1
Lakiehdotuksen perustelut
154 §.Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät. Pykälästä ehdotetaan kumottavan kohta 4). Haja-asutuksen kuormitusluvusta säädettäisiin uudessa 154 a §:ssä.
154 a §.Haja-asutuksen kuormitusluku. Pykälässä säädettäisiin 154 §:n 4) kohdan ja hajajätevesiasetuksen 2 §:n sisältöä vastaavasti haja-asutuksen kuormitusluvusta.
Pykälän 1 momentin mukaan haja-asutuksen kuormitusluvulla osoitettaisiin yhden asukkaan käsittelemättömien talousjätevesien keskimääräinen kuormitus orgaanisen aineen, fosforin ja typen osalta grammoina vuorokaudessa. Kuormitusluku määritettäisiin nykyiseen tapaan. Kuormitusluku koostuisi edelleen kuormituksen alkuperästä sekä eri kuormituslajien määristä.
Pykälän 2 momentissa olisi valtioneuvostolle osoitettu asetuksenantovaltuus antaa haja-asutuksen kuormitusluvusta tarkempia säännöksiä. Hajajätevesiasetus sisältää jo nyt muun muassa teknisiä säännöksiä mitoituksesta. Asetuksella voitaisiin antaa myös tarkempia säännöksiä suunnittelussa käytettäväksi haja-asutuksen kuormitusluvun koostumuksesta nykyiseen tapaan, kuten asetuksen liitteen 1, taulukossa 1 säädetään. Kyse olisi perustuslain 80 §:n edellyttämästä muutoksesta.
154 b §.Perustason puhdistusvaatimus. Lukuun ehdotetaan uutta pykälää perustason puhdistusvaatimuksesta. Pykälä perustuisi sekä 156 §:n 2 momenttiin että hajajätevesiasetuksen 3 §:ään. Sääntely on tullut arvioiduksi muun muassa sääntelyn säädöstason suhteen perustuslakivaliokunnassa (PeVL 44/2010 vp) aikaisemman muutosehdotuksen yhteydessä. Perustason puhdistusvaatimusta koskevasta sääntelystä tulisi säätää lain tasolla perustuslain 80 § huomioon ottaen. Sääntelyn aineelliseen sisältöön ei ehdotettaisi muutoksia.
Ehdotetuissa käsittelyvaatimuksissa voitaisiin ottaa huomioon eri viemäröinti- ja käsittelyjärjestelmien ominaisuudet ympäristön kannalta tasapuolisesti kuten nykyisinkin. Vaatimukset eivät rajaisi toimintaa pelkästään jätevesien käsittelyyn vaan kuormituksen vähentämistoimia voitaisiin kohdistaa koko jätevesijärjestelmään ja sen käyttöön. Näin säilytettäisiin edellytykset kehittää koko jätevesijärjestelmää ympäristökuormituksen vähentämiseksi toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaalla tavalla.
Ehdotetussa 1 momentissa säädettäisiin perustason puhdistusvaatimuksesta. Jätevesien ympäristöhaitan merkittävyyttä kuvaa selkeimmin kuormituksen suuruus. Ympäristöhaitan ehkäiseminen kannalta ei juuri ole merkitystä, vähennetäänkö kuormitusta esimerkiksi jäteveden puhdistusta tehostamalla tai ehkäisten ennalta jätevesikuormituksen syntyä esimerkiksi kuivakäymälöillä. Talousjätevedet olisi käsiteltävä siten, että ympäristöön aiheutuva kuormitus vähenee orgaanisen aineen osalta vähintään 80 prosenttia, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 prosenttia ja kokonaistypen osalta vähintään 30 prosenttia verrattuna haja-asutuksen kuormitusluvun avulla määritettyyn käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.
Tällöin tavanomaisessa asumisessa yhden henkilön talousjätevesistä ympäristöön johtuva enimmäiskuormitus saisi olla: orgaanisen aineen (BHK7) osalta 10 g/ henkilö (hlö) vuorokausi (d), kokonaisfosforin (P) osalta 0.66 g/ hlö d ja kokonaistypen (N) osalta 9,8 g/ hlö d. Vastaava säännös sisältyy nyt asetuksen 3 §:ään.
Päästövaatimukset koskisivat talousjätevesien yleisempiä lika-ainepäästöjä. Käsitellyille jätevesille ei annettaisi erillisiä hygieenisyysvaatimuksia. Asetettavat päästövaatimukset edellyttäisivät kuitenkin sellaista jätevesijärjestelmää, että käsiteltyjen ympäristöön johtuvien jätevesien hygieeninen laatu olisi oleellisesti saostuskaivoissa käsiteltyjä jätevesiä parempi. Vaatimukset täyttävässä jätevesien käsittelyssä ulosteperäisten bakteerien poistuma olisi yleensä yli 95 prosenttia. Käsittelyvaatimuksella on tarkoitus vähentää välillisesti jätevesistä aiheutuvaa talousvesikaivon ja asuinympäristön pilaantumisriskiä.
Momentti 2 sisältäisi valtioneuvostolle osoitetun asetuksenantovaltuuden. Asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä talousjätevesien perustason puhdistusvaatimuksen mitoitusperusteista ja menetelmistä. Mitoitusperusteita ja menetelmiä käytetään järjestelmän suunnittelussa. Tarkoitus olisi antaa tarkempia säännöksiä asetuksessa kiinteistön käyttötarkoitus huomioon ottaen, joista nyt säädetään hajajätevesiasetuksen liitteen 1, C-kohdassa.
156 §. Talousjätevesien käsittelyjärjestelmä. Pykälässä ehdotetaan säädettävän osin nykyisen 156 §:n 1 ja 2 momentin sisältöä vastaavasta talousjätevesien käsittelyjärjestelmästä. Pykälään ehdotetaan lisättävän selvyyden vuoksi perustuslain 80 §:n edellyttämiä perussäännöksiä. Pykälän sanamuotoa ehdotetaan selkeyttämisen vuoksi osittain muutettavan aktiiviin aikaisemman passimuodon sijasta.
Pykälässä ei sen sijaan enää säädettäisi perustason puhdistusvaatimuksen käsitteestä, josta säädettäisiin uudessa 154 b §:ssä. Pykälässä ei myöskään enää säädettäisi kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä annettavista ankarammista puhdistusvaatimuksista, joita koskeva sisältö ehdotetaan siirrettävän 157 §:ään.
Pykälästä ehdotetaan poistettavan viittaus valtakunnallisiin vesiensuojelun tavoitteisiin tarpeettomana. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 28 §:ssä säädetään vesienhoitosuunnitelman ja merenhoitosuunnitelman huomioon ottamisesta kattavasti.
Voimassa olevaa oikeustilaa vastaavasti pykälän 1 momentin perusteella kiinteistön omistajalla olisi velvollisuus huolehtia siitä, että kiinteistöllä on kohteeseen soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Kiinteistön omistajaan rinnastuisi myös tietyssä asemassa oleva vuokraoikeuden haltija.
Käyttökohteeseen soveltumista arvioitaisiin lähes nykyisen sääntelyn sisältöä vastaavasti, joskin huomioon otettavasta pohjavesialueesta ehdotetaan säädettäväksi kuitenkin aikaisempaa tarkemmin. Soveltuvuuden arvioinnin kriteerien luettelossa olevien perusteiden keskinäistä järjestystä ehdotetaan lisäksi muutettavan.
Käsittelyjärjestelmän määritelmä sisältyy 154 §:n 2 kohtaan ja se voi olla esimerkiksi saostussäiliö, maahanimeyttämö, maasuodattamo, umpisäiliö, pienpuhdistamo tai muu laite tai menetelmä tai näiden yhdistelmä. Sääntelyn tarkoituksena on selventää lain teknologianeutraalia lähestymistapaa. Sen perusteella mikä tahansa soveltuva laite tai menetelmä on lähtökohtaisesti hyväksyttävissä.
Soveltuvan jätevesien käsittelyjärjestelmän arviointi edellyttää käytännössä kiinteistökohtaista tarkastelua. Asianmukaista käsittelytapaa harkittaessa huomioon otettavia seikkoja ovat olleet esimerkiksi maaperä, rakennuspaikan koko, rakennukset ja niiden käyttö, määräys rakennuspaikan vähimmäispinta-alasta tai toimintojen etäisyys vesistöstä ja pohjavesialueesta. Kiinteistön käytöstä aiheutuvalla kuormituksella tarkoitetaan, että järjestelmä on mitoitettava kiinteistön asukasmäärän ja syntyvän jäteveden laadun ja määrän mukaan.
Järjestelmän suunnittelun mitoitusperusteena käytetään yleensä asukaslukua laskennallisena arvona. Järjestelmä olisi kuitenkin voitava käytännössä toteuttaa vaiheittain, jos kiinteistöllä järjestelmän rakennushetkellä asuu olennaisesti vähemmän henkilöitä. Tähän liittyvä asetuksenantovaltuus sisältyisi 154 b §:ään.
Muun jätevesijärjestelmän ominaisuuksilla viitataan erityisesti siihen, onko kiinteistöllä käymäläjätevedet ja muut talousjätevedet erotteleva järjestelmä. Jätevesien erottelu vaikuttaa suoraan tarvittavaan mitoitustarpeeseen. Ottamalla käyttöön esimerkiksi kuivakäymäläratkaisu vähennetään merkittävästi tarvetta käsitellä kiinteistön jätevesiä.
Pykälän 2 momentti muodostuisi osin selventävästä sisällöstä ja aikaisemmasta sääntelystä. Kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän olisi täytettävä perustason puhdistusvaatimus kuten nykyisinkin. Lisäksi ehdotetaan säädettävän, että perustason puhdistusvaatimusta olisi noudatettava rakennuksen jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa, mikä vastaa voimassa olevaa oikeustilaa. Tällä perustason puhdistusvaatimuksella turvattaisiin ympäristönsuojelun kannalta riittävä puhdistustaso edellä mainittujen aineiden osalta verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen. Säännöksen velvoite kohdistuu omistajan ohella myös tietyssä asemassa olevaan vuokraoikeuden haltijaan sekä suunnittelijaan ja rakennustyötä tekevään.
Lähtökohtana talousjätevesien käsittelyjärjestelmän puhdistustasolle on perustason puhdistusvaatimuksen saavuttaminen ja ylläpito. Perustason puhdistusvaatimuksen toteuttamisella turvataan ympäristönsuojelun kannalta riittävä puhdistustulos edellä mainittujen aineiden osalta verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Tähän liittyen sääntelyehdotus kytkeytyy olennaisesti 154 b §:ään.
Hajajätevesiä koskevaa sääntelyä sovelletaan niiden kiinteistöjen jätevesien käsittelyyn, joita ei liitetä viemäriverkostoon ja joilta ei edellytetä ympäristölupaa. Ympäristönsuojelulain lupakynnyksen alapuolelle jääviä, tämän sääntelyn soveltamisalaan kuuluvia pieniä jäteveden puhdistamoita ovat paitsi kiinteistöjen omat ja yhteiset pienpuhdistamot myös esimerkiksi pienten kylien yhteiset jätevedenpuhdistamot sekä viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien oppilaitosten, kurssi- tai vastaanottokeskusten tai matkailualan taikka muun sellaisen elinkeinotoiminnan puhdistamot, joilla käsiteltävä jätevesi ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaa asumisessa syntyvää jätevettä.
Pykälän 3 momenttiin sisältyisi valtioneuvostolle osoitettu asetuksenantovaltuus.
Asetuksenantovaltuudesta ehdotetaan poistettavan lietteen poistamista koskeva osuus tarpeettomana ottaen huomioon nykyinen sääntely, jossa vaatimusta ei ole. Sen sijaan voimassa oleva asetustasoinen sääntely sisältää käyttö- ja huolto-ohjeen sisältöä koskevassa asetuksen liitteessä 2 ohjausta. Voimassa oleva sääntely kohdistuu käyttö- ja huolto-ohjeeseen ja sen sisältöön kuuluvaan lietteen poistamisen ohjaukseen. Tämä seikka on ollut omiaan aiheuttamaan sekaannusta sen suhteen, että kohdan on tulkittu tarkoittavan lietteen poistovaatimusta.
Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin siten antaa tarkempia säännöksiä jätevesijärjestelmän suunnittelusta, käytöstä ja huollosta kuten nykyisinkin.
156 a §.Perustason puhdistusvaatimuksen toimeenpano rannalla ja pohjavesialueella. Perustason puhdistusvaatimuksen toimeenpanosta ehdotetaan säädettävän vesistön tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella uudessa 156 a §:ssä ja siitä poikkeamisesta 156 d §:ssä.
Ehdotetun pykälän 156 a perusteella huolehtimisvelvollisuus ilmaistaisiin aktiivimuodossa selkeyden vuoksi ja se kohdistuisi kiinteistön omistajaan. Omistajaan voisi rinnastua myös tietyssä asemassa oleva vuokraoikeuden haltija. Ehdotus vastaa voimassa olevaan oikeustilaa tältä osin.
Tässä pykälässä ehdotetaan säädettävän, että enintään 100 metrin etäisyydellä vesistöstä tai merestä olevalla alueella samoin kuin kuten myös vedenhankintakäytössä olevalla tai siihen soveltuvalla pohjavesialueella vanhan jätevesien käsittelyjärjestelmän olisi täytettävä 154 b §:n perustason puhdistusvaatimus. Nykyisin perustason puhdistusvaatimus kohdistuu myös näiden alueiden kiinteistöjen järjestelmiin. Pohjavesialueella tulee ottaa huomioon myös, mitä ympäristönsuojelulain 17 §:ssä säädetään pohjaveden pilaamiskiellosta.
Kyseessä tulee olla vanha jätevesien käsittelyjärjestelmä. Tällä tarkoitettaisiin jätevesien käsittelyjärjestelmää, joka perustuu ennen vuotta 2004 voimassa olleisiin rakentamisajankohdan mukaisiin vaatimuksiin tai ennen vuotta 2004 myönnettyyn rakennuslupaan.
Vesilaissa vesistöllä tarkoitetaan järveä, lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta (vesilain 1:3:n kohta 3). Vesilain perusteella vesistönä ei kuitenkaan pidetä noroa, ojaa ja lähdettä. Myös meren rantojen läheisyyteen sovellettaisiin ehdotettua sääntelyä.
Pykälässä tarkoitettu etäisyys ehdotetaan määriteltävän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta samaan tapaan, kuten vesilain 1 luvun 5 §:ssä säädetään. Etäisyys ehdotetaan määriteltävän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta sitä lähinnä sijaitsevan rakennuksen seinään. Rakennuksista olisi otettava huomioon ne, joissa muodostuu talousjätevesiä. Näin määritettäessä voitaisiin hyödyntää tietokanta-aineistoja. Pohjavesialueella tarkoitettaisiin käytännössä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 10 b §:n mukaista 1 tai 2 luokan pohjavesialuetta. Näiden alueiden luokittelu on ELY-keskuksissa käynnissä.
Myös lakiehdotuksen voimaantulosäännöksiin sisältyisi 156 a §:n noudattamisen ajankohtaa koskeva virke. Kiinteistökohtainen talousjätevesien käsittelyjärjestelmä tulisi 156 a §:ssä tarkoitetulla alueella saattaa vastaamaan perustason puhdistusvaatimusta 31. päivänä lokakuuta 2019 mennessä.
156 b §.Perustason puhdistusvaatimuksen toimeenpano muulla alueella. Lakiin ehdotetaan lisättävän uusi 156 b §. Pykälässä säädettäisiin siitä, millä perustein muualla kuin 156 a §:ssä tarkoitetulla alueella olevan, 156 a §:ssä tarkoitetun jätevesien käsittelyjärjestelmän korjaus- ja muutostyössä noudatettavaksi perustason puhdistusvaatimus (154 b §).
Ehdotus merkitsee sitä, että perustason puhdistusvaatimus tulisi noudatettaviksi kiinteistökohtaisesti. Kiinteistön omistaja päättää, milloin kiinteistöllä tehdään lupaa edellyttävä toimi, joten omistaja voi ajoittaa investoinnin parhaaksi katsomaansa ajankohtaan. Tällä muutosehdotuksella siirretään perustason puhdistusvaatimuksen noudattaminen kiinteistöllä myöhempään aikaan. Säännökseen ei ehdoteta liittyvän poikkeamisen mahdollisuutta.
Pykälään sisältyvä huolehtimisvelvollisuus ilmaistaisiin aktiivimuodossa selkeyden vuoksi ja se kohdistuisi kiinteistön omistajaan. Omistajaan voisi rinnastua myös tietyssä asemassa oleva vuokraoikeuden haltija. Sääntelyehdotus vastaa tältä osin nykyistä oikeustilaa.
Ehdotetun pykälän perusteella muualla kuin vesistöjen tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella vanhan jätevesien käsittelyjärjestelmän suunnittelussa, rakentamisessa ja korjaus- ja muutostyössä sekä ylläpidossa noudatettaisiin 154 b §:ssä tarkoitettua perustason puhdistusvaatimusta, kun kiinteistöllä tehdään alakohtien 1 tai 2 mukainen toimi.
Ehdotetut muutokset olisivat asiallisesti jaettavissa kahteen ryhmään.
Ensimmäisen ryhmän (kohta 1) muodostaisivat ne luvanvaraiset toimet, jotka kohdistuvat kiinteistökohtaiseen talousjätevesijärjestelmään. Tämä tarkoittaisi, että kiinteistöllä tehdään juuri talousjätevesien muodostumiseen tai käsittelyyn liittyvien teknisten järjestelmien korjaus- tai muutostyö. Tällöin samassa yhteydessä tulisi ehdotuksen mukaan järjestelmä saattaa vastaamaan perustason puhdistusvaatimusta. Tällaisella muutoksella tarkoitettaisiin vesikäymälän rakentamista tai vesi- ja viemärilaitteistoja koskevaa lupaa edellyttävää korjaus- tai muutostyötä, jossa järjestelmä uusitaan tai kokonaisuudessaan korjataan. Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a §:ään perustuen toimenpideluvanvarainen toimi on muun muassa kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen. Ehdotetussa 156 b § pykälässä tarkoitettaisiin sekä toimenpideluvanvaraista että rakennusluvanvaraista (125 §) toimea. Teknisen järjestelmän saattaminen perustason puhdistusvaatimuksen mukaiseksi on perusteltua, koska toimi kohdistuu tällöin juuri tähän tekniseen järjestelmään. Ehdotetussa pykälässä on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetty. Myös rakennusvalvonnallisista syistä on tarpeen sovittaa yhteen ehdotettu 156 b § ja maankäyttö- ja rakennuslain 126 a § ja 125 §.
Toisen ryhmän (kohta 2) muodostaisivat sellaiset hankkeet, joissa on kyse rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevasta rakennuslupaa edellyttävästä korjaus- ja muutostyöstä. Tällainen rakennushanke rinnastuisi uudisrakennuksen kaltaiseen muutokseen, jota yleiskielessä usein kuvataan peruskorjauksena. Pykälässä tarkoitettaisiin maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 2 momentissa, virkkeen alkuosassa tarkoitettua toimea. Arviointiperusteina olisivat toimenpiteiden laatu ja laajuus sekä myös niiden arvo kuten pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 101/1998 vp) todetaan. Hankkeen tarkoituksena on lisätä rakennuksen käyttöikää uutta rakennusta vastaavasti. Näin laajamittaisessa rakennusluvanvaraisessa korjaus- ja muutostyössä kiinteistöön investoidaan merkittävästi. Toimi johtaisi myös perustason puhdistusvaatimuksen noudattamisvelvollisuuteen. Tämä olisi erityisesti ympäristönsuojelullisista syistä perusteltua, koska rakennuksen elinkaari pitenee. Myös rakennusvalvontaviranomaisen kannalta olemassa olevan 125 §:n 2 momenttiin (virkkeen alkuosaan) sisältyvän käsitteen käyttö olisi perusteltua.
Sen sijaan tässä pykälässä tarkoitetussa muutoksessa ei olisi kyse esimerkiksi julkisivun olennaisesta muutoksesta, julkisivun materiaalin tai värin muuttamisesta, ikkunoiden uusimisesta toisenlaisiksi tai muusta vastaavasta yleensä rakennusluvanvaraisesta korjaus- ja muutostyöstä. Kyseessä ei myöskään olisi esimerkiksi kuistin lasittamisesta tai rakennuksen laajentamisesta tai kerrosalaan laskettavaa tilaa lisäävästä korjaus- ja muutostyöstä.
156 c §.Perustasoa ankarampi puhdistusvaatimus. Lakiin ehdotetaan lisättävän uusi 156 c §. Pykälä perustuisi nykyisen 156 §:n 3 momenttiin, josta muodostettaisiin perustuslain 80 §:n edellyttämä perussäännös. Sääntelyn sisältöä ei ehdoteta muutettavan. Käytännön kannalta keskeisen sääntelyn säilyttäminen olisi järjestelmän kokonaisuuden kannalta edelleen tarpeen.
Pykälän 1 momentin mukaan 154 b, 156, 156 a ja 156 b §:ssä säädetyn sijasta kiinteistön jätevesijärjestelmän olisi täytettävä perustasoa ankarampi puhdistusvaatimus, jos siitä muualla laissa säädetään tai lain nojalla säädetään tai määrätään. Tässä viitataan muun muassa terveydensuojelulainsäädäntöön, jonka nojalla terveydensuojeluviranomainen voi antaa määräyksiä muun muassa terveyden suojelemiseksi ja terveyshaitan torjumiseksi.
Pykälän 2 momentin perusteella kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä voitaisiin antaa 202 §:n nojalla perustason puhdistusvaatimusta ankarampia puhdistusvaatimuksia, jos ne ovat perusteltuja paikallisten ympäristöolosuhteista vuoksi. Ehdotetussa säännöksessä viitattaisiin 202 §:ään kuten nykyisinkin. Kunnat voivat poiketa ympäristönsuojelumääräyksistä 202 §:n 4 momentin perusteella nykyiseen tapaan.
Pykälän 3 momentti sisältäisi valtioneuvostolle osoitetun asetuksenantovaltuuden. Asetuksella säädettäisiin ohjeellisesta puhdistustasosta, joka talousjätevesien puhdistuksella tulisi saavuttaa, jos kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä annetaan 154 b §:ssä tarkoitettua ankarampi vaatimus. Ohjeellisesta puhdistustasosta säätäminen olisi edelleen tarpeen, koska voimassa olevaan oikeustilaan ei ehdoteta muutoksia. Hajajätevesiasetuksen 4 §:ssä säädetään ohjeellisesta puhdistustasosta ja useat kunnat ovat sisällyttäneet 4 §:n sisällön ympäristönsuojelumääräyksiin tai suoraan viittaavat tähän pykälään. Kunnan ympäristönsuojeluvaatimuksiin sisältyy myös hajajätevesiasetuksen 4 §:ää ankarampia vaatimuksia.
Ohjeellinen puhdistustaso olisi ympäristönsuojelumääräysten sisältöä ohjaavana edelleen tarpeen. Tämä keskeinen väline konkretisoituisi nykyiseen tapaan kunnan velvoittavina määräyksinä.
156 d §.Talousjätevesien käsittelyvaatimuksista poikkeaminen. Pykälä sisältäisi kunnan toimivaltaiselle viranomaiselle osoitetun säännöksen poikkeamistoimivallasta ja poikkeamisen edellytyksistä sekä toimien kohtuuttomuusarvioinnissa huomioon otettavat perusteet. Pykälässä säädettäisiin myös poikkeamisluvan raukeamisesta.
Sääntely vastaisi sisällöltään suurelta osin nykyistä 157 §:ää lukuun ottamatta poikkeamisen myöntämisen edellytysten lievennystä. Lievennys ehdotetaan toteutettavan siten, että ja-sana vaihdetaan sanaksi tai. Lisäksi sääntelyä ehdotetaan muutettavan siten, että poikkeamisen edellytyksen talousjätevesien kuormitusta olisi pidettävä vähäisen sijasta huomattavan vähäisenä. Poikkeamisen ehdotetaan olevan mahdollista 156 a §:n tarkoittamilla alueilla. Ehdotetun 1 momentin perusteella kunnan toimivaltainen viranomainen voisi hakemuksesta myöntää luvan poiketa perustason puhdistusvaatimuksesta 156 a §:ssä tarkoitetuilla alueilla. Virkkeeseen ehdotetaan lisättävän sana ”hakemuksesta” jolloin ei muodostu epätietoisuutta siitä, että kyse on yksittäistapauksellisesta poikkeamisen edellytysten harkinnasta. Kunnan toimivaltainen viranomainen, joka yleensä on ympäristönsuojeluviranomainen, voisi myöntää poikkeuksen hakijalle enintään viideksi vuodeksi kerrallaan kuten nykyisinkin. Lakiin ei ehdoteta sääntelyä siitä, kuinka monta kertaa poikkeaminen voitaisiin myöntää, mikä myös on voimassa olevan sääntelyn mukaista.
Pykälän 2 momentissa säädettäisiin poikkeamisen edellytyksistä. Poikkeamisen myöntämisen edellytyksenä olisi, että ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta olisi kiinteistön käyttö huomioon ottaen pidettävä huomattavan vähäisenä verrattuna käsittelemättömän jäteveden aiheuttamaan kuormitukseen tai edellytetyt toimet korkeiden kustannusten ja teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioiden ovat kiinteistön omistajalle ja haltijalle kohtuuttomat. Ympäristöön aiheutuvan kuormituksen huomattavaa vähäisyyttä verrattaisiin käsittelemättömän talousjäteveden kuormitukseen kiinteistön käyttö huomioon ottaen. Huomattava vähäisyys edellyttää, että kiinteistöllä asuvien lukumäärä tai kiinteistön käyttö muutoin ei merkittävästi poikkea haja-asutuksen keskimääräistä vähäisemmästä tilanteesta kuormitusta lisäävästi. Edellytyksenä olisi siten käytännössä, että kiinteistöllä asuvien lukumäärä olisi 1-2 henkilöä. Se olisi vähemmän kuin keskimääräinen kolmen henkilön asukasmäärä. Tai edellytyksenä olisi, että kiinteistön käyttöaste muusta syystä jää keskimääräistä huomattavasti alhaisemmaksi.
Edellytettyjen toimien kohtuuttomuusarvioinnissa huomioon otettaisiin nykyiseen tapaan kolmeen kohtaan ryhmitellyt tekijät, joihin ei ehdoteta muutoksia. Ehdotetun 156 d §:n kohtuuttomuuden arviointi liittyisi edelleen henkilön olosuhteisiin, poikkeus olisi hakijakohtainen.
Kohdassa yksi säädettäisiin siitä, että kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella otettaisiin huomioon. Poikkeusta voisi edelleen hakea, kun tiedossa on että viemäriverkostoa ollaan laajentamassa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tai kyseessä on muun viemäriverkoston rakentaminen. Kohdissa kaksi ja kolme sisältyvät tekijät olisivat kiinteistön haltijaan liittyvät erityiset seikat kuten korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät seikat samoin kuin haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastettava sosiaalinen suorituseste. Näissä tilanteissa poikkeamisen perusteina voivat olla hakijan varallisuusasemaan tai terveydentilaan liittyvät arkaluonteiset ja mahdollisesti myös salassa pidettävät seikat.
Pykälän 3 momentissa säädettäisiin myönnetyn luvan raukeamisesta. Lupa raukeaisi kiinteistön käytön muuttuessa siten että kuormitus lisääntyy sekä kiinteistön omistuksen tai hallinnan vaihtuessa kuten nykyisinkin. Ehdotettu säännös vastaa voimassa olevaa oikeustilaa. Säännös ehdotetaan lisättävän pykälään selvyyden vuoksi.
Ehdotettu 156 d §:n säännös voi tulla sovellettavaksi myös vapaa-ajan kiinteistöillä kuten nykyisinkin. Tietyissä tilanteissa voi olla perusteita ehdotettujen poikkeussäännösten soveltamiselle. Harkitessaan tapauskohtaisesti poikkeussäännösten soveltamisedellytysten olemassaoloa on kunnan viranomaisella mahdollisuus ottaa huomioon myös esimerkiksi vapaa-ajan asuntojen varustelutason nousu ja ympärivuotiset käyttömahdollisuudet kyseisen kiinteistön näkökulmasta kuten ympäristövaliokunnan mietinnössä (YmVM 18/2010 vp) todetaan.
Vapaa-ajan asuntojen osalta yksi tekijä kuormituksen vähäisyyttä arvioitaessa on asunnolla vietetty aika. Jos kysymys on ns. kakkosasunnosta, jolla aikaa vietetään hyvin suuri osa vuodesta, kuormitus ei välttämättä ole ehdotetun pykälän edellyttämällä tavalla vähäinen.
157 §.Selvitys talousjätevesijärjestelmästä ja käyttö- ja huolto-ohjeet. Pykälässä 157 ehdotetaan säädettävän talousjätevesijärjestelmää koskevasta selvityksestä ja käyttö- ja huolto-ohjeista perustuslain 80 §:n edellyttämällä tavalla. Ehdotus perustuu voimassa olevaan sääntelyyn. Selvityksestä säädetään nykyisin hajajätevesiasetuksen 5 ja 6 §:ssä sekä lisäksi hajajätevesiasetuksen liitteessä 1 ja sen 1. kohdan 2B-alakohdassa. Käyttö- ja huolto-ohjetta koskeva sääntelyehdotus perustuu hajajätevesiasetuksen 7 §:ään ja lisäksi asetuksen liitteeseen 2.
Pykälän 1 momentissa ehdotetaan säädettävän kiinteistön omistajan velvollisuudesta huolehtia siitä, että jätevesijärjestelmästä on selvitys sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Lisäksi säädettäisiin, että mainitut asiakirjat tulisi tarvittaessa esittää valvontaviranomaiselle. Omistajaan rinnastuisi myös tietyssä asemassa oleva vuokraoikeuden haltija.
Jos jätevesijärjestelmästä olisi laadittu 157 a §:ssä tarkoitettu suunnitelma, selvityistä ei tarvitsisi olla. Tämä säännösehdotus vastaisi voimassa olevaa sääntelyä. Asiasta olisi perustuslain 80 § huomioon ottaen säädettävä lain tasolla nykyisen asetustasoisen sääntelyn sijaan.
Jätevesijärjestelmää koskevan selvityksen olisi ehdotuksen mukaan sisällettävä kuvaus kiinteistön jätevesien käsittelyratkaisusta ja arvio ympäristöön aiheutuvasta kuormituksesta ja puhdistusvaatimusten täyttymisestä sekä muut järjestelmää koskevat olennaiset tiedot. Selvityksen tarkoituksena on, että kiinteistön omistaja osoittaisi sen avulla olevansa selvillä kiinteistökohtaisesta jätevesijärjestelmästä, sen toimivuudesta ja toiminnan vaikutuksista. Viranomainen voisi tarvittaessa nykyiseen tapaan arvioida selvitykseen sisältyvien tietojen avulla kiinteistön talousjätevesien käsittelyjärjestelmän riittävyyttä ja soveltuvuutta kohteeseen.
Selvityksen tulisi olla sisällöltään riittävän kattava, jotta sen perusteella voitaisiin arvioida täyttääkö jätevesijärjestelmä puhdistustasoa koskevan vaatimuksen. Lisäksi selvityksen olisi oltava sellainen, että sen perusteella voitaisiin laatia asianmukaiset tarkoitetut käyttö- ja huolto-ohjeet.
Käyttö- ja huolto-ohjeiden olisi sisällettävä tarvittavat tiedot jätevesijärjestelmän ja jätevesien käsittelyjärjestelmän asianmukaista käyttöä ja kunnossapitovelvollisuudesta huolehtimista varten. Jätevesijärjestelmää tulisi käyttää ja huoltaa sitä koskevan ohjeen mukaisesti. Käyttö- ja huolto-ohjeiden noudattamisen perusteella kiinteistön omistaja voisi nykyiseen tapaan varmistaa, että käytön ja kunnossapidon edellyttämät toimet tulevat tehdyksi ajallaan, jotta järjestelmä pysyy käyttökuntoisena. Käyttö- ja huolto-ohjeen sisällöstä ehdotetaan säädettävän tarkemmin asetuksella.
Käyttö- ja huolto-ohjeisiin sisältyisi esimerkiksi muun muassa säännöllistä hoitoa ja huoltoa edellyttävät kohteet sekä niissä tehtävät toimenpiteet esimerkiksi vikatilanteissa. Käyttö- ja huolto-ohjeeseen perustuen alan yritykset voisivat kehittää toimintaansa ja tarjota kiinteistön omistajalle tai haltijalle tämän tarvitsemia palveluja.
Pykälän 2 momentti sisältäisi informatiivisen viittauksen maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöön. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 i §:ssä säädetään käyttö- ja huolto-ohjeista. Säännös sisältää asetuksenantovaltuuden ja tarkoitus on antaa tarkempia säännöksiä ministeriön asetuksella. Maankäyttö- ja rakennuslain sääntelyn perusteella muun muassa muut kuin ympärivuotiseen vapaa-ajan asumiseen tarkoitetut kohteet on vapautettu käyttö- ja huolto-ohjeita koskevasta sääntelystä.
Pykälän 3 momentti sisältäisi valtioneuvostolle osoitetun asetuksenantovaltuuden. Asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä jätevesijärjestelmää koskevan selvityksen ja käyttö- ja huolto-ohjeen sisällöstä nykyiseen tapaan.
157 a §. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma. Uudessa pykälässä ehdotetaan säädettävän jätevesijärjestelmää koskevasta suunnitelmasta perustuslain 80 §:n edellyttämällä tavalla. Pykälään ehdotetaan sisällytettävän hajajätevesiasetuksen 6 §:n ensimmäisen virkkeen keskeinen sisältö ottaen huomioon maankäyttö- ja rakennuslain luvanvaraisuutta koskeva sääntely. Suunnitelmaa koskeva säännökset sisältyvät nyt hajajätevesiasetukseen, joista liitteen 1 alakohdan 2A säännösten 2), 3) ja 9) keskeinen sisältö ehdotetaan sisällytettävän pykälään.
Pykälän 1 momentin perusteella kiinteistön omistajan olisi huolehdittava siitä, että talousjätevesijärjestelmästä laaditaan suunnitelma. Kiinteistön omistajaan rinnastuisi myös vuokraoikeuden haltija. Suunnitelma olisi laadittava silloin, kun rakennetaan jätevesijärjestelmä tai tehostetaan olemassa olevan järjestelmän toimintaa.
Momentin 2 mukaan jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma olisi liitettävä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tehtävään lupahakemukseen. Suunnitelma olisi näin ollen osa lupahakemuksen asiakirjoja.
Momenttiin 3 sisältyisivät suunnitelman keskeiset sisältövaatimukset. Suunnitelman olisi sisällettävä riittäviin lähtötietoihin perustuvat tiedot jätevesien käsittelyjärjestelmän mitoituksesta, rakenteesta, toimintaperiaatteesta, arvio saavutettavasta käsittelytuloksesta ja jätevesien ympäristökuormituksesta sekä muut järjestelmän rakentamiseksi, käyttämiseksi ja valvomiseksi tarpeelliset tiedot.
Momenttiin 4 ehdotetaan sisällytettävän valtioneuvostolle osoitettu asetuksenantovaltuus. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä jätevesijärjestelmää koskevan suunnitelman sisällöstä.
238 §.Kiinteistön jätevesijärjestelmä. Ympäristönsuojelulain voimaantulo ja siirtymäsäännöksiä sisältävän luvun pykälä ehdotetaan muutettavan.
Pykälään 238 jäisi edelleen voimaan ns. ikäpoikkeusta koskeva sääntely. Sääntely lisättiin alun perin vanhaan ympäristönsuojelulakiin (86/2000) muutoksella 196/2011. Säännösviittaus lain 157 §:ään päivitettäisiin selvyyden vuoksi koskemaan nyt ehdotettuja 156 a ja 156 b §:ssä tarkoitetuilla alueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajia, jotka on vapautettu 154 b §:n vaatimuksesta.
Pykälästä poistettaisiin 2 momentti. Aikanaan on ollut tarpeen säätää vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) muutosten (252/2005 ja 196/2011) siirtymäsäännösten vuoksi uuden ympäristönsuojelulain poikkeamispykälän soveltamisesta (157 §). Tämä ei enää olisi tarpeen, joten säännös ehdotetaan kumottavan. Kumoaminen myös selkeyttäisi sääntelyä.
Muutoksen sisältönä olisi, että poikkeamista (voimassa olevan lain 157 §, ehdotettu 156 d §) ei sovellettaisi enää 1 päivänä toukokuuta 2005 olemassa olleeseen käyttökuntoiseen jätevesijärjestelmään ja jätevesijärjestelmään, joka on hyväksytty rakennusluvassa ennen kyseistä päivämäärää. Siten ne kiinteistöjen omistajat, joiden kiinteistökohtainen talousjätevesijärjestelmä on rakennettu 1. tammikuuta 2004 ja 1. toukokuuta 2005 välisenä aikana, eivät voisi enää hakea poikkeamista. Sama koskisi kiinteistöä, jonka talousjätevesijärjestelmä perustuu kyseisenä ajanjaksona hyväksyttyyn rakennuslupaan.
Aikarajaksi muodostuisi esityksen hyväksymisen jälkeen 1. tammikuuta 2004.
Ehdotettu muutos on tarpeen, koska ympäristönsuojelulakiin ehdotetaan aluekohtaista sääntelyä perustason puhdistusvaatimuksen noudattamiseen. Ehdotetun 156 b §:n mukaisissa tilanteissa ei olisi mahdollisuutta hakea poikkeamista.
4
Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys
Ehdotettuihin säännöksiin liittyvät keskeiset perusoikeudet ovat yhdenvertaisuus (perustuslain 6 §), omaisuuden suoja (perustuslain 15 §) ja vastuu ympäristöstä (perustuslain 20 §:n 1 momentti). Lisäksi ehdotukseen sisältyy perustuslain 80 §:ään valossa tarkasteltavaa sääntelyä.
Yhdenvertaisuus
Keskeinen perusoikeussäännös on perustuslain 6 §:ään sisältyvä yhdenvertaisuussäännös. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevilla säännöksillä on ollut perinteisesti keskeinen asema perusoikeusjärjestelmässä. Myös kansainvälisessä ihmisoikeussääntelyssä yhdenvertaisuudella ja erityisesti syrjinnän kielloilla on tärkeä merkitys. Perustuslain 6 §:n 1 momentin yleiseen yhdenvertaisuussäännökseen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa. Perusoikeudet, kuten yhdenvertaisuus, ovat ”jokaisen oikeuksia.” Tämän perusoikeuden haltija on säännönmukaisesti yksilö. Yhdenvertaisuus koskee ensisijaisesti esimerkiksi sukupuoleen, ikään ja alkuperään liittyvää tasa-arvoa.
Perustuslakivaliokunnan tulkinnan mukaan laki voi olla ristiriidassa perustuslain 6 §:n kanssa, jos se asettaa kansalaiset tai kansalaisryhmät toisia edullisempaan tai epäedullisempaan asemaan ilman yleisesti hyväksyttävää perustetta. Yhdenvertaisuussäännös ei kuitenkaan edellytä kaikkien kansalaisten kaikissa suhteissa samanlaista kohtelua, elleivät asiaan vaikuttavat olosuhteet ole samanlaisia. Mikäli annetaan eri ryhmiin kohdistuvaa erilaista sääntelyä, se tulee voida perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Perustuslakivaliokunnan käytäntöä tulkitaan myös siten, että yhdenvertaisuusperiaate ei aseta tiukkoja rajoja lainsäätäjän harkinnalle pyrittäessä antamaan yhteiskunnan kehittymisen vuoksi tarvittavaa sääntelyä. Lainsäädäntö tyypillisesti kohtelee ihmisiä eri tavoin hyväksyttävän yhteiskunnallisen perusteen vuoksi.
Esityksen mukaan perustason puhdistusvaatimusta noudatetaan rakennuksen rakentamisessa (156 §).
Perustason puhdistusvaatimuksen noudattamisen ajankohta riippuisi vanhan talousjätevesien käsittelyjärjestelmän osalta siitä, millaisesta alueesta olisi kyse (156 a §) tai siitä, milloin kiinteistöllä tehdään sellainen korjaus- ja muutostyö, jota pykälässä myös ehdotetaan täsmennettävän (156 b §). Tällainen ympäristönsuojeluperusteinen sääntelyn eriyttäminen on tarpeen ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi.
Lisäksi ehdotettu 156 d § sisältää perustuslain 6 §:n valossa arvioitavaa sääntelyä. Muutoksella säädettäisiin sellaisista kiinteistön haltijan henkilöön liittyvistä seikoista, joiden perusteella talousjätevesien käsittelyvaatimuksista voitaisiin poiketa. Haltijan käsite kattaa myös omistajan.
Säännösehdotuksella on yhteys perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussääntelyyn. Nämä ehdotetut kiinteistön haltijaan liittyvät seikat voivat olla perusteena sille, että hakijalle voidaan myöntää poikkeus 154 b §:n puhdistusvaatimuksien toteuttamisesta. Jos vaatimuksen toteuttaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, tulee arvioitavaksi toisaalta kiinteistöllä syntyvä jäteveden määrä ja toisaalta järjestelmän uudistamiskustannukset haltijan kannalta.
Omaisuudensuoja
Perustuslain 15 §:n omaisuudensuoja sisältää omaisuudensuojan yleislausekkeen (1 momentti) ja pakkolunastuslausekkeen (2 momentti). Omaisuuden suojaa koskevan perustuslain 15 §:n 1 momentin yleislausekkeen nojalla jokaisen omaisuus on turvattu.
Perustuslain 15 §:n 1 momentin yleislausekkeen perusteella arvioidaan muun muassa omistajan käyttövapauden erilaisten rajoitusten sallittavuutta. Omaisuudensuoja sisältää muun muassa omistajalle lähtökohtaisesti kuuluvan vapauden käyttää omaisuuttaan. Säännöstä sovellettaessa korostuu kokonaisvaltaisen punninnan merkitys eli onko siinä esillä oleva tapa hyväksyttävä suhteessa niihin tavoitteisiin, joihin asiassa pyritään. Ehdotettu sääntely ei puutu omaisuudensuojan alaan.
Lain tasolla säädettäisiin puhdistusvaatimuksesta ja sen sisällöstä (154 b §). Sääntelyllä voidaan kohdistaa velvoitteita kiinteistön omistajiin ja haltijoiden nähden ympäristönsuojelun turvaamiseksi (156 §, 156 a ja 156 b §). Ehdotettu sääntely sisältää myös vanhan jätevesijärjestelmän osalta joustomahdollisuuden (156 d §) poikkeamisen muodossa.
Myös voimaantulosäännökseen ehdotetaan sisältyvän 156 a §:ssä tarkoitetuilla alueilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajille 154 b §:n vaatimuksen noudattamisen määräaika, joka olisi nykysääntelyyn verrattuna noin vuotta ja kuutta kuukautta pidempi.
Muualla kuin vesistöjen tai meren läheisyydessä tai pohjavesialueella sijaitsevan kiinteistön omistaja päättää, milloin kiinteistöllä tehdään rakennuslupaa edellyttävä muutos ja vasta tämän yhteydessä talousjätevesien käsittelyjärjestelmä tulee muuttaa vastaamaan perustason puhdistusvaatimuksia (156 b §).
Kuntien ympäristönsuojelumääräykset perustuvat paikallisten olosuhteiden huomioon ottamiseen (ehdotettu 156 c §). Näiden ankarampien vaatimusten edellyttämisellä ehkäistään pilaantumista ja sen vaaraa paikallisesti. Sääntely on tarpeen paikallisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi ja ympäristönsuojelulain toimeenpanemiseksi. Ympäristönsuojelumääräykset tulevat noudatettaviksi samassa yhteydessä lain ja asetuksen sisältämien velvoitteiden kanssa.
Ehdotettu sääntely (154 b, 156, 156 a ja 156 b sekä 156 c §) on siten sopusoinnussa omaisuudensuojan kannalta.
Vastuu ympäristöstä
Perustuslain 20 §:n 1 momentin mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Säännös ilmaisee ihmisten kaikinpuolisen vastuun sellaisesta taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kokonaislinjasta, joka turvaa elollisen ja elottoman luonnon monimuotoisuuden säilymisen (ks. HE 309/1993 vp, s. 66/II). Ympäristöperusoikeus toteutuu aineellisen lainsäädännön kautta. Säännöksen piiriin kuuluvat sekä ympäristön tuhoutumisen tai pilaantumisen estäminen että aktiiviset luonnolle suotuisat toimet.
Ympäristönsuojelulain tarkoituksena on muun muassa ehkäistä ja vähentää päästöjä, ehkäistä ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa sekä poistaa pilaantumisesta aiheutuvia haittoja ja torjua ympäristövahinkoja, turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö sekä torjua ilmastonmuutosta. Esitysehdotus toteuttaa ympäristöperusoikeutta asettamalla haja-asutusalueiden talousjätevesien puhdistustasovaatimuksen (154 b). Lisäksi säädettäisiin haja-asutuksen kuormitusluvusta ja sen laskemisesta (154 a §). Myös ehdotetaan säädettävän siitä ajankohdasta, milloin eri alueilla noudatetaan perustason puhdistustasovaatimusta. Sääntely hajautuisi siten riippuen siitä, millä alueella kohde sijaitsee.
Perustason puhdistusvaatimus tulisi toteuttaa nopeammin määräaikaan mennessä sellaisilla kiinteistöillä, jotka sijaitsevat 156 a §:ssä tarkoitetuilla alueilla. Muilla kuin 156 a §:n alueilla perustason puhdistusvaatimus tulisi toteuttaa kiinteistökohtaisesti määräytyvän ajankohdan mukaan kuten 156 b §:ssä ehdotetaan.
Kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä voisi ehdotetun 156 c §:n nojalla antaa ankarampia vaatimuksia kuten nykyisinkin. Ympäristövaliokunta on vuoden 2011 lakimuutoksen (YmVM 18/2010 vp) yhteydessä mietinnössään todennut, että ankarampaa tasoa tarkoittavien vaatimusten sisältyminen kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin merkitsi tuolloin kunnan roolin merkittävää vahvistumista. Valiokunta piti tätä perusteltuna, koska sääntelyn tavoitteena on erityisesti kiinteistön lähiympäristössä ilmenevien haittojen ehkäiseminen ja siitäkin syystä paikallisilla olosuhteilla on erityisen suuri merkitys.
Käytännössä kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä on keskeinen asema paikallisten olosuhteiden huomioon ottamisessa ja ympäristöperusoikeuden toteuttamisessa. Määräykset tulevat noudatettaviksi samassa yhteydessä, kun kiinteistökohtaiseen talousjätevesien käsittelyjärjestelmän tulee täyttää ympäristönsuojelulain ja hajajätevesiasetuksen vaatimukset.
Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen
Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka antaa sekä yksityisiä henkilöitä että yhteisöjä että viranomaisia sitovia yleisiä oikeussääntöjä. Perustuslain 80 §:n 1 momentin mukaan lailla säädetään yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka muuten kuuluvat lain alaan. Säännös pidättää siinä tarkoitetut asiat lain alaan ja rajoittaa eduskunnan valtaa siirtää sille kuuluvaa lainsäädäntövaltaa asetuksen antajalle. Säännöksen merkitys liittyy keskeisesti perustuslain toisen luvun perusoikeuksiin.
Asetusten antaminen tulee perustua laissa olevaan valtuutukseen, mikä merkitsee lainsäädäntövallan siirtämistä eduskunnalta asetuksen antajalle. Perustuslain 80 §:stä johtuu, että tarkkarajaisista ja täsmällisistä asetuksenantovaltuuksia tulisi säätää asianomaisissa perussäännöksissä.
Perustuslain 80 §:n 1 momentin säännös rajoittaa myös asetuksen antajan valtaa antaa säännöksiä mainitussa rajoituslausekkeessa tarkoitetuista asioista. Annettavaan asetukseen ei tule sisällyttää säännöksiä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista eikä perustuslain mukaan muuten lain alaan kuuluvista asioista. Tämä turvaa sen, että hallituksen esityksiin ei sisällytetä perusoikeussuojaa heikentäviä delegointisäännöksiä asetuksen tasolle.
Esitysehdotukseen sisältyy valtioneuvostolle osoitettuja asetuksenantovaltuuksia 154 a, 154 b 156, 156 c ja 157 sekä 157 a §:ssä. Nämä säännökset muodostavat riittävät perussäännökset asetuksessa annettaville tarkemmille, osin teknisille säännöksille. Asetuksella säädettäisiin kuormitusluvusta ja sen laskemisesta, perustason puhdistusvaatimuksen laskennan mitoitusperusteista, jätevesijärjestelmän suunnittelusta, käytöstä ja huollosta, ohjeellisesta puhdistustasosta sekä talousjätevesijärjestelmää koskevasta selvityksestä, käyttö- ja huolto-ohjeesta sekä jätevesijärjestelmää koskevasta suunnitelmasta. Ehdotetut asetuksenantovaltuudet ovat täsmälliset ja tarkkarajaiset ja siten sopusoinnussa perustuslain 80 §:n vaatimusten kanssa.
Edellä esitetyn perusteella ehdotus laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan lausunnon pyytämistä esityksestä pidetään kuitenkin perusteltuna.