuitenkin mainita äänioikeutetun suomalainen henkilötunnus. Sen avulla voitaisiin tarvittaessa tarkistaa väestötietojärjestelmästä, että tilaaja on todellinen henkilö.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin, että oikeusministeriön tulisi viivytyksettä lähettää kirjeäänestysasiakirjat tilauksessa ilmoitettuun osoitteeseen. Tilausta ei lähetettäisi osoitteeseen, joka on Suomessa. Täsmällistä aikarajaa ei yksittäisen tilauksen käsittelyn osalta asetettaisi. Asiakirjat voidaan valmistuttaa jo hyvissä ajoin ja kuorittaa valmiiksi niin, että itse tilauksen käsittely voidaan toimittaa nopeasti. Kirjeäänestysasiakirjat postitettaisiin tilaajille kirjeäänestyskuorissa Priority -kirjeinä, joiden kulkunopeus on Postista saadun tiedon mukaan pohjoismaihin ja Keski-Eurooppaan noin 2—5 työpäivää, muualle Eurooppaan noin 3—6 työpäivää sekä muualle maailmaan suuriin kaupunkeihin noin 4—10 työpäivää.
Presidentinvaalissa tilaajalle lähetettäisiin kaksi äänestyslippua, kaksi kirjeäänestyksen vaalikuorta, kaksi kirjeäänestyksen lähetekirjettä ja kaksi kirjeäänestyksen lähetekuorta, jollei hän muuta tilauksessaan ilmoita.
Kutakin tilausta kohden lähetettäisiin vain yhdet kirjeäänestysasiakirjat.
Vaikka äänioikeutettu tilaisi kirjeäänestysasiakirjat, hänellä ei ne saatuaan olisi kuitenkaan velvollisuutta äänestää. Henkilö voisi jättää äänestämättä esimerkiksi siitä syystä, ettei hän löydäkään sopivaa ehdokasta tai hän unohtaa asian. Näissä tilanteissa henkilön ei tarvitsisi ilmoittaa äänestämättömyydestään mihinkään. Mahdollista lienee myös, että äänioikeutettu, vaikka olikin tilannut kirjeäänestysasiakirjat, päättää sittenkin äänestää edustustossa. Näissä tapauksissa kirjeäänestysasiakirjat jäävät käyttämättä, mistä luonnollisesti aiheutuu ainakin teoreettinen riski siitä, että ne joutuvat vääriin käsiin. Tältä osin mainittakoon, että Suomen rikoslain 14 luvun 3 §:ssä säädetään rangaistavaksi se, jos joku äänestää tai yrittää äänestää ilman äänioikeutta tai toisen nimissä.
Oikeusministeriön tilauspalvelun tiedot muodostaisivat henkilörekisterin, johon kuuluisivat kirjeäänestysasiakirjat tilanneet henkilöt. Koska lähtökohta on, että asiakirjat tilannut myös äänestää, tilauspalvelun tiedot rinnastuisivat äänioikeusrekisterin ja vaaliluetteloiden äänestämistä koskeviin tietoihin. Tästä syystä ehdotetaan pykälän 5 momentissa säädettäväksi, että tilauspalvelun tiedot eivät olisi julkisia ennen kuin vaalipäivän äänestys olisi kello 20 päättynyt. Tilauspalveluun talletetut henkilötunnukset eivät olisi julkisia vaalitoimituksen päättymisen jälkeenkään vaalilain 187 §:n mukaisesti. Tilauspalveluun sisältyvät henkilötiedot hävitettäisiin sen jälkeen kun vaalien tulos on tullut lainvoimaiseksi. Tilauspalvelun tiedoista voitaisiin kuitenkin laatia tavanomaisia lukumäärätilastoja.
66 d §.Kirjeäänestyksen toimittaminen. Kirjeitse äänestäminen voisi käytännössä tapahtua aikaisintaan vasta silloin, kun vaalien ehdokkaille on vahvistettu ehdokasnumerot. Tämä todettaisiin pykälän 1 momentissa. Presidentinvaalin ehdokasluettelo laaditaan torstaina 38. päivänä ennen vaalipäivää. Ehdokaslistojen yhdistelmät muissa vaaleissa vahvistetaan puolestaan torstaina 31. päivänä ennen vaalipäivää. Ehdokkaiden tiedot ovat nähtävissä vaalit.fi -sivustolta yleensä jo samana päivänä ja viimeistään seuraavana päivänä.
Pykälän 2 momentissa ehdotetaan nimenomaisesti säädettäväksi, että kirjeäänestyksessä äänestäjän itsensä vastuulla on huolehtia oman vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilymisestä äänestystilanteessa. Ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä vaalisalaisuuden ja vaalivapauden säilymisestä huolehtivat vaaliviranomaiset. Kirjeäänestyksessä vaaliviranomaisia ei kuitenkaan ole läsnä, joten vastuu jää äänestäjälle, joka on vapaaehtoisesti valinnut kirjeäänestyksen yleiselle ennakkoäänestyspaikalle menemisen sijasta. Äänestäjän huolehtimisvelvollisuuteen kuuluisi ensinnäkin se, että hän järjestää äänestystilanteen sellaiseksi, että hänen vaalivapautensa säilyy, toiseksi se, että hän tekee äänestysmerkintänsä muiden katseilta suojassa ja kolmanneksi, että hän sulkee äänestyslipun vaalikuoreen ja varmistaa, että kuori todella sulkeutuu.
Äänestäjän tulisi pykälän 4 momentissa ehdotetun mukaisesti kirjeäänestyksen lähetekirjeessä allekirjoittaa vakuutus, että hän äänestänyt vaalisalaisuutensa ja vaalivapautensa säilyttäen. Jotta kunnan keskusvaalilautakunta kirjeäänestysasiakirjoja vaalilain 63 §:n ja ehdotettavan 66 g §:n mukaisesti tarkastaessaan kykenisi arvioimaan sanottujen keskeisten äänestysperiaatteiden toteutumista kirjeäänestyksessä äänestäjän oman vakuutuksen lisäksi, ehdotetaan pykälän 5 momentissa säädettäväksi kirjeäänestyksen todistajista. Kirjeitse äänestävän tulisi hankkia äänestystilaisuuteen paikalle kaksi 18 vuotta täyttänyttä todistajaa, joiden tehtävänä on allekirjoittaa lähetekirjeessä oleva todistus siitä, että äänestäjä on äänestänyt vaalisalaisuuden säilyttäen ja niin, ettei hänen vaalivapauttaan ole loukattu. Todistajien tehtävä ei siis ole huolehtia sanottujen periaatteiden toteutumisesta vaan ainoastaan todistaa, että äänestäjä on niistä huolehtinut. Todistajat eivät luonnollisesti toimisi virkavastuulla.
Todistajana ei voisi toimia äänestäjän puoliso, lapsi tai vanhempi eikä myöskään kyseisissä vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö, hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Tällä sääntelyllä pyritään osaltaan edistämään äänestystilanteen luotettavuutta. Kirjeäänestäjä joutuisi hankkimaan todistajat oman perhepiirinsä ulkopuolelta. Ehdokasta ja hänen läheisiään koskeva kielto vastaisi vaalilakiin vuonna 2016 (laki 361/2016) lisättyä äänestäjän avustamista koskevaa sääntelyä. Muutoin todistajan ainoa kelpoisuusvaatimus olisi 18 vuoden ikä. Todistajan ei tarvitsisi olla Suomen kansalainen tai äänioikeutettu Suomen vaaleissa. Todistajan tulisi merkitä lähetekirjeeseen allekirjoituksensa lisäksi nimenselvennyksensä, syntymäaikansa ja osoitteensa. Todistajan vakuutus tultaisiin painattamaan lähetekirjeeseen suomen ja ruotsin lisäksi ainakin myös englanniksi.
Koska äänestäjälle lähetettyihin kirjeäänestysasiakirjoihin ei sisältyisi tietoa vaalien ehdokkaista ja heidän numeroistaan, ehdotetaan pykälän 3 momentissa nimenomaisesti säädettäväksi, että äänestäjän tulee itse selvittää eduskuntavaaleissa oman vaalipiirinsä ehdokkaiden tiedot, kuntavaaleissa oman kuntansa ehdokkaiden tiedot sekä presidentinvaalin ja europarlamenttivaalien ehdokkaiden tiedot. Kirjeäänestyksen ohjeissa tultaisiin mainitsemaan vaalit.fi -sivusto, josta ehdokastiedot olisivat nähtävillä. Lisäksi ehdokkaiden tietoja löytyisi helposti esimerkiksi puolueiden ja tiedotusvälineiden nettisivuilta sekä suomalaisista sanomalehdistä. Ehdokastietoja voisi lisäksi tiedustella lähimmästä edustustosta tai oikeusministeriön vaalipalvelupuhelimesta.
Pykälän 4 momentissa säädettäisiin yksityiskohtaisesti siitä, miten kirjeäänestys tapahtuisi. Äänestäjä merkitsisi äänestyslippuun ehdokkaansa numeron, taittaisi äänestyslipun ja sulkisi sen kirjeäänestyksen vaalikuoreen. Äänestäjän tulisi varmistua siitä, että vaalikuoren liimapinta on pitävää. Jos liimapinta ei näyttäisi pitävän, hänen tulisi käyttää liimaa kuoren sulkemiseksi. Sen jälkeen kun äänestyslippu olisi suljettu vaalikuoreen, kuorta ei enää saisi avata. Tämän jälkeen äänestäjä merkitsisi kirjeäänestyksen lähetekirjeeseen seuraavat tiedot: äänestäjän täydellinen nimi, suomalainen (Suomen väestötietojärjestelmään merkitty) henkilötunnus tai, jos se ei olisi äänestäjän tiedossa, syntymäaika ja osoite sekä päiväys ja äänestämispaikka (valtio ja kaupunki/kunta, esimerkiksi ”Australia, Sydney”). Lopuksi äänestäjä allekirjoittaisi omakätisesti lähetekirjeen. Allekirjoitus pitäisi sisällään kaksi lähetekirjelomakkeeseen valmiiksi painettua vakuutusta, edellä mainitun vakuutuksen vaalisalaisuuden ja vaalivapauden säilymisestä sekä vakuutuksen siitä, että äänestäjä on ulkosuomalainen tai että hän asuu tai oleskelee ulkomailla koko ennakkoäänestysajanjakson ja vaalipäivän ajan eikä hänellä siten ole mahdollisuutta äänestää Suomessa. Lopuksi äänestäjä kehottaisi kirjeäänestyksen todistajia merkitsemään lähetekirjeeseen edellä selostetut tiedot ja allekirjoituksensa.
66 e §.Kirjeäänestyksen lähetekuoren postittaminen. Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että äänestäjän on osoitettava kirjeäänestyksen lähetekirje sen kunnan keskusvaalilautakunnalle, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen, äänioikeuskunnakseen tai väestökirjanpitokunnakseen Suomessa ja että äänestäjän on tarvittaessa itse selvitettävä tämä kunta. Ne äänioikeutetut, jotka saavat postitse Väestörekisterikeskuksen lähettämän ilmoituskortin, voivat katsoa oikean kunnan ja sen osoitteen siitä. Ne, jotka eivät saa ilmoituskorttia, voivat selvittää oikean kunnan ja sen osoitteen esimerkiksi soittamalla Suomeen Väestörekisterikeskukselle tai maistraatille taikka oikeusministeriön vaalipalvelupuhelimeen.
Äänestäjä kirjoittaisi kunnan keskusvaalilautakunnan nimen ja osoitteen kirjeäänestyksen lähetekirjeen asianomaiseen kohtaan esimerkiksi seuraavasti: ”Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunta, Kaisaniemenkatu 3 B 16, 00100 Helsinki, Finland”. Sen jälkeen äänestäjä sulkisi 2 momentissa ehdotetulla tavalla kirjeäänestyksen vaalikuoren ja kirjeäänestyksen lähetekirjeen kirjeäänestyksen lähetekuoreen siten, että keskusvaalilautakunnan osoite näkyy lähetekuoren ikkunasta. Samoin kuin vaalikuoren osalta, äänestäjän tulisi varmistua siitä, että myös lähetekuoren liimaus tuntuu pitävältä.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että äänestäjä vastaa itse omalla kustannuksellaan siitä, että hänen lähetekuorensa toimitetaan ulkomailta Suomeen asianomaiselle keskusvaalilautakunnalle ja että lähetekuori on perillä keskusvaalilautakunnassa viimeistään perjantaina 2. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 19. Tätä varten äänestäjän on varustettava lähetekuori riittävällä määrällä postimerkkejä ja postitettava kuori Suomeen. Postittaminen tapahtuisi antamalla lähetekuori normaaliin tapaan asuin- tai oleskeluvaltion postilaitoksen kuljetettavaksi. Lähetekuorta ei tarvitsisi kirjata, vaan sen voisi jättää postilaatikkoon samalla tavalla kuin esimerkiksi tavallisen kirjeen tai postikortin. Mutta toisaalta mikään ei myöskään estäisi äänestäjää kirjaamasta lähetekuorta. Lähetekuori tulisi nimenomaisesti postittaa ulkomailta. Sitä ei saisi postittaa Suomesta. Postittamisen sijasta äänestäjä voisi halutessaan käyttää myös kansainvälisiä kuriiripalveluita.
Äänestäjä kustantaisi itse tarvittavat postimerkit ja mahdollisen kirjaamisesta aiheutuvan lisäpostimaksun tai kuriiripalvelun käytön. Toisaalta äänestäjältä poistuisivat ne kustannukset, jotka aiheutuisivat siitä, että hän lähtisi edustustoon äänestämään. Vertailun vuoksi todettakoon, että Suomessa asuvat äänioikeutetut joutuvat aina kustantamaan itse matkansa ennakkoäänestyspaikalle tai vaalipäivän äänestyspaikalle.
Esityksen mukaan äänestäjä vastaisi itse siitä, että hänen postittamansa tai lähettämänsä lähetekuori ehtii perille määräajassa ja oikealle keskusvaalilautakunnalle. Jos kuori ei liiku tai liikkuu liian hitaasti postissa esimerkiksi siitä syystä, että kuoressa on liian vähän postimerkkejä, vastuu olisi äänestäjän. Koska äänestäjä on vapaaehtoisesti valinnut kirjeäänestyksen edustustoon menemisen sijasta, hän vastaa itse myös siitä tilanteesta, että hänen asuinvaltionsa postilaitos tai Suomen postilaitos taikka kuriiripalvelu hukkaa lähetekuoren, turmelee sen tai kuljettaa sitä niin hitaasti, että se saapuu perille vasta määräajan jälkeen.
66 f §.Äänestäjän avustaminen kirjeäänestyksessä. Äänestäjä, jonka kyky tehdä äänestysmerkintä on oleellisesti heikentynyt, saa käyttää avustajanaan valitsemaansa henkilöä edellä 66 c—66 e §:ssä tarkoitetuissa toimenpiteissä. Avustaja voisi siten avustaa äänestäjää esimerkiksi kirjeäänestysasiakirjojen tilaamisessa, ehdokastietojen selvittämisessä, äänestysmerkinnän tekemisessä, lähetekirjeen täyttämisessä ja lähetekuoren postittamisessa. Pykälässä kuitenkin säädettäisiin, voimassa olevaa vaalilakia vastaavasti, että itse äänestystilanteessa äänestäjän itsensä valitsemana avustajana ei voisi toimia kyseisissä vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö eikä tämän läheinen. Avustaja ei lähtökohtaisesti saisi allekirjoittaa lähetekirjettä äänestäjän puolesta, vaan äänestäjän tulisi allekirjoittaa se itse. Ainoastaan silloin, kun tämä on täysin mahdotonta, esimerkiksi äänestäjän heikkokuntoisuudesta johtuen, avustaja voisi allekirjoittaa myös lähetekirjeen. Tällöin allekirjoituksesta tulisi kuitenkin ilmetä avustaminen (”X:n avustajana Y”). Selkeyden vuoksi ehdotetaan säädettäväksi, että avustajana ei saisi toimia kumpikaan kirjeäänestyksen todistajista. Avustajan velvollisuudesta, kun hän avustaa äänestäjää äänestysmerkinnän tekemisessä, olisi voimassa, mitä ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen avustajasta säädetään eli että hänen tulee tunnollisesti täyttää äänestäjän osoitukset ja pitää salassa äänestyksen yhteydessä saamansa tiedot. Äänestysmerkinnän tekemisessä avustavan avustajan nimi ja osoite tulisi merkitä kirjeäänestyksen lähetekirjeeseen.
66 g §.Kirjeäänestysasiakirjojen tarkastaminen kunnan keskusvaalilautakunnassa. Saapuneet kirjeäänestyksen lähetekuoret tarkastetaan kunnan keskusvaalilautakunnassa lähtökohtaisesti samalla tavalla kuin ennakkoäänestyksen lähetekuoret. Määräaikaan mennessä eli viimeistään perjantaina 2. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 19 saapuneet lähetekuoret tarkastetaan, mutta määräajan jälkeen saapuneet kuoret jätetään avaamattomina ottamatta huomioon.
Tarkastettavat kirjeäänestyksen lähetekuoret avataan ja niiden sisältö tarkastetaan. Kirjeäänestys jätettäisiin ottamatta huomioon, jos joku seuraavista seikoista täyttyy:
1) äänestänyttä henkilöä ei ole otettu äänioikeusrekisteriin eli hänellä ei ole äänioikeutta kyseisissä vaaleissa,
2) kirjeäänestyksen vaalikuoreen on tehty äänestäjää tai ehdokasta koskeva tai muu asiaton merkintä,
3) kirjeäänestyksen lähetekirje on niin puutteellinen tai epäselvä, ettei varmasti voida vakuuttua, onko äänestys tapahtunut laissa säädetyin tavoin, tai päätellä, kuka on äänestänyt,
4) kirjeäänestyksen lähetekuoreen tehtyjen postitus- tai lähetysmerkintöjen perusteella ei voida varmasti vakuuttua siitä, että kuori on postitettu tai lähetetty ulkomailta,
5) kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen ja voidaan päätellä, että avonaisuus johtuu muusta kuin vaalikuoren teknisestä toimimattomuudesta tai muutoin sellainen, ettei varmasti voida vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin;
6) kirjeäänestyksen lähetekirjeestä puuttuvat 66 d §:n 5 momentissa tarkoitettujen kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset.
Luettelon kohdat 4—6, jotka lueteltaisiin ehdotettavan pykälän 2 momentissa, olisivat uusia huomioon ottamatta jättämisen perusteita ja koskisivat nimenomaan kirjeäänestystä. Kirjeäänestystä ei ensinnäkään otettaisi huomioon, jos kirjeäänestyksen lähetekuoresta ei voi päätellä sitä, että se on postitettu tai lähetetty Suomeen ulkomailta. Lähetekuoressa tulisikin olla ulkomaan postimerkkejä ja ulkomaan postileima tai, jos kansainvälistä kuriiripalvelua on käytetty, kuoressa tai siihen liitettynä tulisi olla muu vastaava todiste siitä, että kuori on peräisin ulkomailta.
Toiseksi kirjeäänestys jätettäisiin ottamatta huomioon silloin, jos kirjeäänestyksen vaalikuori on avonainen, mutta ei kuitenkaan silloin, jos voidaan päätellä avonaisuuden johtuvan siitä, että vaalikuori ei teknisesti ole toiminut. Edellä 66 d §:n 2 momentissa ehdotetun mukaisesti kirjeäänestyksen valinnut äänestäjä on itse vastuussa vaalisalaisuutensa säilymisestä, mikä tarkoittaa myös sitä, että hänen on suljettava äänestyslippunsa vaalikuoreen. Jos äänestäjä jättää kuoren avonaiseksi, keskusvaalilautakunta ei voi vakuuttua siitä, että vaalisalaisuus on äänestyksessä säilynyt. Sen sijaan äänestäjän vahingoksi ei tulisi lukea sitä mahdollista teknistä vikaa, että vaalikuoren liimapinta ei jostain syystä pidä ja suljettu kuori aukeaa itsekseen lähetekuoren sisällä. Tällä tavoin avonainen vaalikuori tulisi keskusvaalilautakunnassa sulkea vaalisalaisuus säilyttäen ja ottaa huomioon. Huomioon ottamatta jätettäisiin myös sellaiset suljetut vaalikuoret, joista ei varmasti voitaisi vakuuttua, että äänestys on tapahtunut laissa säädetyin tavoin. Tällaisia olisivat esimerkiksi kuoret, joista voi päätellä, että ne on ensin suljettu, sitten revitty auki ja sen jälkeen suljettu uudelleen.
Kolmanneksi kirjeäänestys jätettäisiin huomioon ottamatta myös, jos lähetekirjeestä puuttuisivat kirjeäänestyksen todistajien allekirjoitukset. Allekirjoituksen tulisi sisältää kaikki ne tiedot, jotka 66 d §:n 5 momentissa mainittaisiin (allekirjoitus, nimenselvennys, syntymäaika, osoite). Keskusvaalilautakunnalla ei kuitenkaan olisi käytännön mahdollisuuksia tutkia allekirjoitusten ja niihin liitettyjen tietojen aitoutta.
Tarkastetut, mutta huomioon ottamatta jätetyt kirjeäänestysasiakirjat liitettäisiin keskusvaalilautakunnan pöytäkirjaan. Hyväksytyistä kirjeäänestyksistä tehtäisiin äänioikeutetun kohdalle äänioikeusrekisteriin merkintä, että hän on äänestänyt.
Kirjeäänestyksen vaalikuorissa olevat äänestysliput ovat leimaamattomia. Jotta nämä äänestysliput eivät laskennassa erottuisi muista äänestyslipuista ja jotta vaalisalaisuus ei niiden osalta siten vaarantuisi, ne tulisi leimata ennen laskennan aloittamista. Siksi ehdotetaankin pykälän 3 momentissa säädettäväksi, että kirjeäänestysasiakirjojen tarkastamisen yhteydessä kunnan keskusvaalilautakunta avaisi hyväksytyt kirjeäänestyksen vaalikuoret (jotka on jo tässä vaiheessa erotettu lähetekirjeistä), ottaisi niistä äänestysliput ulos ja leimaisi liput. Lippuja ei saisi avata. Leimaamisen jälkeen keskusvaalilautakunta sulkisi äänestyslipun tavalliseen ennakkoäänestyksen vaalikuoreen. Tällä tavoin ääntenlaskennassa ei enää ilmenisi, onko äänestyslippu annettu kirjeäänestyksessä vai ennakkoäänestyksessä. Leimaaminen ja uudelleen kuoritus tulisi tehdä ennen kuin hyväksytyt vaalikuoret valtiollisissa vaaleissa toimitetaan vaalipiirilautakunnalle ja kuntavaaleissa viimeistään vaalipäivää edeltävänä lauantaina ennen kello 15.
84 §.Tuloksen laskennasta vastaavat viranomaiset. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi maininta, että kirjeäänestyksessä annettujen äänestyslippujen laskennasta vastaisivat samat tahot, jotka vastaavat muidenkin äänestyslippujen laskennasta. Kuntavaaleissa laskennasta vastaisi kunnan keskusvaalilautakunta ja muissa vaaleissa vaalipiirilautakunta.
86 §.Ennakkoäänten ja kirjeäänten laskenta. Pykälää muutettaisiin siten, että siitä kävisi ilmi, että kirjeäänestyksessä annetut äänet sisältyvät tuloslaskennassa ennakkoäänestyksessä annettuihin ääniin eikä niistä siis muodostu omaa vaalitulosta.
188 §.Kustannusten jako vaaliviranomaisten välillä. Pykälän 1 momentin 3 kohtaan lisättäisiin maininta siitä, että oikeusministeriö vastaisi niistä kustannuksista, jotka aiheutuvat kirjeäänestysasiakirjojen lähettämisestä äänioikeutetuille.